Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tarkkaavaisuus, havaitseminen ja muisti - Coggle Diagram
Tarkkaavaisuus, havaitseminen ja muisti
Tarkkaavaisuus: useasta ärsyketulvasta poimitaan ja keskitytään juuri sen kannalta olennaisimpaan asiaan. Se on:
- tietoista (eskplisiittistä), opiskelu, (kognitiivisesti työläistä)
- ei-tietoista (implisiittistä), orientaatioreaktio, skeemapoh
Skeemat ohjaavat tarkkaavaisuutta
Ulric Neisserin havaintokehä
- skeemat ohjaavat havaitsemista
- havaittu asia verrataan skeemaan
- akkomodaatio tai assimilaatio
Tarkkaavaisuuteen vaikuttavat:
- työmuistin toiminta/ kapasiteetti
- vireys
- stressi
- skeemat
Tarkkaavaisuutta voi kiinnittää vain yhteen asiaan - multitasking aikana tarkkaavaisuutta vaihdetaan kahden tai useamman asian välillä ja tämä on erittäin työläistä, joka näkyy etuotsalohkon aktiivisuudella
- kun kiinnittää tarkkaavaisuutta yhteen asiaan, tapahtuu muutossokeutta muihin ärsykekentässä oleviin asioihin
Kun kiinittää tarkkaavaisuutta johonkin, sitä voi aktiivisesti käsitellä työmuistissa
TYÖMUISTI
- n. 4 asiaa
- ilman aktiivista kertausta pysyy maks 20 sekunttia
- säilömuistista voidaan laittaa työmuistin käyttöön asiaa käsiteltäväksi
- aistiminen ---> tarkkaavaisuus --> havaitseminen --> työmuisti
Tarkkaavaisuus tarvitsee toiminnanohjausta- Miyake Akira teoria toiminnanohjauksesta:
- vaihtaminen
- päivittäminen
- inhibitiokyky
-
-
Tahaton tarkkaavaisuus jaetaan valikoivaan tarkkaavaisuuteen(voidaan testaa diktoottisen kuuntelun kokeella) ja jaettuun tarkkaavaisuuteen
ärsykkeistä riippuen tarkkaavaisuus aktivoi muitakin aivoalueita, kuten ensisijaiset aistialueet (kuulo ja näköaivokuori) tai liikeaivokuorella.
Tahaton tarkkaavaisuus lisää aktivaatioita aivojen oikean aivopuoliskon ohimo- ja päälaenlohkon liittymäkohdassa sekä otsalohkojen alaosan alueella: VENTRAALINEN JÄRJESTELMÄ
Tahallinen tarkkaavaisuus toisaalta lisää aktivaatio DORSAALISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ, otsa- ja päälakilohkojen etualueella
Muisti jaetaan
- Aistimuistiin: ei-tietoista muistia, joka perustuu aisteihin, kuten kuuloaistiin. Voi tulla tietoiseksi, kun havaitsee aistin.
- Työmuistiin
- Säilömuistiin
-
SÄILÖMUISTI jaetaan:
- implisiittiseen (ei-tietoinen, tärkeänä osana pikkuaivot ja tyitumakkeet, taitojen oppiminen, tiedostamattomasti omaksutut toimintatavat, ehdollistuminen)
- eksplisiittiseen (tietoinen, tapahtumamuisti ja tietomuisti (ohimolohkot ja päälakilohkot))
HIPPOKAMPUS OLENNAINEN OSA: tiedon tallennus ja muistiin palautus, muistin konsolidaatio, jossa päivän aikana olevat muistijäljet tallennetaan mm. aivokuoreen)
- rekonsolidaatio: kun muisti palautetaan takaisin mieleen, se muokkautuu jälleen. Tähän vaikuttavat mm. skeemat ja tunnetilat.
Alkuefekti ja äskeisyysefekti tärkeää: alussa sanotut asiat on jo ehtinyt sirtyä säilömuistiin, ja vikat ovat edelleen työmuistin käsittelyssä
Muistijälkien jatkuva muokkautuminen eli rekonstruktiivisuus tekee muistista epäluotettavan
Esimerkiksi johdattelun kautta voi muodostua valemuistoja
Tietomuistin kannalta kieli keskeinen, sillä tiedot tallentuvat sanallisesti. Käsiteluokittelut ja skeemat auttavat tallennuksessa ja palautuksessa.
Tapahtumamuisti sisältää muistot oman elämän tapahtumista ja muista juonellisista tapahtumista.
Omaan elämään ja itseen liittyvät muistot: omaelämäkerrallinen muisti
-
Muistin tallennuksen kannalta on tärkeää, että tietoa on prosessoitu työmuistissa. Tämä voi olla esim:
- tiedon liittämistä aiempaan muistiin
- kertaaminen
- itselle merkitykselliyys tietoista ja tapahtumista
-
-