Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ, Aggressiolla tarkoitetaan toimintaa, joka…

- - - - Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia, johon kuuluu itsensä arvostaminen, tunteiden säätelykyky, toimivat ihmissuhteet, mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään sekä elämän kokeminen merkitykselliseksi.
        
        Mielenterveys määritellään psyykkisenä hyvinvointina ja riittävänä sopeutumisena ympäristöön. Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja mielenterveydessä on siis kyse samasta asiasta. Psyykkisen hyvinvoinnin käsitettä käytetään yleisesti puhuttaessa hyvinvoinnin edistämisestä, kun taas mielenterveyteen on ollut tapana viitata useammin silloin, kun se on heikentynyt eli psyykkisen pahoinvoinnin ja mielenterveyden häiriöiden yhteydessä.
        
        Tunteet kestävät yleensä vain hetken, sekunneista muutamiin minuutteihin. Mielialat, kuten masentuneisuus, taas kestävät päiviä tai jopa viikkoja, eikä niille usein ole yhtä selvää yksittäistä syytä kuin tunteille. Mielialat vaikuttavat tunteiden kokemiseen. Esimerkiksi hyväntuulisena vitsit saattavat huvittaa, mutta masentunutta ne voivat ärsyttää.
        
        Tunteiden asettumista kahden ulottuvuuden jatkumolle kutsutaan tunteiden dimensionaalisuusmalliksi (kehoa aktivoiva --> kehoa passivoiva, epämiellyttävä --> miellyttävä)
        
        Tunteet ilmenevät psyykkisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja fyysisesti.
        
        Yksi tunteiden keskeinen osatekijä on omakohtaisesti koettu tunnekokemus, jolla tarkoitetaan sitä, miltä tunne ”tuntuu” yksilön mielessä. Se on siis psyykkinen kokemus tunteesta.
        
        1 more item...
        
        Tunteiden sosiaaliseen puoleen kuuluu, että muut ihmiset vaikuttavat tunteisiin.
        
        1 more item...
        
        Aivojen prosessoinnin tuloksena tunteet aiheuttavat kehossa fysiologisia reaktioita, jotka valmistavat toimimaan. Esimerkiksi uhkaavassa tilanteessa sydämen sykkeen kiihtyminen valmistaa taisteluun tai pakenemiseen.
        
        1 more item...
      - Taustalla voi olla skeemat tai omaksuttu tulkintatapa (optimismi/pessimismi).
- - - - Kulttuuri ei vaikuta vain siihen, millaiseksi tunne arvioidaan, vaan kulttuuri vaikuttaa siihen, millaisia tunteita herää, millaiseen toimintaan ne ohjaavat ja miten tunne vaikuttaa muiden suhtautumiseen.
        
        Erityisen selvästi kulttuuri vaikuttaa tunteiden ilmaisuherkkyyteen. Tämä koskee myös perustunteita. Esimerkiksi joissakin kulttuureissa opitut, sosiaaliset käyttäytymissäännöt saattavat rajoittaa tiettyjen tunteiden voimakasta, ulospäin näkyvää ilmaisua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ihmiset näissä kulttuureissa kokisi samoja tunteita kuin muuallakin.
      - peilisuhde, mallioppiminen
        
        sosiaaliset tunteet edellyttävät tilanteen tulkintaa: arvio omista tavotteista sekä arvio muiden ihmisten toimista ja motiiveista samassa tilanteessa
- - - - Parasympaattinen eli rauhoittava hermosto hallitsee lepotilassa, kun elimistö palautuu rasituksesta ja täydentää energiavarastojaan. Sydämensyke ja hengitysrytmi hidastuvat, verenkierto suuntautuu suolistoon ja ruuansulatusjärjestelmä toimii tehokkaasti.
        
        Pihtipoimu kulkee aivopuoliskojen sisäpinnalla. Pihtipoimu liittyy muun muassa kivun kokemiseen sekä tunteisiin perustuvaan oppimiseen, kuten epämiellyttäviksi koettujen ärsykkeiden välttämiseen.
        
        Perustunteista myös inholle on löydetty oma keskeinen aivoalue. Se on aivosaari eli insula, joka on ohimolohkojen alla piilossa sijaitseva aivokuoren alue.
        
        Apinoilla tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että mantelitumakkeen poisto molemmista ohimolohkoista johtaa Klüverin–Bucyn-oireyhtymään, jossa eläin on täysin kesy eikä tunne pelkoa. Se saattaa esimerkiksi ottaa käteensä myrkkykäärmeen, jota se normaalisti pelkäisi.
        
