Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Julkiset hankinnat osana julkisten varojen käyttöä + sidosyksiköt - Coggle…
Julkiset hankinnat osana julkisten varojen käyttöä + sidosyksiköt
Julkisten varojen käytön suunnitteluvelvollisuus
Julkisten varojen käyttö perustuu suunnitelmallisuuteen.
Määrärahojen käyttö pitää suunnitella ennakolta
, jotta valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien lainsäädäntöön perustuva budjetointi olisi mahdollista.
Suunnitteluvelvollisuutta tarkoittavat säännökset jäävät
kuitenkin pääosin tavoitteellisiksi tai periaatteellisiksi
eivätkä ne ohjaa varsinaisesti suunnittelun toteutustapaa.
Valtionhallinto
Valtionhallinnossa valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien virastojen ja laitosten on
suunniteltava vuotuiset menonsa ennalta
Valtion viranomaisten on arvioitava vuosittain, miten paljon ne käyttävät määrärahoja muun muassa julkisten hankintojen toteuttamiseen.
Jos hankintasopimuksella on vaikutus useampaan varainhoitovuoteen, on tämä otettava huomioon määrärahojen käytön suunnittelussa
Suunnitteluvelvollisuus
ulottuu myös useammalle vuodelle
.
ministeriöiden ja virastojen on suunniteltava toimialansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä hallinnonalansa taloutta ja toiminnallista tuloksellisuutta usean vuoden aikavälillä.
Monivuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma
Suunnitelman laatimisen
lähtökohtana ovat
suunnittelukautta koskevat valtioneuvoston hyväksymät
valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevat linjaukset
.
Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää ministeriön toimialan tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista
Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan valtioneuvoston päättämien valtiontalouden kehysten ja niihin sisältyvien hallinnonalakohtaisten kehysten ja muiden kannanottojen pohjalta.
Kehysehdotukset
Ministeriöiden tulee järjestää hallinnonalansa toiminnan ja talouden suunnittelu siten, että valtiontalouden kehykset ja valtioneuvoston asettamat painopisteet ja toimintalinjaukset otetaan huomioon
Myönnetyt määrärahat riittävät ja määrärahojen käytössä pysytään
myös tuleville vuosille asetettujen menokehysten puitteissa
Toiminta on taloudellista ja vaikuttavaa
Toiminnalle asetetut tulostavoitteet saavutetaan.
Menojen kohdentaminen
Kulutusmenon
kohdentamisperusteena on suoritteen luovuttaminen tai tuotannontekijän vastaanottaminen
(suoriteperuste)
taikka menon kertyminen laissa säädetyn tai tehdyn sitoumuksen perusteella (suoriteperustetta vastaava peruste).
Hankinnasta aiheutuva meno kohdennetaan talousarviossa kokonaisuudessaan
sille varainhoitovuodelle, jona tuotannontekijä vastaanotetaan.
Kunnat
Kunnissa talouden suunnittelu – ja siten myös hankintojen suunnittelu – pohjautuvat
lähtökohtaisesti kuntalain 37 §:ssä säädettyyn kuntastrategiaan.
Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan
taloudelliset realiteetit ja kehitysnäkymät,
ja kuntastrategian tulisi ohjata kunnan taloussuunnittelua
Kunnan talousarvioon sisältyvien menojen valmistelua ohjaavat paitsi kuntastrategia ja kunnan tekemät erilaiset menoja aiheuttavat sitoumukset,
myös valtuuston hyväksymät kunnan sisäiset määräykset talousarvion valmistelusta
Kuntastrategia
Säännöksen mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa
valtuusto päättää
kunnan toiminnan ja talouden
pitkän aikavälin tavoitteista.
Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen
Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.
Kuntastrategian velvoittavuus
Kuntastrategian velvoittavuus on luonteeltaan
poliittista ja toiminnallista, joten se ohjaa päätösvalmistelua ja päätöksentekoa
muun muassa julkisia hankintoja toteutettaessa
Kuntastrategia
ei ole oikeudellisesti sitova
tai valituskelpoinen asiakirja.
Välillisesti strategia kuitenkin sitoo kunnan vuosittaista talousarviopäätöksen tekoa, koska talousarviossa päätettyjen tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan
Kunnan talousarvio
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat
kuntastrategiaa
ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Käytännössä kunnan talousarvion laatiminen on vuosittainen projekti, jossa kunta suunnittelee seuraavan vuoden hankintansa
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan,
miten rahoitustarve katetaan.
Siten kunnan
talousarvio on oikeudellisesti kuntaa sitova
varojen käytön suunnitelma
Taloussuunnitelma
Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös
taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi
(suunnitelmakausi).
Hyvinvointialueet
Hyvinvointialueilla hankintojen suunnittelun lähtökohdat perustuvat
aluevaltuuston hyväksymään hyvinvointialuestrategiaan
Sis. palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset.
Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle
seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio,
jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin
talouden vastuut ja velvoitteet.
Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös
taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi
Investointisuunnitelma
Hyvinvointialueiden
laajempien ja pitkäaikaisempien hankintojen
tulee perustua hyvinvointialuelain 16 §:ssä säädettyyn
investointisuunnitelmaan.
Laissa ei ole varsinaista määritelmää investoinnille, mutta perustelujen mukaan tällaisia ovat
laitteita, kalustoa sekä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja koskevat investoinnit
Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen
Määrärahojen käytön suunnitteluun liittyy myös hankintalaissa säädetty vaatimus hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta.
Hankintayksiköllä on
velvollisuus osoittaa, miten se on hankinnan ennakoidun arvon laskenut.
Hankintalain hankinnan arvon ennakointia koskeva sääntely perustuu siihen, että ennakoitu arvo
määrittää sen, sovelletaanko hankintaan hankintalain säännöksiä
Selvittämisvelvollisuus, Hallintolain 31.1 §
:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Asianmukaiseen asian selvittämiseen kuuluu viranomaistoiminnassa
huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen
LÄHTÖKOHTA
Hankintayksikön laatima oma arvio
hankintasopimuksen arvosta.
Hankintayksikön on pystyttävä osoittamaan riittävän tarkasti, millä perusteilla se on päätynyt laskemaansa ennakoituun arvoon.
Ennakoidun arvon laskemisessa
on oltava huolellinen
niin laskelmaa tehtäessä kuin tietopohjaa sille muodostettaessa
Suurin maksettava kokonaiskorvaus
Hankintalain 27 §:n mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä
suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta
ilman arvonlisäveroa.
Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon.
Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset
vaihtoehtoiset toteuttamistavat
ja hankintasopimukseen sisältyvät
optio- ja pidennysehdot
sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.
Hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on huomioitava kattavasti hankinnan arvoon vaikuttavat tekijät, kuten hankintayksikön maksamat asiantuntijatyöhön liittyvät
sivukustannukset.
Rakennusurakka
Rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä ennakoitu kokonaisarvo tarpeellisten tavaroiden osalta, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön
Käyttösopimukset
Perusteena on käytettävä hankintayksikön arvioimaa sopimuksensaajan
sopimuksen voimassaoloaikana tuottamaa liikevaihtoa
ilman arvonlisäveroa.
Liikevaihto on otettava huomioon vain siltä osin kuin se on vastikkeena sopimuksen kohteena olevasta urakasta tai palvelusta taikka näihin liittyvistä tavaroista.
Hankinnan toteuttaminen eri osissa
Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina,
kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon
hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa.
Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä
Eri toiminnalliset yksiköt
Jos hankintayksikkö koostuu erillisistä toiminnallisista yksiköistä, on hankinnan arvoa laskettaessa otettava huomioon kaikkien yksittäisten toiminnallisten yksiköiden hankintojen ennakoitu kokonaisarvo, kun ne muodostavat yhden kokonaisuuden.
Jos erillinen toiminnallinen yksikkö vastaa itsenäisesti hankinnoistaan tai tietyistä hankintojen ryhmistä, arvot voidaan ennakoida asianomaisen yksikön tasolla
Leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen
määräaikaisen, alle 12 kuukautta voimassa olevan sopimuksen ennakoitua voimassaolon aikaista kokonaisarvoa
tai
määräaikaisen, yli 12 kuukautta voimassa olevan sopimuksen kokonaisarvoa arvioitu jäännösarvo mukaan lukien
toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan
voimassa olevan sopimuksen ennakoitua kuukausiarvoa kerrottuna
luvulla 48
Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavara- tai palveluhankintoja
viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen talousarviokauden aikana
peräkkäin tehtyjen vastaavien hankintojen yhteisarvoa
seuraavan 12 kuukauden aikana tapahtuvat muutokset määrissä tai arvoissa huomioon ottaen
niiden hankintojen ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä toimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana taikka sitä seuraavan talousarviokauden aikana, jos tämä on pitempi kuin 12 kuukautta.
Palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa
määräaikaisissa, enintään 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa voimassaolon aikaista ennakoitua kokonaisarvoa
Toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48
Elinkaarikustannusten huomiointi
Elinkaari kattaa vaiheet raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta niiden uudelleen käyttöön, kierrättämiseen, hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn.
Hankintalain 95.1 §:n mukaan hankintayksikkö
voi käyttää hankinnan kustannusten arvioimisen perusteena elinkaarikustannuksia.
