Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mantsa 2 - Coggle Diagram
Mantsa 2
Säähavainnot
Säätekijöitä: ilman lämpötila, ilmanpaine, pilvisyys, ilmankosteus, sademäärä, tuulen voimakkuus, tuulen suunta ja auringonsäteily.
Säähavaintoja tehdään: maahavaintoasemilla, meressä kelluvilla poijuilla, lentokoneilla, radioluotauksilla, säätytkilla ja satelliiteilla.
Säätietoja tarvitsevat: Merenkulku, lentoliikenne, matkailu, maa ja metsätalous, energiatuotanto, kunnossapitopalvelu ja yksityiset kansalaiset.
Tropiikissa usein aamupäivällä on kirkasta mutta iltapäivällä sataa rankasti vettä. -> johtuu pysyvistä matalapaine alueista.
Keskileveyksillä esim Euroopassa ->säähän vaikuttaa eniten liikkuvat matalapaineet eli keli on vaihtelevaa.
Pysyvillä korkeapaine alueilla esim pohjois-afrikassa sää on lähes aina aurinkoinen ja sateet ovat vähäisiä.
Säätilojen vaihtelu on kaikista suurinta polaaririntamalla jossa kylmä napa-alueen ilmamassa kohtaa lämpimän hepoasteiden korkeapainealue ilmamassan. Sitten lämmin ilma nousee kylmän massan päälle ja syntyy matalapaine.
-
-
Maapallon vesikehä koostuu suurimmaksi osaksi suolaiesta merivedestä. Makeaa vettä on vain 3% ja niitä esiintyy usein vain jäätikössä ja pohjavedessä. Vihkossa kuva.
Sade syntyy kun lämpötila laskee troposfäärissä ylöspäin mentäessä. Siksi kohoavassa ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vesipisaroiksi, jolloin syntyy sadetta.
Vesihöyryä ei nähdä. Mutta sumussa ja pilvissä on pieniä vesipisaroita, jonka ansiosta ne nähdään.
Kastepistelämpötila eli kastepiste= Se on lämpötila, jossa tiivistyminen alkaa kun lämmin vesihöyry kohoaa ja alkaa jäähtyä.
Kyllästyskosteus= Ilmankosteus on kohonnut 100% Silloin ilmassa on suurin mahdollinen vesihöyrymäärä, jonka ilma pystyy sitomaan kyseisessä lämpötilassa. Tällöin vesipisara pystyy muodostua.
Vesipisaran muodostumiseen tarvitaan myös jokin tiivistymisydin tai pinta, johon vesimolekyylit voivat tiivistyä. Sopivia tälläisiä ovat esim pöly, tuhka tai suolakidehiukkaset, joita tuuli nostattaa ilmaan. Sitten nämä tiivistyneet pienet vesipisarat törmäilevät toisiinsa ja sulautuu yhteen. Kun vesipisarasta tulee tämän avulla tarpeeksi painava, niin se tippuu alas.
Kastepistelämpötila ja kyllästyskosteus voidaa kuvata samalla kuvaajalla. Sillä esim kovassa pakkasessa ilmaan ei mahdu paljon kosteutta ja siksi lumisateet ja pilvisyys on melko harvinaisia. Mutta todella kylmällä ilmalla vähäinenkin kosteus tiivistyy nopeasti, jolloin lumisade muodotuu herkästi.
Suhteellinen kosteus= On prosenttiluku joka ilmaisee kuinka paljon vesihöyryä voi olla ilmassa lämpötilaan nähden enimmillään.
Absoluuttinen kosteus= Se ilmaisee ilman sisältämän todellisen vesihöyrymäärän, eli tietyssä ilmatilavuudessa olevan vesihöyryn massa. Ilmoitetaan g/m^3
Sateet ollaan luokiteltu kolmeen päätyyppiin, sen mukaan mikä aiheutti klloinkin ilman kohoamisen. Nämä sadetyypit ovat konvektiosateet, orografiset ja rintamasateet.
Konvektiosade= Se on kaikista yleisin tropiikilla. Siinä Auringon säteily lämmittää maanpintaa, niin lämpö siirtyy maanpinnan yläpuolella olevaan kosteaan ilmaan. Silloin kun ilma lämpenee, niin se myös kevenee ja kohoaa ylöspäin. (Konvektiovirtaus) Sitten kun se kohoaa tarpeeksi ylös, niin ilma jäähtyy ja alkaa tiivistymään vesipisaroiksi. Se on usein vain lyhyt aikainen sade ja ukkoskuuro. Yleensä esiintyy iltapäivällä.
Orografinen sade eli vuoristosade= Lämmin laskutuuli eli föhntuuli tuo kostean tuulen mereltä päin rinteelle, jossa se noin rinteen huipulla jäähtyy ja sataa vetenä alas. Sitten kosteutta ei ole enää jäänyt tuuleen toiselle puolelle, jolloin siellä nähdään kuiva lämmin laskutuuli.
Rintamasade= Kun lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaa, niin lämmin ilmamassa nousee kylmän päälle koska se on kevyempää. Tällöin lämmin ilma alkaa jäähtyä ja tiivistyy sateeksi. Esiintyy paljon polaaririntaman alueella, sillä navoilta tulee kylmä ilma ja päiväntasaajilta lämmin ilmamassa
Sateiden synty on yhteydessä maapallon ilmanpaine ja tuulivyöhykkeisiin, merivirtoihin, vuoristojen sijoittumiseen ja etäisyyteen merestä.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että sateita syntyy sinne missä on matalapaine, sillä siellä ilma nousee ylöspäin. Mutta tuulivyöhykkeet vaihtavat paikkaa vuoden ajan mukaan. Tämän takia välimerellä polaaririntaman matalapaineet saavat aikaan talvisateet ja kesällä hepoasteiden korkeapaine tuo sinne kuuman ja kuivan ilman.
-