Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Rahiksen perusteet - Coggle Diagram

- - - - Rahamarkkinat: vierasta pääomaa, max 12kk instrumentit
      - Pääomamarkkinat: vierasta ja omaa pääomaa, yli 12kk instrumentit
        
        Pitkän koron markkinat: joukkovelkakirjamarkkinat
        
        Osakemarkkinat
  - - - pankkien sijoitustodistukset (certificate deposit CD)
      - valtion velkasitoumukset (treasury bills)
      - yritys- ja kuntatodistukset (commercial papers)
    - - (lyhyet euroalueen markkinakorot = euribor-korot)
      - tärkeä merkitys markkinoiden likviditeetin tasaajana ja lyhyinä markkinakorkoina
    - - sijoitukselle ei makseta erääntyessään korkoa, vaan rahoittajan/sijoittajan tuotto muodostuu arvopaperin arvonmuutoksesta
      - sijoittaja ostaa arvopaperin alle sen nimellisarvon, mutta lainan erääntyessä saa nimellisarvon verran, eli sijoittajan tuotto muodostuu tästä erotuksesta
    - - euribor-korot muodostuvat euroalueen operoivien suurimpien eurooppalaisten pankkien välisessä sijoitustodistuskaupassa
      - euribor-korkojen taso raportoidaan tyypillisimmin viidelle juoksuajalle:
        
        1 vko
        
        1 kk
        
        3 kk
        
        6 kk
        
        12 kk
      - Lyhyet markkinakorot (kuten Euribor) ovat tärkeitä viitekorkoja ja ne muodostavat pohjan myös muille viitekoroille, kuten pankkien prime- koroille
      - markkinakorkojen taustalla vaikuttavat keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka
        
        maksuvalmiusluoton korko
        
        perusrahoitusoperaatioidren korko: tällä korolla keskuspankki tarjoaa pankeille lainaa viikon mittaisiksi periodeiksi
        
        talletuskorko
        
        talouden noususuhdanteessa korkoja tyypillisesti nostetaan ja taantumassa lasketaan
  - - - merkittävä osa globaalia rahoitusjärjestelmää
      - liikkeeseenlaskijat tyypillisesti valtiot, kunnat, rahoituslaitokset ja yritykset
      - Suomessa tätä käyttää erityisesti valtio, rahoituslaitokset ja suurimmat yritykset investointien ja muun pitkäaikaisen rahoituksen hankintaan
      - Suomessa valtionlainat muodostavat keskeisen osan joukkovelkakirjamarkkinoista
        
        riittävän suurten sarjalainojen (viitelainojen) jälkimarkkinakorkoja käytetään viitekorkoina Suomen keskipitkien (1-5v) ja pitkien (>5v) markkinakorkojen arvioinnissa
      - Joukkovelkairjojen arvonmääritys:
        
        useisiin osiin jaettu laina, jossa liikkeellelaskija maksaa
        yksittäisen velkakirjan haltijalle sovitun kuponkikoron ja kuoletuksen lainan sopimusehtojen mukaisesti
        
        Kuponkikorko < tuottovaatimus => Hinta < nimellisarvo
        • Kuponkikorko = tuottovaatimus => Hinta = nimellisarvo
        • Kuponkikorko > tuottovaatimus => Hinta > nimellisarvo
        
        Liikkeeseenlaskun jälkeen joukkovelkakirjalainalla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Liikkeeseenlaskijan velvoitteet eivät kuitenkaan muutu: se maksaa kuponkimaksut sovitusti ja
        palauttaa nimellisarvon eräpäivänä
        
        Joukkovelkakirjan hintariski johtuu tuottovaatimuksen vaihtelusta, joka heijastaa yleisen korkotason ja
        liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden muutoksia
        
        Hintariski realisoituu kuitenkin vain, jos laina myydään ennen eräpäivää. Eräpäivään asti pidettynä sijoittaja saa nimellisarvon
        
        Mitä pidempi maturiteetti, sitä herkemmin hinta
        reagoi tuottovaatimuksen muutoksiin
    - - Osakemarkkinoiden tehtävänä on:
        
        välittää rahoitusta oman pääoman muodossa
        
        toimia julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeiden markkinapaikkana
      - pörssi tarjoaa sijoittajalle säännellyn toimintaympäristön ja sijoittajansuojan
      - Osakeindeksit:
        
        indeksit tiivistävät markkinan tai sen osan kehityksen yhdeksi pisteluvuksi, jonka muutos kuvaa indeksin kohteena olevien osakkeiden yhteenlaskettua arvonkehitystä
        
        hintaindeksi (PI): huomioi osakekurssin muutokset
        
        kokonaistuottoindeksi (GI): huomioi myös osingot ja kuvaa siten paremmin sijoittajan kokonaistuottoa
        
        tunnettua indeksejä:
        
        S&P 500
        
        MSCI World
        
        STOXX Europe 600
        
        Nasdaq
        
        OMX Helsinki PI ja GI
      - Osakkeen arvonmääritys:
        
        Osakkeiden arvonmääritys perustuu odotuksiin tulevista kassavirroista
        
        Osakkeenomistajan suoraan yritykseltä saamat kassavirrat muodostuvat maksetuista osingoista.
        
