Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Julkiset hankinnat – Osapuolet ja Periaatteet - Coggle Diagram

- - - - Hankintayksiköt, jotka EIVÄT ole valtion/kunnan viranomaisia tai laitoksia
        
        Mikä tahansa hankinnan tekijä, kuten yhdistys tai säätiö, silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta edellä mainituilta hankintayksikköinä toimivilta viranomaisilta
        
        Saadun tuen, kuten avustuksen, on kohdistuttava hankinnan toteuttamiseen, jotta hankintalaki tulisi sovellettavaksi
        
        HUOM. Tuen tai avustuksen käyttöehdoissa voi olla vaatimuksia hankintalain noudattamisesta, jolloin tuen määrällä ei ole merkitystä hankintayksikön määritelmän kannalta katsottuna
        
        tällöin hankintalain soveltaminen ei perustu lakiin, vaan avustuspäätöksessä oleviin käyttöehtoihin
      - Lisäksi:
        
        Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset, valtion liikelaitokset sekä julkisoikeudelliset laitokset.
        
        Hankintalain tarkoittamia julkisoikeudellisia laitoksia hankintayksikköinä ovat muun muassa yliopistot, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Sitra, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Finnvera Oyj, Oy Yleisradio Ab ja YTHS.
        
        Julkisoikeudellinen laitos
        
        julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.
        
        Ainakin yksi ehdoista on täytyttävä:
        
        oikeushenkilöä rahoittaa pääasiallisesti muut hankintalain tarkoittamat hankintayksiköt
        
        oikeushenkilön johto on toisen hankintayksikön valvonnan alainen
        
        oikeushenkilön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä toinen hankintayksikkö nimeää yli puolet.
        
        Pelkästään esimerkiksi valtion tai kunnan omistus yrityksessä tai määräysvalta muussa yhteisössä ei tee yhteisöstä julkisoikeudellista laitosta.
      - Kunnat
        
        Kunnanhallitus ja lautakunnat eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä, vaan edustavat kuntaa esimerkiksi hankintoja toteutettaessa.
        
        Siten kuntien sisäiset toimeksiannot niiden organisaatioon kuuluvilta osastoilta, liikelaitoksilta tai muilta yksiköiltä eivät ole hankintalain piiriin kuuluvia hankintoja.
        
        Sitä vastoin kuntien omistamat yhtiöt ovat muodollisesti erillisiä omistajistaan
        
        näistä tehtäviin hankintoihin sovelletaan lähtökohtaisesti hankintalainsäädäntöä
        
        mutta yhtiöt voivat olla sidosyksikkösuhteessa kuntaan, jolloin hankinta voi jäädä hankintalain soveltamisen ulkopuolelle
        
        Sivuuttamiseen pitää olla joko sidosyksikkösuhteeseen tai muuhun hankintalaissa säädettyyn perusteeseen liittyvä nimenomainen syy.
        
        Hyvinvointialueet
        
        Koska hyvinvointialueiden rakenteellinen ja hallinnollinen sääntely pohjautuvat perusteiltaan kuntalainsäädäntöön, arvioidaan hyvinvointialueita hankintayksikkönä tai hankintayksikköinä vastaavilla perusteilla kuin kuntien hankintayksikköjä.
      - HUOM. Valtio
        
        Valtio on yksi oikeushenkilö, joka muodostuu toimielinten kokonaisuudesta. Valtioneuvosto on ministeriöiden muodostama kokonaisuus
        
        Valtion keskushallintoon kuuluu ministeriöiden lisäksi valtion virastot sekä muut valtakunnalliset hallintoelimet.
        
        Nämä yksiköt kuuluvat samaan oikeushenkilöön, jolloin niiden välisissä suhteissa ei ole lähtökohtaisesti kysymys hankintalainsäädännön alaan kuuluvista hankinnoista
        
        Suomen valtio on valtion hankintayksiköiden tekemien hankintasopimuksien sopimusosapuoli riippumatta siitä, mikä valtion virasto tai laitos sopimuksen tekee.
        
        Valtion omistamat osakeyhtiöt ja itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset eivät kuulu valtion oikeushenkilöön, vaan vastaavat itsenäisesti sitoumuksistaan.
        
