Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kpl6 tietoinen ja ei tietoinen - Coggle Diagram
kpl6 tietoinen ja ei tietoinen
mieli toimii tietoisesti ja ei tioitoisesti
implisiittinen toiminta=ei tiotoinen toiminta
eksplisiitinen toiminta= tietoinen toiminta
tietoinen toimita= eksplisiintinen toiminta
tietoa valikoidaan tarkaavaisuuden avulla
tiedonkäsittelyt kohteeksi tulee rajallinen määrä asioita
metagonitio
oman mielen ja tiedonkäsittelyn tietoinen tarkastelu ja arvoiinti
ei tietoinen ja automatisoitunut toiminta
tietoisuuden ulkopuolella
esim. kehon liikkeet tai hyvin opitun asian toistaminen
ympäristön ärsykkeet voivat vaikuttaa ihmiseen ennen tietoisen mielen havaintoa
esim. pelkoeraktio
ei tietoisesti käsitellyt ärsykkeet, kuten sanat tai kuvat voivat vaikuttaa toimintaan
psykoanalyysi
sigmund freudin kehittämä teoria ja hoitomuoto
on kritisoitu mutta myös kehitetty eteenpäin
mieli
1 tietoinen
2 esitietoinen
voidaan käsitellä tietoisesti
3 tiedostamaton
vaikuttaa toimintaan ei pystytä tarkastella tietoisesti
on esim. vietit halut torjutut muistot
defenssi=puollustusmekanismi
liittyy freudin teoriaan
mielen tiedostamatomat puolustusmekanismit
mielen tapoja käsitellä ei tietoisia tilanteita herättämiä vaikeita tunteita
voivat auttaa mieltä käsittelemään uhkaavaa tai vaikeaa tilannetta
voivat vääristää todellisuutta
esim. kieltämällä itsestäänselvyyksiä
defenssejä
kieltäminen
ilmeisen asian kieltäminen
takoittaa ikävän ja uhkaava asian kieltämistä voi luoda turvaa mutta vääristää todellisuutta. esim. läheisen ihmisen kuoleman kiistäminen, koska tapahtuma on liian raskas käsiteltäväksi
huomion siirto
vaikeassa tilanteessa huomio kiinnitetään epäolennaiseen tai itesään kiinnostavaan asiaan
huomion siirtäminen lievittää ahdistustamutta jättää vaikean asian käsittelemättä. esimerkiksi ystäväänsä pahasti loukannut henkilö kiinnittää huomionsa hauskoihin somepäivityksiin vältääkseen oman syylisyyden käsittelyn
arvon kieltäminen
merkityksellisen asian arvon kieltäminen
kielteisten ominanaisuuksien liittäminen itselle aijemmin tärkeään asiaan voi auttaa esim. pettymyksen käsittelyssä. esim. opiskelija, joka ei saakkaan unelmiensa opiskelu paikkaa voi sanoa kato nyt mitä luusereita otettiin sisään varmaan ihan surkee paikka
järkeistäminen
vaikea tilanne selitetään oman edun mukaiseksi
selitys lievittää tilanteesta aiheutunutta mielipahaa, mutta vääristää todellisuutta esimerkiksi jos oppilas ei ole lukenut kokeeseen ja saa huonon arvosanan hän voi selittää että oppikirja oli ihan epälooginen ja opettaja huono siksi meni huonosti
huumori
käsitellään asiat huvittuneisuudella ja ilolla
vaikeassa tilanteessa käytetty huumori voi suojella mieltä keventämällä omaa tunnetilaa. esim. opiskelia kerotoo vaikeassa tilanteessa vitsejä
toiseen heijastaminen projektio
omat epämiellyttävät tai ei-halutut ominaisuudet heijastetaan toiseen yksilöön
myönteisitä käsitystä itsestään pidetään yllä heijastamalla omat kielteiset ominaisuudet muihin. esim. henkilökohtaisten syiden vuoksi vihainen opettaja syyttää oppilasta häiriköinnistä oppitunnin aikana vaikka tämä esitti vai tarkentavan kysymyksen
coping- eli selviytymiskeinot
tietoisia tapoja käsitellä vaikeaa ja kielteisiä tunteita herättävää tilannetta
ongelmakeskeiset selviytymiskeinot
ihminen pyrkii muuttamaan tunteitaan aiheuttavaa tilannetta
tunnekeskeiset selviytymiskeinot
ihminen pyrkii käsittelemään vaikean tilanteen herättämiä tunteita