Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kunnan maapolitiikan tärkeimmät keinot - Coggle Diagram
kunnan maapolitiikan tärkeimmät keinot
maanhankinnan keinot (aktiivinen maapolitiikka)
vapaaehtoiset kaupat
Ensisijainen, suositeltavin ja käytännössä tärkein keino. Vapaaehtoista maanhankintaa voidaan edistää myös verotuksellisin keinoin (esim. myyntivoiton verohelpotukset myytäessä kunnalle).
etuosto-oikeus
Kunnan oikeus lunastaa yksityisten välisessä kaupassa myyty kiinteistö kauppakirjan mukaisilla ehdoilla, jos aluetta tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen, virkistykseen tai suojelutarkoituksiin.
pakkolunastus
Viimesijainen keino maanhankinnassa. Kunta voi hakea ministeriöltä lupaa lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten.
Maanomistajalle on taattava täysi markkina-arvon mukainen korvaus korotettuna 25 %:n kiinteällä lisällä, ja kunnan lunastaessa maata yhdyskuntarakentamiseen otetaan maankäytön suunnittelusta johtuva arvonnousu korvauksessa huomioon.
Aktiivisella maanhankinnalla kunta pyrkii hankkimaan raakamaata omistukseensa ennen sen kaavoittamista, jotta tonttivaranto ja kaavojen toteutuminen voidaan varmistaa
EU-valtiontukisääntelyn ja kuntalain (130 §) asettamat rajat: Kunta ei saa maksaa ylihintaa raakamaasta eikä luovuttaa tontteja alihintaan markkinatoimijoille. Markkinahinta on varmistettava tarjouskilpailulla tai puolueettoman arvioijan arviolla.
kaavojen toteuttamisen ja kustannusten jaon keinot
Kun kaavoitetaan yksityistä maata, kunnalla on oikeus ja velvollisuus periä osa arvonnoususta ja yhdyskuntarakentamisen kustannuksista
maankäyttösopimukset (AKL 91 b §)
Käytännössä ylivoimaisesti tärkein sopimuksellinen keino erityisesti tiivistyvissä kaupunkirakenteissa (brownfield-alueet).
Sopimuksilla sovitaan laajasti osapuolten oikeuksista ja velvoitteista, kuten kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista ja asemakaavasta johtuvan arvonnousun jaosta (ns. maankäyttömaksu, joka on usein noin 60 % arvonnoususta).
Sopimuksissa ei voida sitovasti sopia kaavan tulevasta sisällöstä.
Sitova sopimus voidaan tehdä vasta, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä (lukuun ottamatta sopimusta kaavoituksen käynnistämisestä).
Yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistuminen (AKL 91 a §)
Lakisääteinen velvollisuus maanomistajalle, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä. Korvauksesta on ensisijaisesti pyrittävä sopimaan (maankäyttösopimuksin) maanomistajia yhdenvertaisesti kohdellen. Jos sopimukseen ei päästä, kunta voi määrätä lakisääteisen kehittämiskorvauksen (käytännössä harvinainen).
Asemakaavan laatimiskorvaus (AKL 59 §)
Kunta voi periä kaavan laatimiskustannukset maanomistajalta, jos kaava on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan aloitteesta.
Lakisääteinen ilmaisluovutusvelvollisuus (AKL 104 §)
Asemakaava-alueen maanomistaja on velvollinen luovuttamaan kunnalle ilmaiseksi katualuetta enintään 20 % omistamastaan alueesta. Ylittävästä osasta kunta maksaa korvausta ("kateuskorvaus" AKL 105 §).
Kaavoitukselliset ja yhteistyöhön perustuvat keinot
Kunta ohjaa maankäytön sijoittamista, ajoitusta ja tehokkuutta suoraan yleis- ja asemakaavoituksella.
Maanomistajan aloiteoikeus ja kumppanuuskaavoitus (HE 70/2026 Alueidenkäyttölaki)
maanomistajalla on oikeus tehdä kunnalle perusteltu aloite asemakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi omistamalleen alueelle. Kunta voi myös antaa kaavaehdotuksen laatimisen maanomistajan tehtäväksi kunnan ohjauksessa, mikä nopeuttaa hankekehitystä.
Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset
Kunnan oikeudellinen työkalu, jolla hallitaan yksittäistä rakentamista ja sen edellytyksiä kaava-alueiden ulkopuolella.
täydentävät ja vähäisemmät keinot
Kiinteistövero
Kunta voi asettaa korotetun kiinteistöveroprosentin rakentamattomille rakennuspaikoille (tonteille), mikä luo taloudellisen kannustimen tonttien rakentamiseen ja ehkäisee tonttien makuuttamista.
Kumppanuuden muut muodot
Suunnittelukilpailut, tontinluovutuskilpailut sekä suunnitteluvaraukset (yksityinen suunnittelee kunnan maalla tietyin ehdoin).