        Osinkoihin perustuvassa arvonmäärityksessä sovelletaan tyypillisesti vaiheittaisen kasvun oletusta
      - Osakesijoituksen toteutunut tuotto:
        
        Oman pääoman ehtoisen sijoituksen (osakkeen) kokonaistuotto muodostuu osingosta ja hinnan muutoksesta
        
        Realisoituneet tuotot (HPR-tuotto)
        
        Kokonaistuotto jakautuu kahteen osaan: osinkotuotto D/P0
        ja hintatuotto (P1 -P0 )/P0
        
        Osakkeen tuotto-odotus
        
        Osakkeen kokonaisriski = volatiliteetti
        
        Volatiliteetti kertoo, kuinka paljon toteutunut tuotto tyypillisesti poikkeaa odotusarvostaan. Mitä suurempi luku, sitä epävarmempi tuotto.
        
        Normaalijakauma
        
        Historiallisia osaketuottoja mallinnetaan usein normaalijakaumalla.
        ➢Odotusarvo ja keskihajonta riittävät kuvaamaan koko jakauman
        
        Oletetaan, että tuotto noudattaa normaalijakaumaa odotusarvolla μ ja keskihajonnalla σ:
        ➢n. 68 % havainnoista välillä μ ± σ
        ➢N. 95 % havainnoista välillä μ ± 2σ
        
        Esimerkki. Osakkeen odotettu tuotto on 8 % ja volatiliteetti 20 %. Jos tuotot noudattavat normaalijakaumaa, n. 68 %:n todennäköisyydellä osakkeen tuotto tulee olemaan välillä −12 % ja +28 %
        
        Sijoituksen tuottoa verrataan yleensä niin sanottuun riskittömään sijoitukseen, joka on yleensä valtion velkasitoumus
        
        Sijoituksen odotetun tuoton ja riskittömän tuoton erotusta kutsutaan nimellä riskipreemio, joka on hyvitys sitä, että sijoittaa riskiä sisältävään kohteeseen eikä valtion takaamaan riskittömään kohteeseen
        
        Portfolioteoria
        
        Modernin portfolioteorian ajatus riskin pienentämisestä hajauttamalla on yksi rahoitusteorian kulmakivistä
        
        sijoittajat toimivat odotusarvo–varianssisäännön mukaisesti: Osake A on osaketta B parempi sijoituskohde, jos osa A tarjoaa:
        i. enemmän tuottoa samalla riskillä tai
        ii. saman tuoton pienemmällä riskillä
        
        Tuottojen yhteisvaihtelu
        
        Hajautushyöty riippuu siitä, kuinka samansuuntaisesti osakkeiden tuotot liikkuvat
        
        Korrelaatiokerroin (ρij) saa arvoja väliltä -1 ja +1.
        ➢+ 1: tuotot vaihtelevat täysin samansuuntaisesti, eikä hajautushyötyä synny
        ➢ 0: tuottojen välillä ei ole lineaarista yhteisvaihtelua
        ➢ -1: tuotot vaihtelevat täysin vastakkaiseen suuntaan, jolloin hajautushyöty on suurimmillaan
        
        Kovarianssi (σij ) kuvaa myös tuottojen yhteisvaihtelua, mutta standardoimattomassa
        muodossa
        
        Portfolion odotettu tuotto on osakkeiden odotettujen tuottojen painotettu keskiarvo
        
        Portfolion riski = volatiliteetti ei ole osakkeiden riskien painotettu keskiarvo, sillä siihen vaikuttaa myös tuottojen yhteisvaihtelu
        
        Volatiliteetilla mitattava kokonaisriski jakautuu kahteen osaan:
        
        systemaattinen, eli markkinariski: vaikuttaa kaikkiin osakkeisiin, esim. korot, suhdanteet, poliittiset päätökset
        
        Yksittäisen osakkeen systemaattisen riskin suuruutta mitataan sillä, kuinka voimakkaasti osakkeen tuotto reagoi markkinoiden tuoton muutoksiin
        
        2 more items...
        
        malli, joka muuntaa systemaattisen riskin tuottovaatimuksen muotoon:
        
        1 more item...
        