Jos hankintayksikkö arvioi kustannukset elinkaarikustannusmallilla, sen on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa, mitkä tiedot
tarjoajien ja ehdokkaiden on toimitettava kustannusten laskemista varten ja mitä menetelmää se käyttää elinkaarikustannusten laskennassa
Edellytykset niiden käyttämiseen arvioinnin perusteena
arviointimenetelmä perustuu
puolueettomasti
todennettavissa oleviin ja
syrjimättömiin
perusteisiin
arviointimenetelmä ei aiheettomasti suosi tai syrji tiettyjä toimittajia
arviointimenetelmä on
kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä
kustannusten laskemiseksi vaadittavien tietojen toimittaminen
ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia
tavanomaista huolellisuutta noudattavilta toimittajilta.
Arvion ilmoittaminen
Hankintayksikön tulee ilmoittaa
hankintailmoituksessa hankinnan ennakoitu arvo
yksiselitteisesti lähtökohtaisesti tiettynä lukuarvona.
Kuitenkin hankinnan ennakoitu arvo voidaan ilmoittaa myös
vaihteluvälinä silloin, kun sillä ei ole merkitystä sovellettavien hankintasäännösten arviointiin.
Ennakoidun arvon
ylittäviä tarjouksia ei voida sulkea tarjousvertailun ulkopuolelle sillä perusteella, että ne ylittävät hankinnan ennakoidun arvon.
Hankintojen suunnittelu ja kilpailuttamisvelvollisuus
Hankintojen suunnittelu
Hankintalaissa lähdetään siitä, että
hankintayksikön on suunniteltava toteutettavat hankinnat huolellisesti.
Suunnitelmallisuudella tarkoitetaan strategialähtöistä hankintojen toteuttamista, jonka pohjana toimivat
kuntastrategiat, valtioneuvoston poliittinen strateginen ohjaus sekä valtion ja kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmat.
Hankintojen toteuttamisen vastuut määräytyvät lakisääteisten tehtävien osalta sen mukaan, mille hankintayksikölle tehtävä on säädetty tai järjestämisvastuu määritelty.
Järjestämisvastuu kunnissa
Kuntalain 8 §:n mukaan kunta voi järjestää sille säädetyt tehtävät
itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.
Olennaista on huomata, että
kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta,
vaikka järjestämisvastuu olisi siirretty toiselle taholle.
Järjestämisvastuu säilyy kunnalla, vaikka palveluja hankittaisiin ulkopuoliselta.
Julkisen hallintotehtävän
kunta voi kuitenkin antaa muulle kuin viranomaiselle
vain, jos siitä on erikseen säädetty lailla.
Palveluiden hankkiminen "ulkopuolelta" kunnissa
Vaihtoehtoja ovat hankintalain mukainen
kilpailuttaminen, yhteishankinnat puitejärjestelyineen
sekä hankintalain ulkopuolelle jäävät järjestelyt kuten
sidosyksikköhankinnat ja kuntien välinen yhteistyö.
Hankintayksiköiden väliset hankinnat
Hankintalain 16.1 §:n mukaan lakia ei sovelleta
hankintayksiköiden väliseen hankintaan, jolla ne toteuttavat
yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi vastuullaan olevia yleisen edun mukaisia julkisia palveluja.
Edellytys:
enintään 5% prosenttia ja enintään 500 000
euron osuus yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista tuotetaan muille kuin sopimuksen osapuolille.
Jos ei ole markkinaehtoista toimintaa: 10%
ja 500 000 ei sovelleta. Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan, jos hankintayksiköt ovat julkaisseet 58.3 §:n mukaisen avoimuusilmoituksen eivätkä ole saaneet määräajassa vastauksia. Jos alle tuotto alle 100 000 euroa vuodessa ei sovelleta prosenttirajoituksia ollenkaan
Hankintakokonaisuuksien määrittely ja pilkkomiskielto
Lähtökohtana on hankintayksikön näkemys toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisimmasta hankintakokonaisuudesta.
Hankintalain 2.3 §:n mukaan hankinnat on toteutettava
tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti osallistumaan
tarjouskilpailuihin.
Hankintalain 31 §:ssä
kielletään hankinnan pilkkominen osiin, jos se tarkoittaisi hankintalain soveltamatta jättämistä.
Hankinnan jakamisen tulee perustua luontevien hankintakokonaisuuksien määrittelyyn taloudellisten tai teknisten seikkojen perusteella.
Samanaikaisesti kilpailutettavat samantyyppiset hankinnat kuuluvat samaan kokonaisuuteen.
Poikkeus pilkkomiskieltoon
Pilkkomiskielto ei kuitenkaan estä jakamista osiin silloin, kun kunkin erän hankinta toteutetaan hankintamenettelyä koskevien vaatimusten mukaisesti.
Jakaminen voi olla perusteltua riskienhallinnan, pk-yritysten osallistumisen edistämisen tai määrärahojen rajoitusten vuoksi.
EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat ja niiden pilkkominen
Jakaminen voi tapahtua joko
erillisten kilpailutusten kautta tai siten, että samassa tarjouskilpailussa tarjoaja voi antaa osatarjouksia.
Hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä osien koon ja kohteen.
