Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Biologinen ja kognitiivinen kehitys nuoruudessa (kpl 11) - Coggle Diagram
Biologinen ja kognitiivinen kehitys nuoruudessa (kpl 11)
Nuoruus
Nuoruus
on siirtymäkausi lapsuudesta aikuisuuteen
Kehityspsykologian näkökulmasta nuoruudella tarkoitetaan yleensä ikävuosia 12-25, jolloin tapahtuu psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia muutoksia.
Jaetaan kolmeen jaksoon
Varhaisnuoruus
(n.12-15 vuotiaat)
Keskinuoruus
(n. 15-18 v)
Myöhäisnuoruus
(n. 18-25 v)
Puberteetti ja kehonkuva ja kauneusihanteet
Puberteetti
on keskeinen osa nuoruutta
Siinä nuoren ulkoinen olemus muuttuu ja murrosiän myötä ihminen tulee sukukypsäksi.
Omaan ulkonäköön aletaan kiinnittää enemmän huomiota
Vaiheen keskeisin kehitystehtävä on työstää omaa suhdetta muuttuvaan kehoon.
Kehonkuva muodostuu nuoruudessa
Se tarkoittaa yksilön tyytyväisyyttä ja asennetta omaa kehoa kohtaan.
Kehonkuvan
käsitys muodostuu omista ajatuksista, tunteista, havainnoista ja kokemuksista.
Myönteinen kehonkuva
Keskiössä oman kehon kunnioittaminen ja sen hyväksyminen epätäydellisyyksistä huolimatta.
Kielteinen kehonkuva
Kehoon liittyvät epävarmuudet voivat pyöriä jatkuvasti mielessä ja myös suhdetta omaan kehoon sävyttävät kokemukset ja tunteet.
Kehonkuvaan vaikuttaa ulkonäön lisäksi kehon terveys ja sen fyysinen toimintakyky. Myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa omaksutut arvot, normit ja ihanteet.
muodostuminen ennen kaikkea psykologinen ilmiö, johon vaikuttavat sosiaaliset tekijät ja kulttuurinen konteksti.
Kauneusihanne
tarkoittaa sitä, miltä olisi ihanteellista näyttää ja mikä on tavoiteltavaa.
Eri kulttuurien ja aikakausien välillä on paljon vaihtelua siitä, millaisia arvoja ulkonäköön liitetään.
Ajankohtaiset kauneusihanteet vaikuttavat kehonkuvaan
Esim. Erilaisiin urheiluun ja hyvinvointiin liittyvien tuotteiden markkinointi edistää usein tyytymättömyyttä omaa kehoa kohtaan, sillä ne usein mainostavat kehoihanteita, joita on haastava saavuttaa.
Median luoma kauneusihanne vaikuttaa suuresti nuoren kehonkuvaan.
Aivot ja säätelytaidot
Aivojen kehitys
Siihen vaikuttaa puberteetissa käynnistyvä hormonitoiminta
nuoruusikä näyttäytyy sikiöajan ja varhaislapsuuden jälkeen tärkeimpänä aivojen kehityksen vaiheena
Tuo muutoksia kykyyn säädellä omaa käytöstä, tunteita ja ajatteluuun.
Juuri ennen murrosiän alkua hermosolujen runko-osien määrä kasvaa eli
harmaan aineen
määrä kasvaa.
Murrosiän käynnistyttyä aivojen yhteyksien kehitysvaihe alkaa ja se jatkuu myöhäisnuoruuteen.
Kehitys painottuu hermosolujen välisiin viejähaarakkeisiin eli
valkeaan aineeseen
, jossa paljon käytettyjä yhteyksiä vahvistetaan ja vähän käytettyjä yhteyksiä karsitaan.
Aivokuoren lohkot kehittyvät
Otsalohkojen
etuosien hermoverkkojen kehittyminen vaikuttaa, siihen että nuorele kehittyy parempia valmiuksia toiminnan säätelyyn ja ajatteluun
Nämä valmiudet mahdollistavat aiempaa vastuullisemman ja itseohjautuvamman toiminnan.
Esimerkiksi nuori oppii arvioimaan mahdollisuuksiaan ja aikatauluttamaan omaa työskentelyään.
Otsalohkojen kehitys on hidasta. Kehitys etenee vähitellen nuoruuden aikana ja jatkuu varhais aikuisuuteen asti.
Niiden keskeneräisen kehityksen on todettu aiheuttavan impulsiivisuutta esimerkiksi käyttäytymisessä ja tunne-elämässä.
Nuoren oman toiminnan säätely vaatii paljon kognitiivisia resursseja.
Säätelytaidot
Impulsiivisuus tulee esille itsesäätelyyn liittybinä haasteina.
Kognitiiviset haasteet voivat tulla ilmi toiminnanohjauksen vaikeuksina.
Limbinen järjestelmä
Aivojen keskiosissa limbisen järjestelmän osa-alueet kypsyvät nuoruudessa.
Tärkeä esim. stressitilanteisiin virittymiselle, tunteille, kehon hormonitoiminnan säätelylle ja muistojen tallentumiselle.
Hermoverkot kypsyvät hitaammin kuin limbisen järjestelmän alueet
Tämän takia aivojen mielihyväjärjestelmä käynnistyy herkästi.
Nuori koukkuuntuu helpommin mielihyvää tuottaviin asioihin, sillä otsalohkot ovat vielä kehittymässä
Ajattelu ja metakognitio/itsetietoisuus
Ajattelu
Ajattelutaidot kehittyvät merkittävästi varhaisnuoruudesta alkaen
Piaget kutsui tätä vaihetta
formaalisten operaatioiden
vaiheeksi
Kognitiivisessa kehityksessä tässä vaiheessa on kyse uusien ajattelun välineiden, erityisesti loogisen ja abstraktin ajattelun oppimisesta.
Abstrakti ajattelu
kehittyy nuoruudessa
Tarkoittaa yleisiin käsitteisiin, symboleihin ja periaatteisiin perustuvaa ajattelua.
Ajattelutapojen kehittyminen luo pohjaa nuorelle oman maailmankuvan rakentamiseen.
Maailmankuva
tarkoittaa yksilön kokonaiskäsitystä ympäröivästä maailmasta ja itsestä sen osana.
Elämänkatsomus
kehittyy, eli laajempi käsitys maailmasta ja sen merkityksestä.
Metakognito eli tietoisuus omista tiedonkäsittelyprosesseista
Kehittyy nuoruusvuosina merkittävästi.
antaa valmiuksia nuorelle hahmottaa omaa ajattelua, arvioida omia mahdollisuuksia käsitellä tietoa ja omaksua uusia ja tehokkaampia tapoja käyttää omia kognitiivisia kykyjä.
Metakognitiivisia taitoja voi kehittää koko elämän ajan.
Kun itsetietoisuus lisääntyy, myös nuoren itsekriittisyys lisääntyy.
Esimerkiksi on havaittu sen vaikuttavan taipumukseen ylitulkita ympäristön vihjeitä itseen liittyviksi.
David Elkind kehittänyt tälle käsitteen
Kuvitteellinen yleisö