Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Maan sisäinen voima eli Endogeeniset ilmiöt - Coggle Diagram
Maan sisäinen voima eli Endogeeniset ilmiöt
Litosfääri= Maapallon kuoren ja vaipan yhteinen rakenne. Joka kelluu astenosfäärin päällä.
Laattateknoniikkateoria= Teoria joka kuvaa maapallon litosföörilaattojen liikkumista.
Litosfäärilaatat voivat erkaantua:
Astenosfäärissä olevavat alkuaineet alkavat hajota, joka aiheuttaa lämpöenergiaa. Tällöin kiviaineksen tiheys pienenee ja se alkaa ylöspäin. Näitä pystysuoria virtauksia kutsutaan konvektiovirtauksiksi.
Kohoava kiviaines nostaa litosfäärilaattaa kaarelle, niin pitkään kunnes se murtuu. Näin syntyy erkanemissauma, jossa laatat liikkuvat poispäin toisistaan.
Erkanemisen ansioista syntyy uutta merenpohjaa. Sillä magma nostaa erkanemissaumojen laattojen reunat ylöspäin. Näin syntyy merenalaisia vuoristoja, joiden välissä on rotkomainen laakso. Laakson pohjalle purkautuu laavaa, joka jähmettyy basaltiksi.
Erkanemisen ansioista on syntynyt esimerkiksi Islanti, joka on tulivuorisaari. Ne syntyvät niin että laavaa purkautuu niin paljon, että se muodostaa saaren meren yläpuolelle.
Laattojen erkanemiskohtiin muodostuu myös hautavajoamia. Jotka ovat ensimmäinen vaihe mantereiden halkenemiseen.
Litosfäärilaatat voivat myös törmätä:
Laattojen rajakohdat, joissa ei ole konvektiovirtausta, niin mereisen laatan reuna alkaa vajota astenosfääriin. Vajoava reuna vetää koko laattaa mukanaan. Painovoimaan perustuva veto on pääsyynä laattojen liikkeisiin.
Kyseessä on kierto kun lämpöenergia saa aikaan listosfäärilaatan erkanemisen ja sen myötä kasvun ja sen jälkeen lopulta painovoima laattojen vanhimmat osat vajoavat takaisin atmosfääriin, josta sen ainekset voivat joskus palata mahdollisesti uuteen käyttöön.
Alityöntövyöhykkeessä kaksi laattaa törmäävät toisiinsa, jolloin raskaamma mereisen laatan reuna työntyy kevyemmän alle.
Kerrostulivuoret syntyvät alityöntövyöhykkeelle, kun painavemman laatan mukana astenosfääriin kulkeutuu basaltti ja gabro ja ne alkavat sulaa siellä. Mutta kevyemmistä kivistä muodostuu sula kiviaines, joka alkaa kohota ylöspäin litosfäärilaatan halkeamia pitkin ja se purkautuu maanpinnalle laavana.
Poimuvuoristot syntyy kun laattojen törmäys jatkuu ja rannikon edustalle kerrostuneet sedimentit kohoavat merenpinnan yläpuolelle ja poimuttuu.
Saarikaari syntyy kun kaksi meristä laattaa törmää toisiinsa ja päällimäiselle laatalle syntyy tulivuoria. Sitten näitsä tulivuorista muodostuu saarijono.
2 more items...
Laatat voivat myös liikkua sivusuunnassa:
Laatat voivat liikkua kokonaan eri suuntiin tai samaan suuntaan mutta vain eri vauhtia. Tätä kutsutaan litosfääristen laattojen sivuamiskohdaksi. Kun toinen laattaa liikkuu nopeampaa niin laattojen rajakohtaan syntyy jännite, joka purkautuu aika ajoin maanjäristyksenä.
Lohkoliikunto on maakuoren pystysuoria liikuntoja. Laattojen liikkeiden aiheuttama puristus saa aikaan, sen että murtumalinjojen rajaamat maankuoren lohkot nousevat ylös tai painuvat alas. Ylöspäin kohonneet ovat horsteja ja alaspäin kohonneet ovat vajoamislaaksoja.
Kuumaksi pisteeksi kutsutaan litosfäärin alla olevaa kohtaa, jossa syvältä vaipasta peräisin olevaa magmaa kohoaa ylöspäin. Kuuman pisteen kohdalle muodostuu tulivuori. Kun litosfäärilaatta liikkuu, tulivuori siirtyy vähitellen pois kuuman pisteen päältä ja sammuu. Kuuman pisteen kohdalle alkaa kehittyä uusi aktiivinen tulivuori. Näin muodostuu eri-ikäisten tulivuorten muodostama ketju.
Endogeeniset ilmiöt ovat maapallon sisältä peräisin olevia voimia, jotka muokkaavat maanpintaa. Ne johtuvat pääasiassa Maan sisäisestä lämmöstä ja laattojen liikkeistä.
Maanjäristykset:
Siirros on kohta, jossa toisissaan olevat litosfäärilaatat tai muut niiden osat liikkuvat toisiinsa nähden.
Litosfäärilaattojen siirroissa ei tapahdu jatkuvasti liikettä, vaan laattojen reunat ovat kitkan ansioista kiinni toisissaan. Tämän takia laattoihin kertyy vähitellen jännitystä. Kun kitka ei enää riitä pitämään laattoja paikallaan, niin tapahtuu maanjäristys.
Tällöin laatat voivat liikkua pienessä ajassa, joka monia metrejä. Tämä maanjäristys purkaa jännityksen tästä tietystä kohdasta, mutta voi aiheuttaa sitä muuaalle. Tämän seurauksesta yleensä maajäristyksen jälkeen, voi olla jälkijäristyksiä.
Kohta, jossa maanjäristys tapahtuu on maanjäristyskeskus eli hyposentrumi. Yleensä se sijaitsee alle 100km maanpinnasta. Mitä lähempänä maanpintaa, niin sitä isompi tuho.
Episentrumi on suoraan hyposentrumin yläpuolella oleva maapinnan kohta. Sinne maanjäristyksen aiheuittama tärinä eli maanjäristysaallot ehtivät ensin.
Maanjäristyksiä usein on mannerlaattojen saumakohdissa. Eli esimerkiksiksi Tyynellä valtamerellä. Myös Eurasian poimuvuorialueella, joka vaikuttaa Aasiaan ja kreikkaan.
Tsunami:
Tsunami on hyökyaalto, jonka aiheuttaa syvänmeren alueella merenpohjassa tapahtuva maanjäristys.
Tsunamin synnylle ihanteellinen paikka on alityöntövyöhyke, jossa alaspäin liikkuvan laatta taivuttaa päällimäisen laatan reunan hitaasti alaspäin. Sitten kun alaspäin taipunut laatta ponnahtaa takas ylös, niin se saa aikaan aallon sen päällä.
Kun tsunami iskee rantaan niin Tsunamiaallon aallonpohja saavuttaa rannikon ensin. Siksi vesi laskee ja meri vetäytyy jopa satojen metrien päähän.
Matalassa vedessä tsunamiaallon eteneminen hidastuu, aalto lyhenee ja kasvaa korkeammaksi.
Kun aalto saavuttaa rannan, sen korkeus voi olla jopa parikymmentä metriä.
Aalto vyöryy suurella nopeudella kauas sisämaahan.
Ensimmäistä aaltoa seuraa vielä muutama aalto.
Yleisiä paikkoja tsunamille on Tyynellä valtamerellä, sillä siellä tapahtuu monia vedenalaisia maanjäristyksiä. Joten Japanin, Havaijin ja Alaskan rannikkokaupungeissa, ollaan esimerkiksi varauduttu tsunameihin.