        Tällaiset osakeyhtiöt tai julkisoikeudelliset laitokset voivat olla sidosyksikkösuhteessa valtioon.
    - - Tarjoaja
        
        Tarkoitetaan toimittajaa, joka on jättänyt tarjouksen
        
        Hankintayksiköt tarjoajina
        
        Hankintalaki ei ole esteenä sille, että hankintayksiköt osallistuvat toisten hankintayksiköiden tarjouskilpailuihin tarjoajana
        
        tällöin hankintaa toteutettaessa on huolehdittava, että muita tarjoajia kohdellaan tarjoajana toimivaan hankintayksikköön nähden tasapuolisen ja syrjittämättömän kohtelun vaatimusten mukaisesti tarjouskilpailussa.
        
        HUOM. Kunnat
        
        Oikeuskäytännön mukaan viranomaisena toimivan kunnan hankintayksikön osallistuminen tarjoajana toisen kunnan hankintayksikön tarjouskilpailuun ei ole yleensä mahdollista
        
        kunnan ja kuntayhtymän velvollisuudella yhtiöittää toimintansa niiden osallistuessa tarjouskilpailuihin on välitön kytkentä julkisiin hankintoihin
        
        Kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole oikeutta tarjota palveluja kilpailutilanteessa markkinoilla, vaan tällainen toiminta on siirrettävä osakeyhtiöön, osuuskuntaan, yhdistykseen tai säätiöön hoidettavaksi
      - Ehdokas
        
        tarkoitetaan toimittajaa, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn, kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, innovaatiokumppanuus-menettelyyn tai suorahankintaan
      - Oikeushenkilön sisäiset sopimukset
        
        Lähtökohtaisesti hankintalakia ei sovelleta oikeushenkilön sisäisiin sopimuksiin, joissa hankitaan tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita
        
        Jos hankintayksikkö päättää tehdä hankintalain mukaisen hankinnan ja tarjouskilpailuun osallistuu ehdokkaana tai tarjoajana samaan oikeushenkilöön kuuluva hankintayksikkö, on hankinta toteutettava hankintalain mukaisesti, vaikka lopputuloksena olisikin oikeushenkilön sisäinen hankintasopimus.
        
        Tällaisissa tilanteissa hankintayksikkö on velvollinen kohtelemaan hankintalain 3.2 §:n mukaan samaan oikeushenkilöön kuuluvaa samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.
        
        Taloudellinen tuki
        
        Jos tarjoaja on saanut tai on saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön tulee tarjousten vertailussa ottaa huomioon edellä mainittu taloudellinen tuki
        
        taloudellisen tuen vaikutusta on tarpeen arvioida hankintalain 97 §:n mukaisesti vain silloin, kun hankintayksikön sisältä jätetään tarjouskilpailussa tarjous.
        
        Eli siis kunnassa ja valtiossa on useampi viranomainen, jotka sisältävät useita organisaatioita. Viranomainen on hankintayksikkö. 97 § tulee vain arvioitavaksi, jos saman organisaation sisältä tulee tarjous, ei esim. kahden eri viranomaisen välillä
      - Hankintayksiköiden väliset hankinnat
        
        Hankintayksiköt voivat hankkia myös toisiltaan erilaisia tavaroita tai palveluja tietyin edellytyksin ilman hankintalain soveltamista, vaikka ne toimisivat eri oikeushenkilöissä.
        
        Lakia ei sovelleta sellaiseen hankintayksiköiden väliseen hankintaan, jolla hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset julkiset palvelut
        
        Lisäksi enintään 5% ja enintään 500 000€ yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista tuotetaan muita kuin sopimuksen osapuolia varten
        
        Jos palveluissa ei ole markkinaehtoista toimintaa -> enintään 10% ja ei muita rajoituksia. Markkinaehtoista toimintaa ei ole silloin, kun yksiköt ovat julkaisseet avoimuusilmoituksen, eikä muita vastauksia saada määräajassa yhteistyön piiriin
        
        Kuntien välinen yhteistyö
        
        kuntien välinen yhteistyö viranomaistehtävissä jää hankintalain soveltamisen ulkopuolelle
        
        Kuntalain 8 §:n mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.
        
        Kuntalain 51 §:n mukaan kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta.
        
        Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi.
        
        Järjestämisvastuu
        
        Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä.
        