        Mantelitumakkeen vauriot vaikeuttavat myös muiden ihmisten vihaisten tai pelokkaiden ilmeiden tunnistamista.
        
        tunteiden viriämisen taustalla on otsalohko, autonominen hermosto, limbinen järjestelmä, hormonit ja välittäjäaineet sekä ärsyke
        
        limbinen järjestelmä: mantelitumake (viha, pelko), hippokampus (muistitoiminnot), hypotalamus (biologiset motiivit), pihtipoimu (kipu), aivosaari (inho)
        
        attribuutiotyyli (yksilön vakiintunutta tapaa selittää omien tai muiden tekojen, onnistumisten ja epäonnistumisten syitä.) vaikuttaa tilanteiden tulkintaan ja tunteen viriämiseen
        
        1 more item...
    - - James Langen tunneteoria: kehon reaktio ei ole tunteen seuraus, vaan osa tunteen syntymistä. Esimerkiksi: hymyilen → koen iloa.
        
        pelottava tilanne --> kehon reaktio --> tunne syntyy
        
        Damasion somaattisten vihjeiden teoria: kehon reaktiot ja tunteet auttavat meitä tekemään päätöksiä. Tietty ärsyke tai tilanne voi laukaista kehossa muutoksia, kuten sisäelinten toiminnassa. Kehosta saapuvat aistimukset rekisteröidään ensin aivoissa ja sitten ne muunnetaan tunteiksi. Aistimukset tallentuvat muistiin ja ne aktivoituvat, kun joudumme uudestaan samankaltaisiin tilanteisiin. Tunteet eivät pelkästään häiritse päätöksentekoa, vaan auttavat ennakoimaan niiden seurauksia.
        
        ärsyke --> kehon muutokset --> somaattiset vihjeet rekisteröidään aivoissa ja muutetaan tunteeksi --> pelko
        
        Schachterin ja Singerin tunneteoria: tunne syntyy kehon reaktioiden ja tilanteen tulkinnan yhteisvaikutuksesta. Kun esimerkiksi kuulet äänen pimeässä metsässä, sydämesi alkaa hakata. Huomaat kehosi reagoivan ja tulkitset reaktion ympäristön perusteella vaaran merkiksi. Tämän seurauksena tunnet pelkoa.
        
        ärsyke --> kehon reaktio --> fysiologisten muutosten tajuaminen --> tulkinta --> pelko
        
        Lazaruksen tunneteoria: pelko syntyy tilanteen arvioinnin seurauksena. Teoria perustelee tunteiden syntyä kaksivaiheisen arvioinnin kautta. Ensin varotaan, sitten arvioidaan onko uhka todellinen.
        
        ärsyke --> primaariarvio (tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella) --> pelon tunteen syntyminen --> sekundaariarvio (arvioidaan hitaammin ja tietoisemmin tilannetta) --> toiminta
        
        Le Doux'n tunneteoria: Tunnepitoista tietoa voi käsitellä kahta reittiä: nopeammin, ilman että käy aivokuoren kautta, sekä hitaammin, kuljettaen tiedon aivokuoren kautta eteenpäin. Nopeamman reitin kautta kulkiessa ihminen voi pelästyä asiaa jo ennen kuin tunnistaa mikä se on (esim. hirvi, kyykäärme). Hitaampi reitti on edellytys asioiden monimutkaiselle kognitiiviselle käsittelylle.
        
        ärsyke --> talamus --> (aivokuori) --> mantelitumake --> pelko
- - - - pitkälti ei-tietoisia tapoja kiertää mielihaluja ja impulsseja kutsutaan minän puolustuskeinoiksi eli defensseiksi. Ne ovat keinoja suojautua psyykkisesti kielteisiltä tunteilta, kuten ahdistukselta, syyllisyydeltä, hylkäämisen pelolta ja vihalta. Vähintään niillä pyritään lieventämään kielteisten tunteiden vaikutusta.
        
        Torjunta eli vaikeiden ajatusten ja tunteiden painaminen pois mielestä on yksi yleisimmistä puolustuskeinoista.
        
        Vaikeat asiat voi myös jättää täysin kohtaamatta eli reagoida kieltämisellä, jolloin ihminen saattaa esittää, ettei ongelmia ole vaan kaikki sujuu hyvin.
        