        epäsystemaattinen, eli yrityskohtainen riski: koskee yhtä yhtiötä, eism. tulipalo
        
        Yrityskohtainen riski voidaan poistaa hajauttamalla, joten tehokas hajautus jättää portfolioon vain markkinariskin
        
        Mitä suurempi on sijoituskohteen systemaattinen riski, sitä suurempaa tuottoa arvopaperilta vaaditaan
        
        Luottoriski
        
        Luottoluokitus on arvio yrityksen, valtion tai muun lainanottajan kyvystä suoriutua maksuvelvoitteistaan
        
        Mitä matalammaksi maksukyvyttömyyden todennäköisyys on, sitä
        parempi luottokelpoisuus ja sitä matalampi lainan korko
        
        Kansainvälisillä markkinoilla on olemassa useita reittaustoimistoja (rating firms)
        
        Kovenantit ovat luottoon liitettäviä erityisehtoja, jotka korostavat
        yrityksen tulevan kassavirran merkitystä vakuusomaisuuden sijaan
        
        • Positiiviset kovenantit: lupaus pitää sovitut tunnusluvut sovitulla tasolla.
        • Negatiiviset kovenantit: kielto tai rajoitus tietyille toimille laina-aikana
  - - - Informaatiotehokkuuden kolme astetta:
        
        Heikot ehdot: arvopaperien hinnat heijastavat kaiken aiempiin kauppoihin sisältyvän informaation, joka saadaan hinnoista ja volyymeista
        
        Keskivahvat ehdot: arvopapereiden hinnat sisältävät kaiken julkisen (tilinpäätökset, osingot, uudet tuotteet, johdon kyvykkyys, tulosennusteet jne.) informaation
        
        Vahvat ehdot: hinnat heijastavat kaiken mahdollisen, myös julkistamattoman informaation
    - - Markkinahinnan poikkeamat sen todellisesta arvosta ovat satunnaisia
      - Yksikään sijoittaja ei saavuta millään investointistrategialla ylituottoja, eli suurempia tuottoja, kuin kohteen riski edellyttää
      - Pitkällä tähtäimellä buy and hold -strategia on ylivoimainen
      - Tehokkaat markkinat korjaavat itseään
- - - - sijoittajat sijoittaa rahat arvopapereihin
- - - - Yritysrahoituksen peruskysymykset:
        
        Mihin investoidaan ja kuinka paljon
        
        Miten investoinnit rahoitetaan
        
        Kuinka turvataan yrityksen päivittäinen maksukyky
  - - - Jos markkinat toimivat tehokkaasti, osakkeen hinta kuvastaa yrityksen pitkän aikavälin arvoa parhaalla mahdollisella tavalla
- - - - Perusliiketoiminnalliset riskit
      - Rahoitusriskit
        
        Maksuvalmiusriskit
        
        Luottoriskit
        
        Markkinariskit
        
        Osakkeiden hintariski
        
        Korkoriski
        
        Valuuttariski
        
        Hyödykkeiden hintariski
  - - - Option hinta eli preemio määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella.
        ➢Preemio koostuu kahdesta osasta: perusarvosta ja aika-arvosta
        
        Perusarvo (intrinsic value) on se osa option arvosta, joka muodostuu kohde-etuuden hinnan ja toteutushinnan erotuksesta. Perusarvo ei ole koskaan negatiivinen
        
        Aika-arvo (time value) on preemion ja perusarvon erotus. Aika-arvo pienenee voimassaoloajan kuluessa ja päättymispäivä se on nolla
- - - - Vieras pääoma
      - Välirahoitus
      - Oma pääoma
        
        Ulkoinen oma pääoma: omistajien sijoitukset yritykseen
        
        Sisäinen oma pääoma: yrityksen omat tulot
    - - Puskuri ongelmatilanteita vastaan
      - Joustava rahoitusmuoto: sijoittajille voi maksaa vähän tai ei ollenkaan huonoina aikoina
    - - Velkarahoitus on yleensä OPO:a edullisempaa
      - Velan korot voidaan vähentää verotuksessa
      - Omistajien ei tarvitse luovuttaa päätösvaltaa uusille osakkaille
  - - - Rahastoanti: yritykseen ei tule uutta rahaa, kirjanpidollinen toiminto, osakkeiden kpl-määrä kasvaa
      - Merkintäoikeusanti: vanhoilla osakkailla on etuoikeus merkitä uusia osakkeita
      - Suunnattu anti: anti erityisesti taholle, joka halutaan omistajaksi, kuten pääomasijoittajalle
      - Listautumisanti: yritys myy ensimmäistä kertaa osakkeitaan yleisölle (IPO= initial public offering)
- - - - tulevaisuudessa saatavia eriaikaisia kassavirtoja ei voida laskea yhteen, vaan ne täytyy muuntaa vertailukelpoisiksi
        