Jos hankintaa ei jaeta osiin, syyt on esitettävä hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai erillisessä kertomuksessa
Hyväksyttäviä syitä jakamatta jättämiselle voivat olla kilpailun rajoittumisen riski, toteuttamisen tekninen vaikeus tai kalleus, koordinointiongelmat sekä yhteensopimattomuuden riski.
Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, voiko tarjouksen antaa yhdestä, useammasta vai kaikista osista
Puitejärjestelyt
Yhden tai useamman hankintayksikön ja toimittajan välinen sopimus, joka vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintoja
koskevat hinnat, määrät ja muut ehdot.
Puitejärjestely voi olla
voimassa enintään neljä vuotta
, ja sen ehtoihin ei saa tehdä olennaisia muutoksia.
Puitejärjestelyssä on yksilöitävä tarjouspyynnössä ne hankintayksiköt, jotka osallistuvat järjestelyyn.
Muodollisesti puitesopimukseksi nimettyä sopimusta on pidettävä hankintasopimuksena, jos siinä on sovittu keskeisistä ehdoista sitovasti.
Markkinakartoitus
Hankintalain 65.1 §:n mukaan
hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen ennen hankintamenettelyn aloittamista.
Markkinakartoitus on suositeltava erityisesti silloin, kun hankintayksiköllä ei ole riittävän selvää kuvaa hankinnan kohteesta.
Kartoituksessa on noudatettava
avoimuuden sekä tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksia
kartoituksessa voidaan käyttää riippumattomia asiantuntijoita, muita viranomaisia tai toimittajia, kunhan tämä ei johda kilpailun vääristymiseen.
HUOM.
Markkinakartoitusta ei voi tehdä hankintailmoitusta julkaisemalla, eikä hankintamenettelyä voi käynnistää ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta.
Kilpailuttamisvelvollisuus pääsääntönä
Hankintalain lähtökohtana on hankintayksikön kilpailuttamisvelvollisuus
Tarjouspyynnössä on huomioitava tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimukset sekä suhteellisuuden vaatimus, jotta perusteettomat vaatimukset eivät rajoita kilpailua.
HUOM. Vaatimukset eivät rajoita kilpailua sinällään, vaikka joku alan toimija ei yksin pystyisi täyttämään niitä
Suorahankinta poikkeuksena kilpailuttamisvelvollisuudelle
Kilpailuttamisvelvollisuudesta
poikkeamista koskevia säännöksiä tulkitaan suppeasti,
ja hankintayksiköllä on näyttövelvollisuus poikkeusperusteen olemassaolosta.
Suorahankinta tarkoittaa hankintalain 40.1 §:n mukaan tilannetta, jossa
hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.
Hankintailmoituksen julkaisematta jättäminen on aina suorahankinta, vaikka tarjouspyyntö lähetettäisiin valituille tarjoajille.
Valtionavustus
Hankintayksikkö on myös mikä tahansa
hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta hankintayksiköltä.
Valtionavustuksen saaja on velvollinen kilpailuttamaan hankintansa hankintalain mukaisesti
, jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon.
Valtionapuviranomainen on velvollinen valtionavustuslain 11.3 §:n mukaan asettamaan käyttöä koskevat ehdot.
Jos kilpailuttamisvelvollisuutta koskevaa ehtoa ei ole asetettu, ei hankintalain noudattamatta jättäminen oikeuskäytännön mukaan riko valtionavustuksen ehtoja eikä avustusta voida tällöin periä takaisin
Käyttöoikeussopimukset
Käyttöoikeussopimukset on kilpailutettava periaatteiden mukaisesti, ja menettelystä on laadittava kuvaus hankintailmoitukseen tai tarjouspyyntöön
Käyttöoikeussopimuksissa suorahankinta on hankintalain 119 §:n mukaan mahdollinen kolmessa tilanteessa
alkuperäisellä menettelyllä ei ole saatu osallistumishakemuksia tai tarjouksia
tekninen tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvä syy puoltaa vain tiettyä toimittajaa
kyse on ainutkertaisen taideteoksen tai taiteellisen esityksen luomisesta tai hankkimisesta.
Julkisen vallan käyttö ja julkinen hallintotehtävä
Hankintojen suunnittelua rajoittaa erityisesti perustuslain 124 §, joka ilmentää virkamieshallintoperiaatetta. Sen mukaan julkisen vallan käyttö tulee tapahtua virkasuhteissa ja virkavastuulla.
Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla
, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai hyvän hallinnon vaatimuksia.
Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle.
Julkinen hallintotehtävä verrattuna julkisen vallankäyttöön
Julkinen hallintotehtävä on käsitteenä laaja, eikä se rajoitu pelkästään julkisen vallan käyttöön.
Sen hoitamisena pidetään ainakin hallintopäätösten tekemistä ja lakisääteisten julkisten palvelujen tuottamista.