        Regressioksi sanotaan palaamista aiempaan kehitysvaiheeseen. Se ilmenee esimerkiksi silloin, kun aikuinen saa pikkulapsen uhmakohtausta muistuttavan raivokohtauksen, jos ei saa tahtoaan läpi.
        
        Arvon kieltäminen on puolustautumista kieltämällä arvo merkittävältä asialta. Kun ei pääse opiskelemaan haluamaansa alaa, väittää, ettei olisi halunnutkaan, koska ala on niin tylsä.
        
        Lohkomisessa asiat jaetaan mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin. Henkilöä, jonka toimintaan tietyssä asiassa ollaan turhautuneita, pidetään lohkottaessa täydellisenä typeryksenä.
        
        Reaktion muodostus on käyttäytymistä päinvastoin kuin tunnetaan, esimerkiksi hymyillään vaikka raivostuttaa.
        
        Tietoisten hallintakeinojen eli coping-keinojen avulla ihminen voi ratkaista ongelmiaan tai ainakin lieventää niiden herättämiä tunteita.
        
        Hallintakeino voi olla luonteeltaan sosiaalinen, kulttuurinen, fyysinen tai kognitiivinen.
        
        Kun käytetään sosiaalista hallintakeinoa, tunteisiin vaikutetaan hakemalla tukea toisilta.
        
        Kulttuurinen hallintakeino voi olla tapa tai perinne, jolla tietyssä kulttuurissa käsitellään yhteisesti tunteita. Esimerkiksi yhteistä iloa voidaan ilmaista torvien tööttäyksellä tai yhteistä surua puoliväliin tankoa vedetyillä lipuilla.
        
        Jos kaipaa fyysistä keinoa tunteiden säätelemiseen, vaikkapa tyynyn heittäminen seinään voi purkaa pahimman tunnekuohun. Muita fyysisiä hallintakeinoja ovat liikunta ja ylimääräisen herkun syöminen.
        
        1 more item...
        
        Monissa hallintakeinoissa yhdistyy sosiaalinen, kulttuurinen, fyysinen ja kognitiivinen puoli. Esimerkiksi halaaminen yhdistyy sosiaalinen ja fyysinen, rohkaisevilla sanoilla vielä kognitiivinen.
        
        Tutkijat ovat jaotelleet hallintakeinoja tunnesuuntautuneisiin, ongelmasuuntautuneisiin ja merkityssuuntautuneisiin.
        
        Tunnesuuntautuneita hallintakeinoja käytettäessä ongelmaan puuttumisen sijaan pyritään pääsemään kielteisistä tunteista eroon. Näin toimitaan erityisesti silloin, kun itse asiaan ei voi vaikuttaa.
        
        Esimerkiksi kun odottaa epävarmuudessa koetulosten valmistumista ja lääkärin diagnoosia, voi meditoida, rukoilla, toivoa parasta tai jutella ystävän kanssa. Tunnesuuntautuneita hallintakeinoja voidaan käyttää myös ennakoivasti pyrkimällä välttelemään tunteita herättäviä tilanteita.
        
        Ongelmasuuntautuneita hallintakeinoja käyttämällä ongelma tai stressin lähde kohdataan suoraan.
        
        Näihin keinoihin kuuluu esimerkiksi voimakkaan tunteen liennyttäminen ajatusten avulla. Ongelmasuuntautunutta hallintakeinoa käytetään, kun perehdytään ongelmalliseen aiheeseen, kirjoitetaan siitä päiväkirjaan tai tehdään jotain konkreettista ongelman poistamiseksi.
        
        Esimerkiksi koeviikon aiheuttamaa ahdistusta voidaan lieventää käyttämällä aikaa kokeisiin valmistautumiseen.
        
        Merkityssuuntautuneita hallintakeinoja käyttämällä selviytyminen tapahtuu tukeutumalla tavoitteisiin, jotka liittyvät omiin uskomuksiin, arvoihin ja elämän merkitykseen. Vaikea tilanne voidaan tällöin tulkita myönteisellä tai merkityksellisellä tavalla.
        
        Ihminen voi esimerkiksi miettiä, mitä hyvää epäonnistumisesta, pettymyksestä tai erosta voi seurata. Työuupumuksen kokeminen voi vaikkapa opettaa asettamaan oman terveyden ja hyvinvoinnin aiempaa korkeammalle arvoasteikossa.