        Järjestämisvastuun siirtäminen tarkoittaa, että vastuukunta huolehtii toisen kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista viranomaistehtävistä, jolloin vastuukunta hoitaa tehtävää kuin omaansa.
        
        Tällaisen tehtävän hoitamisessa vastuukunta toimii hankintayksikkönä.
        
        Kuntien välinen yhteistoiminta ja siihen liittyvät toimivallan siirrot tapahtuvat hallintosopimuksella.
  - - - Tarjouksien vertailu
        
        Jos tarjouksia ei vertailla keskenään, ei kysymys ole hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta.
        
        Tilanteet, joissa hankintayksikkö valitsee kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät tarjoajat sopimusosapuoliksi, ei välttämättä ole järjestely, jota voidaan pitää julkisena hankintana
        
        Tästä syystä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävät palvelusetelijärjestelyt eivät lähtökohtaisesti kuulu hankintalainsäädännön piiriin
      - Osapuolten välinen suorite
        
        Hankintayksikkö saa hankinnassa jonkin suoritteen tavarana, palveluna tai rakennusurakkana, josta hankintayksikkö vastavuoroisesti suorittaa taloudellisen vastikkeen, joka voi rahan lisäksi olla myös muuta taloudellista vastiketta
        
        Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintasopimus on kysymyksessä myös silloin, kun hankintayksikkö alentaa muutoin toimittajan kannettavaksi tulevien hallinnollisten tai muiden maksujen määrää toimittajan sopimussuoritusten johdosta
        
        Myös vaihtokaupat tai osittaiset vaihtokaupat voidaan katsoa hankinnoiksi.
        
        Jos sopimusjärjestelyyn ei sisälly vastikkeellisuutta, siihen ei sovelleta hankintalakia, joskin tämä edellyttää järjestelyn tarkoituksen kokonaisarviointia.
      - Alakäsitteet
        
        Rakennusurakkasopimus
        
        Rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä.
        
        Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus
        
        Tavarahankintasopimus
        
        Sopimusta, jonka kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.
        
        Tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä
        
        Palveluhankintasopimus
        
        Muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen
        
        Käyttöoikeussopimus
        
        Tarkoitetaan puolestaan käyttöoikeusurakkaa ja palveluja koskevaa käyttöoikeussopimusta
        
        Palveluhankintasopimuksen ja palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen ero on vastikkeen luonteessa.
        
        Palveluhankintasopimuksessa hankintayksikkö maksaa suoraan palveluntarjoajalle, kun taas käyttöoikeussopimuksessa vastikkeena on palvelun hyödyntämisoikeus joko yksin tai yhdessä maksun kanssa.
        
        Käyttöoikeusurakka
        
        Käyttöoikeusurakalla tarkoitetaan taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla hankintayksikkö siirtää rakennusurakan toteuttamisen ja siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle
        
        siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä
        
        Palveluja koskeva käyttöoikeussopimus
        
        tarkoitetaan taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla hankintayksikkö siirtää muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle
        
        siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä
    - - SEUT 107 artikla
        
        Artiklan mukaan valtiontuet elinkeinotoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mutta erityisestä syystä ne ovat sallittuja.
        
        artiklassa on määritelty viisi kriteeriä, joiden täyttyessä samanaikaisesti valtiontuki on soveltumaton yhteismarkkinoille:
        
        sellainen, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä, elinkeinon harjoittajaa tai tuotannonalaa
        
        kysymyksessä pitää olla valtionvarojen käyttö tai toimenpiteen pitää johtua valtiosta
        
        tuella pitää olla taloudellinen luonne, joka voi olla suoraa rahallista tukea, mutta valtiontuen käsite kattaa myös epäsuorat tuet, joilla julkinen sektori pyrkii tukemaan yritysten toimintaa.
        
        tuen on oltava valikoivaa siten, että tukea myönnetään valikoidusti tietyille yrityksille
        
        tuella on oltava todennäköinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, mutta ehdon täyttymisen edellytyksenä ei ole, että tällaisen vaikutus olisi toteutunut.
        
