Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Sosioemotionaalinen kehitys nuoruudessa (kpl 12) - Coggle Diagram
Sosioemotionaalinen kehitys nuoruudessa (kpl 12)
Autonomia ja vuorovaikutussuhteet
Nuoruudessa yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä on asteittaisen autonomian lisääntyminen,
Autonomia
tarkoittaa kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä, toimia emotionaalisena tukena itselleen ja kykyä suoriutua elämässä itsenäisesti ilman muiden avustusta.
Tärkeää ottaa nuoruudessa kehityksellisiä askelia kohti itsenäistä toimintaa, jotta aikuisena on valmius ottaa huolta itsestä ja ehkä tulevasta perheestä.
Autonomia on merkittävä tekijä
psyykkiselle hyvinvoinnille
ja
motivaatiolle
Ympäristö kohdistaa enemmän ja suurempia vaatimuksia nuorelle.
Vuorovaikutussuhteet
nuori kokee uudella tavalla
Nuoruusiässä vertaissuhteet syvenevät ja niiden merkitys muuttuu. Voi myös tapahtua uudenlaisten vuorovaikutussuhteiden kuten seurustelusuhteiden luomista.
Irtaudutaan tiiviistä suhteesta vanhempiin ja luodaan uudenlainen suhde niihin.
Vanhemman tärkeä tehtävä on lapsensa autonomia kehityksen tukeminen nuoruusiästä varhaisaikuisuuteen asti.
Vanhempien ja perheen
merkitys on nuoren kehitykselle tärkeä, vaikka suhde muuttuu ja autonomia lisääntyy.
Konflikteja voi esiintyä enemmän kuin aiemmin esimerkiksi liittyen nuoren itsenäisyyden kaipuuseen.
Vertaissuhteet
ovat nuoruusiässä merkittävämpiä, kuin lapsuudessa erityisesti autonomia lisääntymisen takia.
Varhaisnuoruuden vertaissuhteiden on havaittu olevan lyhyempi kestoisia, kun taas lukiossa jo pidempiä.
Vertaisten mielipiteet ja odotukset ovat tärkeitä. Omaa
minuutta,
kuten arvoja peilataan kaveripiiriin.
Nuori pystyy kokeilemaan erilaisia sosiaalisia identiteettejä ja rooleja, joihin muiden suhtautumisen perusteella hän pystyy tekemään päätelmiä siitä, millainen hän on ja minkälainen hänen kannattaisi olla.
Seurustelusuhteet
, sekä
seksuaalisuus
kuuluvat eri tavoin nuoren elämään.
Seurustelusuhteissa opetellaan jakamaan ajatuksia ja tunteita, sekä psyykkistä ja fyysistä läheisyyttä toisen ihmisen kanssa. (Nuoren on suhteen kautta mahdollisuus harjoitella itsenäisyyttä.)
Kaukoihastumiset
ovat tyypillisiä varhaisnuoruudessa
Tunnetaidot
Joillakin varhaisnuoruudessa voi esiintyä muutoksia tunneilmaisussa esimerkiksi suurilla tunnekohuilla.
Nuoren tunteiden säätelyn ja tunnistamisen taidot eivät välttämättä kehity samassa tahdissa kuin nuoren ulkomuoto.
Siihen miten
sosioemotionaalinen kehitys
yksilön kohdalla etenee ja ilmenee vaikuttavat biologisten tekijöiden lisäksi kasvuympäristöön liittyvät tekijät, kuten ihmissuhteet ja aiemmat elämänkokemukset.
Lapsena opitun kiintymyskäyttäytymisen on tutkittu jatkuvan rakenteeltaan samanlaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen.
(Mahdollista kuitenkin rakentaa uusia kiintymyssuhteita nuoruudessa)
Tunteiden säätely, tunnistaminen ja ymmärtäminen kehittyy nuoruudessa merkittävästi, kun nuori saa tukea siihen läheisiltään.
Eli nuori pystyy paremmin tunnistaman omia ja toisten tunteita, säätelemään omia tunneilmaisuja kokonaisuudessaan kehittyneemmin ja ilmaisemaan tunteitaan kielellisesti kehittyneemmin.
Tunnetaitoihin liittyy läheisesti
mentalisaatio.
Kehittyvän mentalisaation avulla nuori kykenee ymmärtämään paremmin, minkälaisia mielen tiloja muiden käyttäytymisen takana on.
