Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

POPULAATIO - Coggle Diagram

- - - - toimii nimensä mukaisesti
- - - - esimerkiksi karhu
- - - - lajien yksilöt ovat fyysisessä kosketuksessa toistensa kanssa
      - kolopesijöillä on häirintäkilpailua, sillä jos ne käyttävät samanlaisia asuinkoloja, ne saattavat häätää toisen heikomman yksilön pois pesästään
    - - kumpikin laji käyttää samoja resursseja, esimerkiksi molemmat lajit käyttävät samaa ravintoa, jolloin syntyy kilpailua ruoasta ja tuloksena toisen on yleensä lähdettävä toiselle alueelle.
      - esimerkiksi minkki ja vesikko
      - Kilpailu on epäsuoraa, eikä siinä yleensä tule fyysisiä kontakteja toisen lajin yksilöiden kanssa
  - - - peto-saalissuhde
      - loisinta
        
        loinen tarttuu isäntäeliöön ja käyttää tätä hyödyksi. Loinen hyötyy, ja haittaa samalla isäntäeliötä. Loinen voi myös mennä eläimen aivoihin ja hallita isäntäänsä tai vain tappaa sen.
        
        esim. lapamato, joka elää ihmisen suolistossa ja käyttää ravinnokseen ruoansulatuksessa olevia ruoan jäämiä ja voi aiheuttaa esimerkiksi erilaisia vatsavaivoja
      - laidunnus
        
        muu laidunnus
        
        ei kasvinsyöjä
        
        kasvinsyönti
        
        esimerkiksi nauta joka laiduntaa pelloilla ja syö ruohoa ja muita kasveja
        
        laiduntaja syö kasveja
        
        laiduntaja ei tuhoa ravinnon kohdettaan vaan käyttää siitä osan ja siirtyy uuteen ravintokohteeseen
  - - - toinen laji hyötyy, toiselle ei aiheudu haittaa eikä se myöskään hyödytä sitä
      - esim. kun jokin eläin menee kasvin alle suojaan petoja tai sadetta
    - - ehdoton mutualismi
        
        suhde lajien välillä on ainakin toisen lajin elinehto
        
        esim. jäkälä
      - ehdollinen mutualismi
        
        kummankin hyöty
        
        erona ehdottomaan mutualismiin: lajit kykenevät elämään ilman niiden välistä suhdetta
        
        esim. kimalainen ja voikukka, molemmat hyötyvät toisistaan mutta kimalainen voi hakea mettä toisesta kukasta ja voikukan voi pölyttää jokin muukin hyönteinen
      - molemminpuolinen hyötysuhde, eli kumpikin laji hyötyy suhteesta