Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Persoonallisuuspsykologia - Coggle Diagram

- - - - Heritabiliteetti kuvaa sitä, kuinka paljon esim. jonkun piirteen ilmenevyys on perimän vaikutusta. Suuressa heritabiliteetissa omaisuus johtuu pääosin perimästä, pienessä heritabiliteetissa ympäristöstä
        
        Voidaan tutkia GWAS-tutkimuksella
    - - Sosiaaliset: ne piirteet tai käytöstavat, mitä vanhemmat tukevat, lapsi omistaa itselleen. Esim. jos vanhemmat laittavat pojan harrastamaan jalkapalloa, voi kyseinen poika kiinnostua enemmän jalkapallosta ja alka
        
        Reaktiivinen vuorovaikutus: yksilö reagoi ympäristöönsä oman perimänsä perusteella - esim. herkkä lapsi kokee äänet pelottavampana kuin muut
        
        Proaktiivinen vuorovaikutus: yksilö hakeutuu ympäristöön, joka sopii yhteen hänen perimänsä kanssa - esim. elämyshakuinen hakee kiipeilyharrastukseen
        
        Evokatiivinen vuorovaikutus: yksilön perimä vaikuttaa siihen, miten ympäristö häneen reagoi - esim. thymyilevä vauva saa enemmän positiivista huomiota
- - - - Temperamentti on synnynnäinen tapa reagoida ulkoisiin ja sisäisiin ärykkeisiin
        Mary Rothbartin temperamenttimalli koostuu:
        
        Reaktiivisuus (tapa kokea positiivisia tunteita etenkin sosiaalisissa ja uusissa tilanteissa ja tapa kokea ja tuntea negatiivisia tunteita)
        
        itsesäätely (kyky säädellä omaa toimintaa ja tunteita, erityisesti negatiivisia tunteita)
        
        Temperamenttiin vaikuttavat myös raskaudenaikainen aika: äidin stressi, tupakointi, alkoholin ja päihteiden käyttö, ruokavalio
        
        Mutta esim. itsesäätelyn taitoja voi harjoitella. Erityisesti proaktiivisessa vuorovaikutuksessa, jossa vanhempi kohtelee rauhallisesti temperamenttisen lapsen reaktioihin.
        
        Reaktiivisuus on automaattinen reaktio erilaisiin tapahtumiin ja itsesäätely säätelee sitä
        
        Stressaavat tilanteet heikentävät kykyä säädellä omia reaktiotaan tahdollisesti, mistä johtuen silloin omat synnynnäiset temperamenttiset vaikutukset tulevat herkemmin esiin. Toisaalta temperamenttierot vaikuttavat myös siihen, kuinka voimakkaasti ihminen reagoi vaikeaan tilanteeseen ja sen herättämiin tunteisiin. Avoimissa tilanteissa ihmisellä taas on enemmän mahdollisuuksia reagoida omien taipumustensa mukaisesti: temperamentin vaikutus näkyy voimakkaammin välitunnilla kuin luokassa, jossa toiminta on ohjattua ja strukturoitua.
        
        Temperamentin ja ympäristön huono yhteensopivuus heikentää toimintakykyä - ihmistä ei hyväksytä sellaisena, kuin hän on:
        
        vetäytyvyys, impulsiivisuus --> huono itsesäätely
        
        stressi
        
        huono itsetuntoja minäpystyvyys
        
        Lisäksi erilaisia temperamenttipiirteitä suositaan enemmän, jolloin kasvaessaan lapsen sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehittyessä opitaan säätelemään näitä kyseisiä temperamenttipiirteitä
      - Big five piirre teoria: Piirteet koostuvat ekstroversiota, tunnollisuudesta, sovinnollisuudesta, neuroottisuudesta ja avoimuudesta uusista kokemuksista
        
        Ekstroversio on yhteydessä dopamiini eli mielihyväjärjestelmään. Neuroottisuus myös serotoniinijärjestelmään. Se käynnistyy esim. uhkatilanteissa, jolloin vaarasta pitää etääntyä. Tämä voisi selittää neuroottisuuden vetäytymisen puolta. Toisaalta serotooniinijärjestelmän vajaatoiminta onkin yhteydessä tunne-elämän epätasapainoisuuteen.
        