Julkinen valta puolestaan on sopimukseen perustumatonta yksipuolista määräämistä yksityisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta
Kunnallinen itsehallinto
Kunnallinen itsehallinto ei muodosta poikkeusta tästä rajoituksesta. Kuntalain 9.2 §:n mukaan julkisen hallintotehtävän kunta voi antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen lailla säädetään
Oikeuskäytännön perusteella julkisen hallintotehtävän antaminen yksityiselle ilman selkeää lainsäännöstä on menettelyvirhe, joka tarkoittaa päätöksen syntymistä väärässä järjestyksessä, ja päätös on kumottava.
Hankinnan kohteen määrittely ja tarjouspyyntö
Kohteen määrittely
Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta, vaan
hankintayksiköllä on harkintavalta määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperusteena
käytetyn kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet.
Tarjouspyynnön keskeisin vaatimus on sen sisällöllinen selkeys, sillä
epäselvä tarjouspyyntö johtaa tyypillisesti virheelliseen hankintamenettelyyn
Onkin tärkeä ymmärtää, että tarjouspyynnön epäselvyys on ensimmäinen mahdollinen virhelähde hankintamenettelyssä
Huolellisuusvelvoite
Tarjouspyyntö on laadittava huolellisesti sen uhalla, että olennaiset puutteet voivat johtaa hankintamenettelyn uudelleen käynnistämiseen.
Olennaisia muutoksia ei voida tehdä kesken hankintamenettelyn
vaatimukset on esitettävä yksiselitteisesti niin, ettei niitä jouduta tulkitsemaan vasta tarjousvertailun yhteydessä.
Hankintalajin määrittely sekamuotoisissa sopimuksissa
Hankinnan kohteen määrittelyyn kuuluu sen selvittäminen, onko kyseessä rakennusurakka, tavarahankinta vai palveluhankinta, koska säännökset vaihtelevat hankintalajien mukaan.
Jos hankinta koskee erilaisia asioita, pääasiallinen kohde määritetään palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.
Tilanteissa, joissa hankintakohde muodostuu sekä hankintalain piiriin kuuluvista että sen ulkopuolelle jäävistä osista, sovelletaan hankintalakia, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena ovat hankintalain piiriin kuuluvat hankinnat
Jos osat erotetaan erillisiksi sopimuksiksi, hankintalakia sovelletaan vain hankintalain piiriin kuuluvaan osaan.
Hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät
Hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät teknisine eritelmineen on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai niiden liitteissä
Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua.
Kun hankinnan kohde on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, se on määriteltävä siten, että otetaan huomioon esteettömyys vammaisille käyttäjille sekä kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.
Tekniset vaatimukset
Teknisillä eritelmillä tarkoitetaan hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai materiaalien ominaisuuksien teknistä määrittelyä, joka muodostuu vaatimukseksi sen käytölle.
Tekniset eritelmät ovat siis hankinnan kohteen vaatimuksia, joiden on täytyttävä – ne eivät ole tarjousten vertailuperusteita
Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta teknisten vaatimusten asettamisessa.
Vaatimuksia asetettaessa on kuitenkin pyrittävä kilpailtujen markkinoiden hyödyntämiseen, ja jos tämä ei onnistu, hankintayksikön on perusteltava valintansa hankintakertomuksessa
Suhteellisuus ja syrjimättömyys
Vaatimusten on liityttävä suoraan hankinnan kohteeseen ja oltava merkityksellisiä sen kannalta
Vaatimusta ei pidetä lähtökohtaisesti syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tarjoaja
hankintayksikön ei tarvitse sopeuttaa ehtojaan olemassa olevaan tarjontaan, jos hankinnassa perustellusti pyritään sen tarpeita palvelevaan lopputulokseen.
Vaatimukset eivät saa olla tarjoajan sijoittumismaata syrjiviä EU- tai ETA-alueella.
Esimerkiksi tietosuojaan liittyvillä syillä ei voi rajoittaa tarjoajien mahdollisuuksia, ellei tähän ole erikseen säädettyä rajoitusta
Määritelmien laatimistavat
Ne voidaan laatia ensinnäkin sellaisten suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään hankinnan kohteen
Toiseksi viittaamalla kansallisiin standardeihin (joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja), eurooppalaisiin teknisiin arviointeihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin tai muihin teknisiin viitejärjestelmiin – jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava"
Kolmas tapa yhdistää nämä kaksi: käytetään suorituskykyvaatimuksia ja viitataan standardeihin niiden mukaisuuden olettamana.
Neljäs tapa on viitata standardeihin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja suorituskykyvaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta. 50/50
Tuotemerkki- ja valmistajakohtaisten viittausten KIELTO
määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään tai erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille tai palveluille
Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos kohdetta ei voida muutoin riittävän täsmällisesti kuvata, ja silloinkin viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava"
Tärkeää on huomata, että pelkkä "tai vastaava" -lisäys ei tee tuotemerkkiviittauksesta sallittua, jos tuote on ollut mahdollista kuvata muillakin tavoin.