        Valtiontuen SEUT-sopimuksen mukaisuuden arviointi on kunkin tukea antavan viranomaisen vastuulla.
      - Takaisinmaksu
        
        Euroopan unionin komissiolla on yksinomainen oikeus ratkaista valtiontukien soveltuvuus Euroopan yhteismarkkinoille. Komissio voi määrätä takaisinperittäväksi laittoman valtiontuen
        
        Takaisinmaksun suorittaa se taloudellinen toimija, joka on saanut komission toteamaa laitonta valtiontukea
        
        Kansallisella tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille, eikä se voi kieltää voimassa olevan tuen toteuttamista.
      - Ennakkohyväksyntä
        
        Tukea myöntävän viranomaisen on mahdollisesti hyväksytettävä tuki ennakkoon komissiossa tekemällä tuesta ennakkoilmoitus (notifiointi).
        
        Ennakkohyväksynnästä voidaan poiketa, jos tuki:
        
        tuensaaja ei ole saanut kuluvan ja kahta edeltävän verovuoden aikana yhteismäärältään yli 200 000 euroa tukea (de minimis -tuki)
        
        kuuluu komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 piiriin.
    - - Markkinataloustoimijatesti
        
        Markkinataloustoimijatestillä tarkoitetaan arviota siitä, olisiko vastaavan kokoinen, tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja tehnyt kyseisen taloudellisen sitoumuksen samoissa olosuhteissa.
        
        Ratkaisevaa on, ovatko julkisyhteisöt toimineet kuten markkinataloustoimija olisi toiminut vastaavassa tilanteessa
        
        Markkinaehtoisuutta osoittavat seikat (sovelletaan hankintalakia JOS kaikki edellytykset täyttyvät)
        
        tilanteet, joissa julkisyhteisöt ja yksityiset toimijat toteuttavat transaktion tasavertaisesti.
        
        jos taloudellinen toimenpide koskee omaisuuden, tavaroiden ja palvelujen myyntiä
        
        ostoa kilpailuun perustuvassa, läpinäkyvässä ja syrjimättömässä tarjousmenettelyssä, johon ei liity ehtoja
        
        Jos tarjouksia tehdään vain yksi
        
        Jos tarjouksia tehdään vain yksi, menettely ei yleensä ole riittävä markkinahinnan määrittämiseksi
        
        POIKKEUS:
        
        Ellei menettelyyn ole sisällytetty erityisen vahvoja suojatoimia, joilla varmistetaan aito ja tehokas kilpailu
        
        eikä ole ilmeistä, että vain yksi toimija voi realistisesti katsottuna tehdä uskottavan tarjouksen
        
        TAI viranomainen varmistaa lisätoimin, että tulos vastaa markkinahintaa
      - Suorahankinnat
        
        Hankintojen kilpailuttaminen on markkinalähtöistä toimintaa, eikä hankinnassa lähtökohtaisesti ole kysymys valtiontuesta, ellei hankintaan sisälly tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä, joita markkinataloustoimija ei toteuttaisi.
        
        Sen sijaan suorahankinnoissa on relevanttia arvioida, sisältyykö järjestelyyn sellaisia tekijöitä, jotka johtavat markkinataloustoimijatestissä siihen lopputulokseen, ettei markkinataloustoimija toimisi suorahankintasopimuksessa olevien ehtojen mukaisesti.
        
        Myös sellainen hankinta, jossa hankintayksikkö ei saa itselleen vastiketta toimittajan suoritteesta, voi tulla arvioitavaksi valtiontukena.
  - - - Hallinta vs hankintasopimukset
        
        Hallintsopimuksiin kuuluu julkisen vallankäytön elementti, hankintasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus.
        
        Näitä on arvioitava tapauksittain, jotta voidaan määritellä missä riita-asia ratkaistaan.
        
        HUOM. hallintosopimus voi olla palveluhankintatilanteessa myös hankintasopimus.
        
