Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kognitiivinen kehitys lapsuudessa - Coggle Diagram
Kognitiivinen kehitys lapsuudessa
Varhaislapsuus ja leikki-ikä
Varhaislapsuus tarkoittaa ikävuosia 1-3 (taapero)
Keskilapsuus toiselta nimeltään leikki-ikä
tarkoittaa ikävuosia 3-6
Näinä ikävuosina leikki on keskeisessä osassa lapsen kehitystä ja leikistä voidaan monipuolisesti arvioida lapsen kehitystä. Leikki kehittää lapsen motorisia-, sosiaalisia- ja kognitiivisia kykyjä. Leikki heijastaa myös kulttuurissa vallitsevia arvoja ja perinteitä, kuten satuja ja sosiaalisia sääntöjä
Varhaislapsuudessa ja leikki-iässä olevilla lapsilla on paljon yksilöllistä vaihtelua, jolloin yksilöiden väliset erot voivat olla hyvin suuria. Tämä johtuu siitä, että kehitys on yksilöllinen prosessi ja kehityspolut ovat tyypiltään jokaisella erilaisia.
Kognitiivinen kehitys
lapsuudessa
Kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely, kuten tarkkaavaisuus, havaitseminen ja muisti kehittyvät lapsuuden aikana suotuisassa kasvuympäristössä vauhdikkaasti. Kognitiivista kehitystä säätelee perimän lisäksi myös ympäristö.
Yksilö vaikuttaa itseympäristöönsä. Kognitiivisesti taitavat lapset saavat vanhemmiltaan helposti enemmän kognitiivista stimulaatiota, esimerkiksi heille luodaan virikkeellisempi ympäristö, joka edistää kognitiivisia taitoja.
Muisti on tärkeä osa kognitiivista kehitystä, joka tapahtuu aivojen kehittyessä ja lapsen oppiessa jatkuvasti tekemisistään ja kokemuksistaan. Muistin avulla lapsi voi ennakoida tulevia tapahtumia, palauttamaan mieleen aiempia kokemuksia ja jäsentämään tapahtumia aiempien mielikuvien pohjalta
Lapsuusiän amnesia eli lapsuusiän muistinmenetys tarkoittaa puutteellisia kielellisesti jäsentyneitä muistoja ennen kolmatta ikävuotta, johtuen säilömuistin kannalta keskeisien rakenteiden puutteellisesta toimintavalmiudesta
Hippokampus on tärkeä uusien muistojen muodostumisessa, niiden tallentamisesta aivokuorelle sekä muistojen palauttamisessa säilömuistista työmuistin käsittelyyn
Kielen ymmärtäminen ja puhuminen kehittyvät lapsuudessa, jonka vuoksi varhaiset muistot luokitellaan aivoissa eri tavoin kuin myöhemmät muistot, jotka luodaan ja tallennetaan säilömuistiin kielen avulla
Liekki-iässä muisti ja kieli kehittyvät voimakkaasti, jolloin lapsi alkaa muistinsa avulla muodostamaan jäsentyneempiä skeemoja eli sisäisiä malleja
1900-luvun alkupuolella Lev Vygotskyn sosiokulttuurinen näkökulma ihmisen kehitykseen painottaa sitä, että lapsen kognitiiviset kyvyt muovautuvat siihen ympäristöön ja kulttuuriin sopivaksi, jossa hän kasvaa. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa vanhemman tai muun henkilön kanssa ja tämä ohjaa lasta ongelmanratkaisutilanteissa.
Lähikehityksen vyöhykkeen malli
(Lev Vygotsky)
1) Se, mitä lapsi osaa nyt
2) Se, mitä lapsi voi oppia tekemään itsenäisesti,
kun saa sopivasti apua
3) Se, mitä lapsi ei opi vielä tekemään itsenäisesti,
vaikka saisi apua.
Sosiaalinen puhe ja ajattelu
Ajattelu on kognitiivista toimintaa,
jossa käsitellään havainto- ja muistitietoa
sekä muodostetaan malleja todellisuudesta
ongelmanratkaisu, päätöksenteko, päättely...
Sosiaalista puhetta harjoitellaan varhaisessa vuorovaikutuksessa, jossa lapsi ja hoivaaja vuorovaikuttavat keskenään äänteiden, eleiden, ilmeiden ja sanojen välityksellä
Puheella ohjaamisella tarkoitetaan
Vygotskyn mukaan lapsen taipumusta
ohjata aktiivisesti toimintaansa puheen avulla
Kehittyy iän myötä sisäiseksi puheeksi eli omassa mielessä tuotetuksi puheeksi, joka Vygotskyn mukaan auttaa yksilöä ohjaamaan ja säätelemään toimintaansa koko loppuelämänsä ajan.
Piaget'n ajattelun kehityksen teoria
Sensomotorinen vaihe (0-2 v)
-Lapsen ymmärrys rakentuu välittömien aistihavaintojen
(sensorien toiminta) ja liikkumisen (motorinen toiminta) kautta
-Lapsi tutkii ympäristöään konkreettisesti koskettamalla ihmisiä ja esineitä
-Leikit ovat kokeilemista ja tutkimista
-Objektipysyvyys kehittyy
Esioperationaalinen vaihe (2-6 v)
-Skeemat rakentuvat lapsen havaintojen varaan
-Vaiheen alkupuolella lapsi hahmottaa tilanteita ja ongelmia vain yhdestä näkökulmasta
-Kielitaito laajenee
-Lapsi oppii kuvittelemaan monenlaisia asioita, vaikka ne eivät olisi konkreettisesti läsnä
-Leikit muuttuvat kuvitelluiksi ja juonellisiksi
-Vaiheen loppupuolella lapsi alkaa ymmärtämään määrän, massan ja lukumäärien pysyvyyden
Konkreettisten operaatioiden vaihe (7-11 v)
-Vaiheen alkupuolella lapsen ajattelu sijoittuu vielä konkreettisten asioiden varaan
-Lapsi alkaa ratkaista monimutkaisiakin ongelmia, mutta tarvitsee niihin tukea
-Lapsi alkaa hallita ja soveltaa loogisia operaatioita
-Lapsi keskittyy tehtäviin paremmin
-Lapsi muistaa säännöt ja pitää niitä tärkeänä
Formaalisten operaatioiden vaihe (12v ->)
-Nuori oppii ajattelemaan abstraktisti käsitteiden avulla
-Pystyy hahmottamaan hypoteettisia sekä mahdottomia tilanteita
-Oman elämän ja tulevaisuuden suunnittelu kehittyy
-Näkökulmanottokyky kehittyy
Assimilaatio = lapsen skeema laajenee uudella tiedolla ja hän lisää siihen uusia käsitteitä
Akkommodaatio = sisäisiä malleja muokataan kokemusten pohjalta
Mielen teoria tarkoittaa lapselle kehittyvää ymmärrystä siitä, että muilla ihmisillä on omat ajatuksensa, tunteensa ja aikomuksensa, eivätkä ne ole samoja kuin lapsen omat.
Tutkittu Sally-Anne-tehtävällä
Mielen teoriaa edistävät kielellinen vuorovaikutus,
sensitiivinen vanhemmuus sekä mielikuvitusystävä