Soveltuvuusvaatimukset
Hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia
Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa.
Soveltuvuusvaatimuksilla varmistetaan, että toimittajalla on riittävä kyky toteuttaa hankinta.
Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta vaatimusten asettamisessa, mutta vaatimusten on oltava avoimia, syrjimättömiä, suhteellisuusvaatimuksen mukaisia ja liityttävä mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta.
Lisätieto
Hankintayksikkö voi edellyttää lakisääteistä korkeampaa pätevyyttä, mutta vaatimusten on liityttävä hankintakohteeseen ja oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia.
Ammatilliselle pätevyysvaatimukselle on oltava sisällöllisiä vaatimuksia, jotta sen voidaan osoittaa liittyvän hankintaan.
Esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon vaatiminen ilman sisällöllisiä määrittelyjä on katsottu suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi tilanteissa, joissa vaatimukselle ei ollut perustetta hankinnan kohteen kannalta.
Referenssit
Tarjoajan referenssejä tulisi pitää soveltuvuuden arvioinnin perusteena eikä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin perusteena.
Hankinnan kohteeseen liittyviä yksilöityjä referenssejä voidaan kuitenkin käyttää vähimmäisvaatimuksena (vertailukohteena)
Vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa voidaan käyttää vertailuperusteina, jos tarjotun henkilöstön laadulla on merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamiseen.
Vertailuperusteet
Hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet tai hinta-laatusuhteen vertailuperusteet
Jos suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voi määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.
Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.
Niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellinen kilpailu.
Niiden on oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä.
Yksilöinti
Tarjouspyynnöstä on käytävä ilmi nimenomaiset ja konkreettiset seikat, jotka vaikuttavat tarjousten vertailuun ja pisteytykseen.
Tyypillisesti epäselvissä tarjouspyynnöissä on käsitteitä, jotka jäävät avoimiksi ja vailla konkretiaa, kuten "asukokonaisuuden yleisilme", "vaatteiden värikkyys", "ajankäytön tehokkuus", "resurssien optimointi", "yhteydenpidon avoimuus" tai "raportoinnin konkreettisuus".
Tällaiset käsitteet eivät kerro tarjoajille, miten ja millä perusteella arviointi tapahtuu, eivätkä mahdollista yhteismitallisten tarjousten antamista.
Aiempien kokemusten käyttö arviointiperusteena
Hankintayksikön aiempia kokemuksia tarjoajista ei voida pitää arviointikriteerinä.
Tämä on lähtökohtaisesti kyseenalaista, koska se ei mahdollista tarjoajien tasapuolista kohtelua ja suosii aiemmin palvelua tarjonnutta toimittajaa.
Sen sijaan vertailuperusteena voidaan käyttää tarjoajien saamaa asiakaspalautetta, jos se kerätään tarjouspyynnössä ilmoitetuilla yhdenmukaisilla kysymyksillä yhdenmukaisella tavalla, joka mahdollistaa yhteismitallisen vertailun.
Asiakaspalautteen tulee liittyä hankintakohteeseen – yleinen palaute tarjoajasta ei riitä.
Vertailumateriaali
Vertailussa voidaan hyödyntää tarjoajien toimittamia kuvauksia ja selvityksiä sekä myös tarjousten jättämisen jälkeen tehtyjä haastatteluja.
Haastattelujen käyttö edellyttää, että haastattelukysymykset ja arvioinnin kohteet ilmenevät tarjouspyynnöstä etukäteen, kysymykset liittyvät hankinnan kohteeseen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin, kysymykset ovat yksilöityjä ja täsmällisiä, ja haastattelut dokumentoidaan luotettavasti
Arviointiryhmien käyttö subjektiivisten kokemusten perusteella on mahdollista, kunhan perustelut dokumentoidaan kattavasti eikä kokemusten painoarvo johda lähes rajoittamattomaan harkintavaltaan.
Soveltuvuus ja vertailuperusteiden erottaminen
Soveltuvuusvaatimukset vastaavat kysymykseen "kuka tarjoaja on ja mihin se pystyy" – ne kohdistuvat siis tarjoajaan itseensä.
Vertailuperusteet puolestaan vastaavat kysymykseen "mikä näistä tarjouksista on paras" – ne kohdistuvat tarjousten sisältöön ja siihen, mitä tarjoaja on lupautunut toimittamaan.
Hankintamenettelyn kolme vaihetta
Ensimmäisessä vaiheessa hankintayksikkö arvioi tarjoajien soveltuvuuden eli kelpoisuuden – tässä kohden katsotaan, täyttääkö tarjoaja yritystä koskevat vaatimukset, kuten taloudellisen tilanteen ja teknisen pätevyyden.