        Hankintalain soveltamisen piiriin ei kuulu sellaiset hallintosopimukset, joissa esimerkiksi eri kuntien viranomaiset sopivat hallintosopimuksella palveluiden yhteisestä tuottamisesta
        
        Joissakin tilanteissa voi olla epäselvää, minkälainen sopimusjärjestely eri toimijoiden välille syntyy. Tällöin myös päätös siitä, minkälaiseen sopimukseen viranomainen ryhtyy, on merkityksellinen arvioitaessa muutoksenhakuun toimivaltaista tuomioistuinta
      - Muutoksenhaku
        
        Hankintalain 163 §:n nojalla markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
        
        Kielto koskee myös oikaisuvaatimuksen tekemiseen liittyvää oikeutta
        
        Hankintalakien ulkopuolisista hankinnoista voi puolestaan valittaa kunnallisvalituksena tai hallintovalituksena hallinto-oikeuteen
        
        jos hallinto-oikeus toteaa, että hankinta kuuluu hankintalain soveltamisalaan, ei se ole toimivaltainen tutkimaan valitusta, koska toimivalta on tällöin yksinomaan markkinaoikeudella
  - - - 60 000 euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa
        
        jollei kysymys ole sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoista, joissa kynnysarvo on 400 000 euroa
        
        tai erityisiä palveluita koskevista hankinnoista, joiden kynnysarvo on 300 000 euroa
        
        150 000 euroa rakennusurakoissa
        
        500 000 euroa käyttöoikeussopimuksissa.
    - - 140 000 euroa valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa
        
        muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten osalta 215 000 euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa
        
        5 382 000 euroa rakennusurakoissa
- - - - Mahdollistetaan:
        
        Kaikki kohtuullisen valistuneet ja tavanomaisen huolelliset tarjoajat ymmärtävät hankintailmoitusten täsmällisen ulottuvuuden ja tulkitsevat niitä samalla tavalla.
        
        Hankintamenettelyn avoimuus mahdollistaa potentiaalisille tarjoajille sen, että ne voivat tehdä tarjouksia tarjouskilpailuissa.
        
        Mahdollistetaan myös se, että hankintayksiköt voivat tosiasiallisesti tarkastaa, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintaa säänteleviä arviointiperusteita
        
        Avoimuusvaatimuksen tarkoituksena on myös varmistaa, että hankintayksikkö ei käytä mielivaltaa tarjouksia arvioidessaan, vaan tarjousvertailu tehdään ennalta määriteltyjen perusteiden mukaisesti
      - Tarjouspyynnön julkaisu
        
        Tarjouspyynnön julkaisu on avainasemassa hankintojen avoimuuden toteuttamisessa.
        
        Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun
        
        Tästä syystä hankinnan kohde ja hankintaan vaikuttavat tekijät on ilmaistava tarjouspyynnössä selkeästi, jotta potentiaaliset tarjoajat saavat käsityksen tulevasta hankintasopimuksesta ja sen ehdoista
        
        Lähtökohtana on, että hankintailmoitusta ja sen perusteena olevaa tarjouspyyntöä ei muuteta hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen.
        
        Jos muutoksia tehdään, ne eivät voi olla kuin vähäisiä eikä niillä saa olla vaikutusta hankinnan kohteeseen.
        
        Merkittäviä muutoksia ei voida tehdä hankinnan korjausilmoituksella, vaan hankinta on käynnistettävä uudelleen avoimuusperiaatteen varmistamiseksi.
      - CPV-koodit
        
        Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja potentiaalisille tarjoajille hankintailmoitusten välittämisen mahdollistamiseksi hankintailmoituksiin on määriteltävä hankinnan kohdetta kuvaavat yhteisen hankintanimikkeistön CPV-koodit
        
        muodostuvat viitenimikkeistöstä ja numeerisesta koodista.
        
        Näiden käyttö on pakollista, koska hankintailmoitusten vakiolomakkeet eivät salli pitkiä sanallisia selostuksia
        
        jos koodi on määritelty virheellisesti, ilmoitusten löytäminen on vaikeata ja sattumanvaraista, eikä avoimuusvaatimus silloin myöskään toteudu.
        
        Oikeuskäytännössä virheellisen koodin käyttö on rinnastettu ilmoitusvirheisiin.
      - Vakiolomake
        
        Hankintayksikkö käyttää hankintailmoituksessa hankinnan kohteelle kuuluvaa oikeaa vakiolomaketta.
        
        Väärän vakiolomakkeen käyttö voi johtaa siihen, etteivät potentiaaliset tarjoajat saa tietoa tarjouskilpailusta riittävän avoimesti.
        