        Diskonttaaminen = nykyarvolaskenta
        
        Prolongointi = päätearvolaskenta
    - - vuosi = per annum (p.a.)
      - puolivuosi = per semester (p.s.)
      - neljännesvuosi = per quartal (p.q.)
      - Yksinkertainen korko kerryttää korkoa vain alkuperäiselle pääomalle
      - Tuotonmaksufrekvenssi: koron kapitalisointi pääomaan
      - Efektiivinen vuosikorko EAR: todellinen vuosikorko
      - Jaksolliset suoritukset:
        
        Ikuinen, vakiona pysyvä maksusuoritus (Perpetuity) (nollakasvumalli)
        
        Ikuinen, kasvava maksusuoritus (Growing perpetuity)
        
        Annuiteetti, rajallisella aikavälillä saatava maksusuoritus (Annuity)
        
        Kasvava annuiteetti, rajallisella aikavälillä saatava vakionopeudella kasvava maksusuoritus (Growing annuity)
      - Riskitön korko: Valtion 10-vuotisen lainan korkoa pidetään Suomen markkinoilla matalariskisimpänä vaihtoehtona
- - - - Kitkattomilla markkinoilla yrityksen kokonaisarvo on riippumaton
        rahoitusrakenteesta.
        ➢MM propositio I
      - Velkaantuminen nostaa oman pääoman kustannusta.
        ➢MM propositio II
  - - - Nettokäyttöpääomalla puolestaan tarkoitetaan lyhytaikaisten varojen ja velkojen erotusta
    - - Myyntisaamisten kiertoaika (Days Sales Outstanding, DSO) kertoo sen,
        kuinka kauan myyntituottojen kertyminen kassaan keskimäärin kestää
        
        Tunnusluvun antamaa tulosta arvioidaan tekemällä vertailua kilpailijoihin, toimialan keskiarvoihin ja yrityksen aikaisempien vuosien arvoihin.
        • Tunnusluvun ongelmana on, että sen antama lukuarvo kasvaa, kun myynti kasvaa, vaikka asiakkaiden maksukäyttäytyminen pysyisi vakiona
      - Myyntisaatavien kiertonopeus (accounts receivable turnover) saadaan jakamalla laskentaperiodin päivien lukumäärä niiden päivien lukumäärällä, jonka myyntisaatavat ovat keskimäärin ulkona
    - - Ostovelat ovat yrityksen merkittävin lyhytaikaisen rahoituksen lähde, mutta
        niiden merkitys ja käyttö vaihtelevat toimialoittain
        • Mikäli ostaja saa myyjältä maksuaikaa ostovelan muodossa, kyseessä on
        myyjän antama koroton laina ostajalle (ostovelka).
        • Ostolaskuun voi myös liittyä mahdollisuus saada käteisalennus, mikäli lasku
        maksetaan nopeasti.
        • Mikäli ostaja jättää käteisalennuksen käyttämättä, kyseessä on ostovelan
        muodossa otettu korollinen laina.
        ➢Tämän kaltaisen lainan vuosikorko on yleensä korkea
    - - Kassabudjetointi on yrityksen lyhytaikaisen likviditeettihallinnan
        keskeisin apuväline.
        • Kassabudjetoinnin avulla
        ➢ lyhytaikaiset rahoitustarpeet huomataan ajoissa,
        ➢ voidaan hahmottaa erilaisten maksuehtojen vaikutusta kassavirtoihin,
        ➢ mahdollisiin budjetin poikkeamiin voidaan puuttua hyvissä ajoin
      - Kuukausittaiset kassabudjetit laaditaan yleensä listaamalla kuukauden aikana odotetut tulevat ja lähtevät kassavirrat.
        ➢Tulevien kassavirtojen pohjana on ennusteet asiakkaiden keskimääräisestä maksukäyttäytymisestä.
        • Näin saatava kuukausittainen nettokassavirta antaa viitteitä tulevista rahoitus
        (alijäämät) ja sijoitustarpeista (ylijäämät)
      - Kassavarojen keskittäminen:
        
        Yritys, jolla on useita toimipisteitä ja pankkitilejä, voi hyötyä merkittävästi kassavarojen keskittämisestä.
        • Yritykset voivat hyödyntää esim. pankkien tarjoamia pooling-palveluja eli konsernitilejä.
        • Tytäryhtiöiden/yksiköiden tileillä pidetään varoja vain tunnetun tarpeen mukaan.
        • Yksiköiden ylimääräiset varat sijoitetaan ja rahoitusvajeet hoidetaan keskitetysti, mikä mahdollistaa paremmat sijoitustuotot ja matalammat luottojen korot