Toisessa vaiheessa tarkistetaan, ovatko jäljelle jääneiden tarjoajien tarjoukset tarjouspyynnön mukaisia eli täyttävätkö ne hankinnan kohteelle asetetut pakolliset vähimmäisvaatimukset.
Vasta kolmannessa vaiheessa, kun mukana on enää tarjoajia, jotka ovat sekä soveltuvia että ovat antaneet tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, tehdään varsinainen tarjousvertailu vertailuperusteiden avulla ja valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Hinnoittelu ja hintojen vertailukelpoisuus
Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajia yksilöimään tarjoushinnat siten, että ne ovat vertailukelpoisia.
Hankintayksiköllä on harkintavalta määritellä hintojen ilmoittamis- ja vertailutapa, kunhan tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Tarjouspyynnöstä on ilmettävä, mitkä tekijät kuuluvat tarjoushintaan, jotta tarjoajat voivat tuottaa yhteismitallisia tarjouksia.
Sidosyksikköhankinnat
Markkinahäiriö voi syntyä, jos joku toimijoista nauttii erityisasemaa, joka mahdollistaa palvelujen tarjoamisen liiketaloudellisesti toimiviin tahoihin nähden huomattavan edullisin lähtökohdin.
Sidosyksiköt voivat ulosmyynnin kautta vääristää kilpailua hyödyntämällä määräysvaltaa käyttäviltä hankintayksiköiltä kilpailuttamatta saatuja edullisia hankintasopimuksia.
Sidosyksikön määritelmä
Hankintalain 15.1 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään.
Kaikkien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta kyse on sidosyksiköstä.
Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä
muodollisesti erillistä
ja
päätöksenteon kannalta itsenäistä
yksikköä.
Hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa
Yksikkö harjoittaa
enintään 5 prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen
kuin määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa.
Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
Muodollinen erillisyys
Tulkinnassa otetaan huomioon oikeushenkilöyteen liittyvien tunnusmerkkien täyttyminen
Samaan oikeushenkilöön kuuluvien yksiköiden välisiä toimeksiantoja
ei katsota kahden muodollisesti erillisen
oikeushenkilön välisiksi sopimuksiksi
Valtio katsotaan yhdeksi oikeushenkilöksi, joka muodostuu toimielinten kokonaisuudesta. Näiden yksiköiden väliset suhteet eivät ole yleensä hankintasopimuksia.
Kunnat ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden organisaatio koostuu kunnan päätösvaltaa käyttäviin toimielimiin alisteisessa asemassa olevista yksiköistä.
Kuntien sisäiset toimeksiannot osastoilta, liikelaitoksilta tai muilta yksiköiltä eivät ole hankintasopimuksia eivätkä kuulu kilpailuttamisvelvoitteen piiriin.
Sen sijaan kuntien yhtiöt ovat muodollisesti erillisiä omistajistaan = sidosyksikkö
Hankintayksikön määräysvalta sidosyksikköön
Hankintayksiköt käyttävät yhdessä määräysvaltaa, jos sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista
JA
Hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Sidosyksikön keskeisenä tehtävänä tulee olla sen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden palveleminen.
Määräysvaltaa voi käyttää myös toinen oikeushenkilö, joka on samalla tavoin hankintayksikön määräysvallassa.
Yhteinen määräysvalta
Eli useat hankintayksiköt käyttävät määräysvaltaa yhteen sidosyksikköön
Usean hankintayksikön määräysvaltaa voidaan käyttää esimerkiksi kuntayhtymässä tai valtion ja kuntien yhdessä omistamassa osakeyhtiössä.
Yhteisen määräysvallan osalta yksittäinen edustaja voi edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintayksiköitä sidosyksikön hallintotoimielimessä.
Yksityisen pääoman kielto
Sidosyksikössä ei saa olla yksityistä eli muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
Ulosmyyntirajat
PÄÄSÄÄNTÖ
Sidosyksikkö saa harjoittaa liiketoiminnastaan enintään 5% ja enintään 500 000 euron osuuden muiden kuin määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa.
Molempien edellytysten on täytyttävä
Prosenttiosuutta määriteltäessä perusteena on käytettävä
sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa
tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää (kuten kustannuksia).
Jos liikevaihtoa tai vaihtoehtoista mittaria ei ole saatavilla kolmelta edeltävältä vuodelta esimerkiksi perustamisajankohdan tai toiminnan uudelleenjärjestämisen vuoksi, riittää, että toiminnan mittaus osoitetaan tulevan liiketoiminnan tiedoilla.
POIKKEUS Avoimuusilmoitusmenettely
Ulosmyyntiä voidaan sallia 10 prosenttiin saakka, eikä 500 000 euron rajoitusta sovelleta, kun sidosyksikön liiketoimintaa vastaavaa
markkinaehtoista toimintaa ei ole.