Tunnetaitojen kehittyminen jatkuu pitkälle aikuisuuteen.
Nuoruuden aikana merkittävän tunnetaitojen kehittymisen mahdollistaa mm. otsalohkojen kypsyminen ja ajattelun kehitys.
Omien voimavarjojen ja ongelmien tunnistaminen on merkittävä osa ihmisen tunnetaitojen ja metakognitiivisten taitojen kehitystä.
Riski- ja ongelmakäyttäytyminen
Riskikäyttäytyminen
tarkoittaa toimintaa, joka on terveydelle ja hyvinvoinnille haitallista tai vaarallista.
Liittyy impulsiivisuutta ja vaarojen vähättelyä
Esimerkiksi nuorilla tyypillistä riskikäyttäytymistä on päihteiden käyttö ja uhkapelaaminen.
Nuorella erilaisten tilanteiden riskien arviointi on vasta kehittymässä ja vertaisilla on suuri vaikutus nuoren toimintaan.
Tutkimuksissa todettu, että vertaisten läsnäolo lisää riskinottoa nuorilla
Tutkittu kasvavan keski- ja myöhäisnuoruudessa enemmän kuin muissa ikävaiheissa.
tekijöitä riskikäyttäytymisen taustalla mm.
autonomian ja mahdollisuuksien lisääntyminen.
Ongelmakäyttäytyminen
jaetaan ulospäin suuntautuvaan ja sisäänpäin suuntautuvaan käyttäytymiseen.
Se voi olla seurausta mm. nuoren vaikeudesta sopeutua ympäristön asettamiin uusiin haasteisiin tai vaikeuksista perheessä.
On havaittu, että ulospäin suuntautuva ongelmakäyttäytyminen on pysyvämpää kuin sisäänpäin suuntautuva.
Ulospäin suuntautuvan ongelmakäyttäytymisen eli eksternalisoivan -||- voi havaita ulkopuolinen.
Sisäänpäin suuntautuvan ongelmäkäyttäytymisen eli internalisoivan -||- on ulkopuolisen vaikeampi havaita.
Eksternalisoivaa, internalisoivaa ja sekamuotoista ongelmakäyttäytymistä voi ennustaa esim. vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vihamielinen kasvatus.
Yleistä, että ongelmakäyttääytyminen on yhteydessä nuoren muihin ongelmiin. (esim. heikkoon koulumenestykseen)
Mielenterveys ja sen häiriöt
Mielenterveys
on WHO:n mukaan hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksellisesti.
Ajatellaan rakentuvan monien suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena.
Esim. erilaiset siirtymävaiheet ovat haavoittuvuuden kannalta riskikohtia.
Esim. suojaavia tekijöitä ovat sosiaalinen tuki, turvalliset kiintymyssuhteet ja vanhempien sekä lähipiirin tarjoama riittävä huolenpito.
Mielenterveyshäiriöt
ovat psykiatrisia häiriöitä, joissa yksilöllä esiintyy merkitseviä psyykkisiä oireita, joihin liittyy haittaa, kärsimystä tai toimintakyvyn laskua.
Tutkimuksissa havaittu, että murrosiän alku ja myöhäinen murrosikä ovat mielenterveyden kannalta herkkää aikaa.
Esiintyy kaikissa ikävaiheissa, mutta enemmän nuoruusiässä ja varhaisessa aikuisiässä.
Masennustila
eli
depressio
Keskeiset oireet samantyyppisiä nuorilla kuin aikuisilla
: masentunut mieliala, mielenkiinnon menettäminen, väsymys ja korostunut kielteinen aattelu itsestä, muista ja tulevaisuudesta.
Nuorilla korostuu myös ärtyneisyys ja vihaisuus.
Pitkäkestoinen ja jatkuva, eikä lievity samoilla tavoilla kuin ohimenevät masennusjaksot.
Esiintyvyys kasvaa puberteetin jälkeen.
yksi merkittävimmistä nuorten itsemurhien riskitekijöistä.
Ahdistuneisuushäiriöt
voivat olla pitkäkestoisia ja toistuvia
oireita mm. jännittyneisyyden, ahdistuneisuuden ja järjenvastaisten pelkojen tunteet.
Nuoruusiässä pelot kohdistuvat usein sosiaaliseen ympäristöön.
Vakavissa mielenterveyden häiriöissä nuoren kehitys on aina juuttunut ainakin jonkin kehityksen osa-alueen osalta.