        Oikeuskäytännössä onkin katsottu, että väärän vakiolomakkeen käyttäminen ei ole hankintalain säännösten mukaista.
    - - Hankinnan kohteelle asetettavat vaatimukset
        
        Hankintamenettelyn on annettava ulospäin uskottava kuva siitä, että kaikilla tarjoajilla on hankintayksikön toiminnan osalta yhtäläiset mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa
        
        Toisaalta hankinnan kohde voi vaikuttaa siihen, että mikä tahansa yritys ei voi suoriutua uskottavasti hankinnan toteuttamisesta. Tarjoajalle voidaan asettaa vaatimuksia, mutta ne eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä tai suhteettomia hankinnan kohteeseen nähden.
        
        Niin ikään vaatimuksia ei saa asettaa niin, että ne rajoittavat tarjoajien mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti tarjouskilpailuun esimerkiksi asettamalla tarjoajan sijaintiin liittyviä perusteettomia vaatimuksia.
        
        Lähtökohtaisesti hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, minkälaisia vaatimuksia se asettaa hankintakohteelle ja mitä hankintayksikkö hankkii.
        
        Oikeuskäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön harkintavaltaan voidaan puuttua silloin, jos valintaperusteen tai vertailuperusteiden asettamisessa on syyllistytty syrjintään
        
        Erityisesti tarjouspyynnön epäselvyys liittyy sekä tasapuolisen että syrjimättömän kohtelun vastaiseen menettelyyn
      - Jos tarjouskilpailuun jätetään tavanomaista vähemmän tarjouksia tai vain yksi tarjous
        
        Sinällään hankintayksikkö voi suhteellisen laajan harkintavallan puitteissa asettaa hankinnan kohteelle vaatimuksia, jotka voivat johtaa siihen, että tarjouskilpailuun tulee vain yksi tarjous.
        
        tulee tarvittaessa arvioida mahdollisuudet hankintamenettelyn keskeyttämiseen, jos hankintamenettely ei johda varsinaisesti tarjoajien kilpailuun.
        
        Toisaalta hankintayksikkö voi myös edetä hankintamenettelyssä yhden saadun tarjouksen pohjalta, jos ei ole ilmeisiä perusteita sille, että tarjouspyyntö on karsinut potentiaalisia tarjoajia perusteettomasti johtaen syrjiviin vaatimuksiin.
        
        KHO
        
        pelkästään se seikka, että vain harva tarjoaja kykenee tarjoamaan tarjouspyynnössä vaadittuja lisäominaisuuksia, ei sellaisenaan merkitse tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista
      - Hankintamenettelyssä tapahtuva tietojenvaihto
        
        Hankintalain 62.1 §:n mukaan sähköisessä muodossa tapahtuvassa viestinnässä käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä
        
        Hankintalain 65.2 §:ssä on korostettu syrjimättömän kohtelun vaatimusta markkinakartoitusta tehtäessä.
      - Hankinnan valmistelu, poissulkemisperusteet ja keskeyttämispäätös
        
        jos hankintamenettelyn valmisteluun on osallistunut toimija, joka osallistuu myöhemmin samassa hankintamenettelyssä tarjouskilpailuun
        
        -> on hankintayksikön varmistettava, ettei tämän toimijan osallistuminen hankinnan valmisteluun ole johtanut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumiseen
        
        Muutenkin hankinnan poissulkemisperusteita sovelletaan syrjimättömästi kaikkiin tarjoajiin.
        
        Oikeuskäytännön mukaan hankinnan keskeyttämispäätöstä tehtäessä on meneteltävä tarjoajia kohtaan syrjimättömästi.
      - Tarjousten vertailtavuus
        
        Tasapuolisuus tarjoajien kesken voi toteutua ainoastaan, jos saadut tarjoukset ovat yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.
        
        Tarjouspyynnössä olevat vaatimukset on esitettävä siten, että niiden täyttyminen voidaan osoittaa tarjouksissa.
        