Tämä todetaan avoimuusilmoitusmenettelyllä: hankintayksikkö julkaisee HILMA-palvelussa avoimuusilmoituksen sidosyksikön muille kuin määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille suunnitellusta myynnistä.
Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan, jos hankintayksikkö ei saa määräajassa vastauksia liiketoimintaa vastaavasta toiminnasta.
Vastausten määräajan on oltava vähintään 14 vuorokautta avoimuusilmoituksen julkaisemisesta.
Jos sidosyksikkö rikkoo sallittua rajaa avoimuusilmoituksen jälkeenkin, lainvastaiseen tilanteeseen voi puuttua valittamalla markkinaoikeuteen TAI tekemällä toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle
Avoimuusilmoitus ja vastauksen sisältö
Ilmoituksessa kuvataan sidosyksikön toimintaa ja muihin kuin määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin suuntautuvan liiketoiminnan luonnetta ja laajuutta.
Markkinoiden toimittajat voivat vastata osoittamalla vastaavaa markkinaehtoista toimintaa riittävällä selkeydellä ja varmuudella.
ulosmyyntirajan jouston esteeksi katsotaan vain sellainen vastaus, joka on alustavissa sopimusneuvotteluissa todettu sisällöllisesti ja muilta ehdoiltaan sidosyksikön kanssa tehtäväksi aiottua sopimusta vastaavaksi
ja jonka toteuttamiseen vastaaja on sitoutunut.
POIKKEUS Vähäisen liiketoiminnan poikkeus
Prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta lainkaan, kun muiden kuin määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa harjoitetun liiketoiminnan arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin
alle 100 000 euroa vuodessa.
Tilanne voi olla käsillä esimerkiksi opetustoimintaa harjoittavien pienten sidosyksiköiden kahvilatoiminnassa.
Käänteiset sidosyksikköhankinnat ja in-house sisters -hankinnat
Hankintalakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä TAI
Saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä.
Käänteinen sidosyksikköhankinta
Sidosyksikkönä toimiva hankintayksikkö tekee hankintasopimuksen määräysvaltaa käyttävän hankintayksikön kanssa.
Esimerkiksi kunnan sidosyksikköasemassa oleva yhtiö (joka itse on hankintayksikkö) tekee taloushallinnon palveluja koskevan hankintasopimuksen kunnan kanssa.
In-house sisters -hankinnat
Saman hankintayksikön omistamien sidosyksiköiden keskinäisiä hankintoja
Edellytyksenä on, että sidosyksiköillä on sama omistaja.
esimerkiksi samaan konserniin kuuluvien sidosyksiköiden välisiä hankintoja.
Horisontaalinen yhteistyö – Hankinnat toiselta hankintayksiköltä
PÄÄSÄÄNTÖ
Hankintalakia ei sovelleta hankintayksiköiden väliseen hankintaan, jolla hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset julkiset palvelut.
Lisäksi edellytyksenä on, että enintään 5% ja enintään 500 000 euron osuus yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista tuotetaan muita kuin sopimuksen osapuolia varten.
Yhteistyö voi sisältää kaikentyyppisiä toimintoja, jotka liittyvät osallistuville viranomaisille osoitettujen tai niiden suoritettavakseen ottamien palvelujen suorittamiseen.
Osallistuvien viranomaisten palvelujen ei tarvitse olla samanlaisia, vaan ne voivat olla toisiaan täydentäviä.
Kaikkien osallistuvien viranomaisten ei tarvitse vastata pääasiallisten sopimusvelvoitteiden suorittamisesta, kunhan ne ovat sitoutuneet tekemään osansa palvelun suorittamisesta yhteistoiminnassa.
Suhde kuntalakiin
Kuntalain 50 §:n mukaan kuntien yhteistoimintaan ei sovelleta hankintalakia eikä erityisalojen hankintalakia, jos yhteistoiminnassa on kyse hankintalain 15 §:n mukaisesta sidosyksikköhankinnasta, 16 §:n mukaisesta hankinnasta toiselta hankintayksiköltä
Kunnan tehtävän järjestämisvastuun siirtoon
toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle (KuntaL 8 §) ei sovelleta hankintalakia.
HUOM. kunta tai kuntayhtymä vastaa palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä
POIKKEUS Markkinaehtoisen toiminnan puuttuminen ja 10 % poikkeus
Prosenttiosuus on 10, kun yhteistyön piiriin kuuluvissa palveluissa ei ole markkinaehtoista toimintaa.
Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan, jos yhteistyöhön osallistuneet hankintayksiköt ovat julkaisseet yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen suunnitellusta tuottamisesta avoimuusilmoituksen, eivätkä saa määräajassa vastauksia markkinaehtoisesta toiminnasta.
Vastausten määräajan on oltava vähintään 14 vuorokautta.
POIKKEUS Vähäinen toiminta
Prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta, kun muita kuin sopimuksen osapuolia varten toteutettujen yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa.