Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus - Coggle Diagram
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
Havaitseminen voidaan määritellä aistitiedon tulkinnaksi aivoissa
Havainnon syntyessä aistimukset jäsentyvät tunnistettaviksi muodoiksi, joiden avulla ihminen tulkitsee ja arvioi ympäröivää maailmaa
Ärsykkeen vastaanottaminen tuottaa aistimuksen, joka muodostaa havainnon vasta tullessaan ihmisen tietoisuuteen
Havaintokehä
<----Skeemat
Ympäristön havainnointi ja toiminta ---->
Kokemus todellisuudesta --->
.
Havainnon muodostuminen
Ärsykelähtöinen prosessointi
Havainnon muodostumiseen vaikuttavat ympäristön ärsykkeet
Katsoja silmäilee kohdetta
Tiedonkäsittely alhaalta ylös
Aistinelimistä talamuksen kautta aivokuorelle
Skeemalähtöinen prosessointi
Lähtökohtina yksilön sisäiset mallit ja odotukset
Tarvitaan tilanteissa, joissa ärsyke on puutteellinen, monimutkainen tai epäselvä
Tiedonkäsittely ylhäältä alas
Aivokuorelta talamuksen kautta aistielimiin
Rinnakkainen prosessointi
Yhdistellään eri aistien kautta saapuvaa tietoa
Esim. Näköärsykkeen eri piirteitä
Tekee tiedonkäsittelystä nopeaa
Aistitiedon kulku hermoverkoissa
Tietoa esikäsitellään talamuksessa
Välittää tiedon eteenpäin kyseisen aistin primaarille aivokuorelle
Tietoa kierrätetään myös aivokuorelta takaisin talamukseen ja takaisin
Aistiärsykkeitä verrataan sisäisiin malleihin
Yhteydessä myös mantelitumakkeisiin, hypotalamukseen ja aivorunkoon
Jos aistiärsyke herättää voimakkaita tuntieta ja vaatii nopeaa toimintaa, ärsykkeeseen voidaan reagoida ilman aivokuoren osallisuutta
Assosiaatioalueet
Näköaisti
Takaraivolohkot sekä laajat alueet päälaki- ja ohimolohkoissa osallistuvat näköärsykkeidenn vastaanottamiseen ja käsittelyyn
<--- Valo saapuu linssiin pupillin läpi
<----Valo päätyy verkkokalvolle, johon se imeytyy
Linssi auttaa kohdistamaan valoa mahdollisimman paljon tarkan näön alueelle eli foveaan
Sauvasoluja ja tappisoluja
<--- Verkkokalvolta lähtevien hermosolujen aksonit yhtyvät näköhermoksi, joka johtaa silmästä talamukseen
Näköhermon sisemmät, nenänpuoleiset hermosyyt risteävät vastakkaiseen aivopuoliskoon
Takaraivon näköaivokuorelta näköjärjestelmä jakautuukahteen hermorataan
Mikä-reitti
Johtaa ohimolohkoon
Kehittynyt tunnistamaan ympäristön kohteita
Aistimusta verrataan muistitietoon kohteesta, jonka jälkeen kohde voidaan nimetä
Agnosia on mikä-reitin häiriö
Kyvyttömyys tunnistaa kohteita tai niiden ominaisuuksia
Miten-reitti
Johtaa päälaenlohkoon
Prosessoi ympäristön kohteiden sijaintia sekä omaa sijaintia suhteessa ympäristön kohteisiin
Ataksia on miten-reitin häiriö
Liikkeitä voi olla vaikea ohjata näkötiedon avulla
Kahdella silmällä katsottaessa muodostuu binokulaarinen havainto
Sen vuoksi ihminen pystyy muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kahdesta kaksiulotteisesta verkkokalvon kuvasta
Monokulaarinen syvyyshavainto
Varjot, sijainti, perspektiivit tekevät syvyyshavainnon
Vakioisuus eli konstanssi
Perustuu ihmisen skeemoihin ja havainnon visuaalisiin piirteisiin
Tarkkaavaisuus
Tiedonkäsittelyn vaihe, jossa aistimusten paljoudesta valitaan osa tarkempaan käsittelyyn
Suuntaa tiedonkäsittelyä, suodattaa olennaisen tiedon epäolennaisesta ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tiedonhaun muistiin tallentuneiden sisäisten mallien pohjalta
Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus
Ihminen kohdistaa huomionsa johonkin asiaan omien tavoitteidensa mukaisesti
Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus
Ulkoisen ärsykkeen aiheuttama huomion suuntautuminen kohteeseen
Orientaatioreaktio
Tarkkaavaisuus suuntautuu automaattisesti ympäristössä tapahtuvaan yllättävään muutokseen
Habituaatio
Ärsykkeeseen tottuminen
Ärsykkeen aiheuttama reaktio vaimentuu eikä asiaan suunnata enää tarkkaavaisuutta
Sisäisten mallien vaikutuksesta tarkkaavaisuus suuntautuu herkemmin tuttuihin ärsykkeisiin
Toisaalta sisäisten mallien kanssa ristiriitaiset ärsykkeet voivat myös saada tarkkaavaisuuden suuntautumaan niihin
Dikoottisen kuuntelun tehtävä
Koehenkilö kuuntelee kahta tarinaa samanaikaisesti ja toistaa ääneen
Tarkkaavaisuus kyetään tahdonalaisesti suuntaamaan valittuun viestiin äänen ulkoisten piirteiden perusteella
Cocktailkutsu-ilmiö
Tarkkaavaisuuden kohdistuminen johonkin itselle merkitykselliseen sanaan keskustelussa, johon ei ole suunnannut tarkkaavaisuutta
Ärsykkeiden poissulkeminen ei onnistu aina
Tarkkaavaisuuden valokeila
Tarkkaavaisuus kohdistuu usein sinne, minne katsotaan eikä näkökentän sivuosiin kiinnitetä huomiota
Suuri osa tiedosta jää tietoisuuden ulkopuolelle
Tarkkaamattomuussokeus
Jotakin jää huomiotta sen takia, että keskitytään johonkin toiseen asiaan
Kyvyttömyys huomata selvästi havaittavaa kohdetta keskittyessä muuhun
Ihminen pystyy keskittymään vain rajalliseen määrään ärsykkeitä, koska työmuisti ja tarkkaavaisuus ovat kapasiteetiltaan rajallisia
Automatisoituminen
Voidaan suunnata joissain määrin eri tehtäviin samanaikaisesti
Tarkkaavaisuuden hermostollinen perusta
Kaksi erillistä reittiä
Päälakilohkon kautta kulkeva reitti
Sisäisesti ohjautuva tarkkaavaisuus
Seuraa miten-reittiä
Päätyy otsalohkon silmänliikkeitä säätelevälle alueelle, joka kohdistaa katseen tavoitteiden mukaisesti
Ohimolohkon kautta kulkeva reitti
Ulkoisesti ohjautuva tarkkaavaisuus
Oikea aivopuolisko
Seuraa mikä-reittiä
Etuotsalohko keskeyttää aktiivisena olevan skeeman ja ja käynnistää uuden skeeman
Aivoalueet arvioivat, minkä ärsykkeen huomioiminen on tavoitteiden kannalta tärkeää
Neglect
Oikean päälaenlohkon taka-osat vaurioituneet
Tarkkaavaisuuden suuntaaminen vain toiselle puolelle
Potilas kadottaa vasemman puolen maailmasta