        Jos nämä vaatimukset eivät täyty sillä perusteella, että hankintayksikön tarjouspyyntö on ollut epätäsmällinen, voi se johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen tasapuolisuusvaatimuksen vastaisuuden vuoksi.
    - - Tarjouspyynnön sisältö
        
        Tarjouspyynnön sisältöön tai tarjousmenettelyn ehtoihin liittyvien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden
        
        Tarjouspyynnössä ei voida edellyttää, että tarjoaja joutuu tekemään kohtuuttomasti työtä täyttääkseen tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset tai ottaakseen selon hankinnan kohteesta
        
        Esimerkiksi referenssivaatimukset eivät saa olla suhteettomia hankinnan kohteeseen nähden, eikä kokemusta julkisesta sektorista voida asettaa vaatimukseksi, ellei tällä ole erityistä hankinnan kohteeseen liittyvää perustetta.
        
        Muutenkin ”kokemus” tarjousten arviointiin liittyvänä kriteerinä on monimerkityksellinen eikä sitä tulisi käyttää yksin vertailuperusteena
      - Määräajat
        
        Hankintailmoituksessa on puolestaan asetettava hankinnan kokoon ja laatuun nähden kohtuullinen määräaika, johon mennessä tarjoukset tai osallistumishakemukset on viimeistään toimitettava hankintayksikölle.
      - Vähimmäisliikevaihdon määrä
        
        Ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.
        
        Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä
  - - - Yhdenvertaisuus
        
        Yhdenvertaisuuteen sisältyy tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus.
        
        vaatimus tarkoittaa sitä, että viranomainen soveltaa lakia tekemättä muita eroja kuin mitä laista ilmenee.
        
        Menettelyllisenä velvoitteena vaatimus tasapuolisesta kohtelusta merkitsee sitä, että hallinnossa asioiville pyritään turvaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja oikeuksiensa valvomiseen.
        
        Viranomaisen ratkaisutoiminnan tulee olla johdonmukaista siten, että harkinnan kohteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein.
        
        Viranomaisen poikkeavien ratkaisujen on perustuttava tapauksen erityislaatuun.
      - Tarkoitussidonnaisuus
        
        Tarkoitussidonnaisuusperiaate sisältää viranomaisia koskevan yleisen velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on lain mukaan määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi.
        
        hankinnat toteutetaan hankintalain tavoitteiden mukaisesti eikä viranomainen pyri hankintalain soveltamatta jättämiseen tai sisällyttämään valtiontukea toteutettavaan hankintaan.
        
        Tarkoitussidonnaisuusperiaatteen huomioiminen hankinnan valmistelussa ilmenee hankintalain 31 §:ssä säädettynä kieltona pilkkoa hankinta tai yhdistellä hankintoja keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.
      - Objektiviteetti
        
        Puolueettomuutta ilmentää hallinto-oikeudellinen objektiviteettiperiaate, jonka mukaan hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai hallinnolle muuten vieraisiin perusteisiin.
        
        Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi ystävien suosinta, henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu tai julkisyhteisön erityisten taloudellisten etujen tavoittelu
        
        Esteellisyyssäännökset
        
        Valtion talousarviolain 24 b §:n mukaan viraston ja laitoksen on huolehdittava, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa.
        
        Kunnanhallituksen tulee puolestaan kuntalain 39.1 §:n 7 kohdan mukaan huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.
      - Suhteellisuusperiaate
        
        Viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden siten, että viranomaisen toimen on oltava asianmukainen, tarpeellinen ja oikein mitoitettu sen tavoitteen kannalta, johon kysymyksessä olevalla toimella pyritään.
        
        Hankintoja toteutettaessa erityisesti hankinnan suunnitteluvaiheessa hallintolain suhteellisuusperiaate tulee sovellettavaksi siten, että hankintayksikön on arvioitava, millä toimenpiteillä hankintayksikön hankintatarve tulee tyydytettyä ja minkälaisia vaatimuksia se asettaa hankintakohteelle
      - Luottamuksensuoja
        
        Luottamuksensuojan keskeisenä sisältönä on se, että hallinnon asiakkaan tai asianosaisen on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen, virheettömyyteen ja viranomaisen tekemän hallintopäätöksen pysyvyyteen
        
        Julkista hankintaa koskevan sopimuksentekomenettelyn yhteydessä luottamuksensuojan periaatteella annetaan oikeuksia jokaiselle tarjoajalle.
        
        Luottamuksensuojaan liittyvät kysymykset nousevat esiin erityisesti hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen pysyvyyteen liittyvissä asioissa, joissa jostakin syystä hankinta keskeytetään tai hankintasopimus irtisanotaan