        Toisten ihmisten stressijärjestelmä aktivoituu helpommin kuin toisten.
      - Ensimmäisellä tasolla on suurin perinnöllinen vaikutus
      - Vauvalla ei ole persoonallisuutta. Yksilölliset erot varsinkin varhaisissa ikävaiheissa johtuvat temperamenttieroista.
  - - - koostuu toiminta- ja tulkintatavoista, coping- eli hallitus ja selviytymiskeinoista, skeemoista, arvoista, moraaleista, tavoitteista, tunteiden säätelystä, koherenssista, motivaatiosta
        
        Vähemmän periytyvää kuin ensimmäinen taso. Ympäristöstä saadut palautteet, kuten normit ja odotukset muokkaavat esim. minäskeemaa, sopeutumistapoja, arvoja ja tulkintatapoja. Kuitenkin temperamentti ja persoonallisuuden piirteet vaikuttavat selviytymiskeinojen muodostumiseen ja toimintatapoihin. Neuroottisuus on esim. yhteydessä pessimistiseen (negatiivinen tulkintapata elämään, menneisyyteen ja tulevaisuuteen) toimintatapaan. Ekstroversio sitten on yhteydessä optimismiin (positiivinen tulkintatapa tapahtumiin) .
        Tulkintatapoihin vaikuttavat myös esim. toisilta saatu palaute ja aiemmat kokemukset
        
        Attribuutiot:
        
        positiivisia tapahtumia yhdistetään sisäiseen
        
        negatiivisia tapahtumia ulkoiseen
        
        Lapsuuden kokemukset voivat aiheuttaa maladaptiivisia skeemoja, jotka ovat toiminnalle haitallisia skeemoja. Nämä ohjaavat osittain tyypillisiä sopeutumistapoja. Niitä on usein vaikea muokata ja niistä ollaankin usein epätietoisia. Esim. psykoterapiassa pyritään muuttamaan näitä skeemoja.
        
        Sosiaalisen intuitionismin teoria (Jonathan Haidth): ihmiset kykenevät intuitiivisesti erottamaan hyvän ja pahan (evolutiivisesti ne jälkeläiset ovat selviytyneet). Kuitenkin ihmiset toimivat moraalisesti hitaan ajattelun jälkeen.
        
        Jotkut persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä moraaleihin. Esim. sovinnollisuus hyväntahtoisuuteen.
        
        arvot (tärkeitä ja melko pysyviä päämääriä): virittävät toimintaamme, mutta eri arvojärjestyksilläkin on merkitys.
        
        Arvojen mukainen toiminta tukee mielen sisäistä tasapainoa ja hyvinvointia
        
        Koherenssi (melko pysyvä elämänhallinnan tunne) muodostuu:
        
        mielekkyys
        
        hallittavuus
        
        ymmärrettävyys
        
        Ihmiset, joilla on korkea koherenssi, palautuvat ja kestävät stressiä paremmin verrattuna niihin, joilla on matala koherenssi
  - - - Muodostaa henkilökohtaisen identiteetin: käsitys itsestä suhteessa ympäröityyn yhteiskuntaan
        
        Identiteetillä monia osa-alueita:
        
        työidentiteetti
        
        vanhemmuusidentieetti
        
        sukupuoli-identiteetti
        
        Kriisit voivat aiheuttaa identiteetin katkoksen, joka aiheuttaa mm. ahdistusta, stressiä ja epätoivon tunteita. Se on riski mielen hyvinvoinnille.
        
        Surullinen elämäntapahtuma voi aiheuttaa sitä, että menneisyyttä ja tulevaisuutta elämäntarinaa tulkitsee surullisena, vaikka näin ei olisikaan.
        
        Identiteetti muodostuu, kun sitä aktiivisesti etsitään ja siihen sitoudutaan. (James Marcia) Tämän kannalta on tärkeää autonomia, eli kokemus itsenäisyydestä. Identiteetin muotoja:
        
        etsijän identiteetti
        
        lainattu identiteetti
        
        epäselvä identiteetti
        
        saavutettu identiteetti
        
        dynaaminen
    - - nykyään identiteetti on alkanut muodostua liian myöhässä. Syinä mm:
        
        liikaa vaihtoehtoja
        
        aikuisuuden iän kasvaminen
        
        aiheuttanut mm. nuorten mielenterveyden ongelmia