Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Liikunta ja hyvinvointi 2026 EDUK7212VO - Coggle Diagram

- - - - korostuu erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla
    - - Lapsi oppii asioita toiminnallisesti tutkien ja kokeillen
        
        Yli 1h paikallaan oleminen ei ole lapsille luontaista
        
        Toiminnassa huomioitava, ettei tule pitkiä paikallaan oloja
    - - Fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille
        kasvulle ja kehitykselle
    - - Lapselle tulee antaa mahdollisuus myös rentoutumiseen ja rauhoittumiseen
      - 2h päivässä
        hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavaa liikkumista
        
        kevyt liikunta
        
        kävelee hitaasti, leikkii rauhallisia liikuntaleikkejä, heittää ja ottaa palloa kiinni, keinuu ja tasapainoilee, tanssii tai liikkuu hitaan ja rauhallisen musiikin tahtiin, matkii kehollaan kirjaimia tai erilaisia muotoja, leikkii roolileikkejä tai tekee tavallisia lasten arkeen kuuluvia asioita kuten pukee, riisuu tai järjestelee tavaroitaan
        
        reipas ulkoilu
        
        esim. kävelee ripeästi, potkulautailee, ajaa pyörällä, luistelee, tanssii nopean musiikin tahtiin, leikkii. pelaa pallolla tai lapioi isolla lapiolla
      - 1h päivässä
        
        Erittäin vauhdikas fyysinen aktiivisuus
        
        esim. juoksee kovaa, leikkii kiinniottoleikkejä, hyppii trampoliinilla, työntää isoa kuormuria, kiipeää mäkeä ylös, painii/nujuaa, ui, hiihtää tai kävelee portait
  - - - Vanhemmat tarjoavat mahdollisuuden liikuntaan
    - - positiivisen minäkuvan syntyminen
  - - - Tilan muokkaaminen liikuntaa tukevaksi
      - Kannustaminen ajatuksien jakamiseen ja kiittäminen vaikuttamisesta
      - Tilan jättäminen lasten ajatuksille ja ideoille toiminnan suunnittelussa
      - Lapsilla on halu osallistua itseään koskeviin päätöksiin
  - - - lapsen kehitysvaiheiden huomioiminen ja ajatusten kuuntelu
    - - Oppimista ei pidä estää liialla turvallisuushakuisuudella
        
        Tärkeää sallia erilainen liikunta eri vuodenaikoina
      - Riittävän ajan ja tilan varaaminen
    - - Riittävää kun lapsi saa harjoitella päivittäin motorisia perustaitojaan
        
        Taidot kehittyvät monipuolisesti yhteisleikeissä eri ympäristöissä eri vuodenaikoina
  - - - Tarvittavan tuen antaminen lapsille, jotka sitä tarvitsevat
    - - kaikkien aistien huomioiminen
    - - Aikuiset päättävät usein siitä, voiko lapsi käyttää oivaltamansa mahdollisuudet tilassa/ympäristössä liikkumiseen
  - - - Välineiden ja muiden materiaalien/tilojen tulee olla lasten saavutettavissa
      - pitää sisällään myös liikkumisen mahdollistavat apuvälineet
      - Kierrättämismahdollisuuksien selvittäminen
  - - - Jokainen lapsi on yksilö - ohjattu liikunta tulee suunnitella niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua
      - Erilaisten taitotasojen huomioiminen
    - - sääntöleikkien yms opettelu ja vertaisopettamisen hyödyntäminen
  - - - Vuosisuunnittelu
        
        esim. yhteistyömahdollisuudet, eri toimintaympäristöjen hyödyntäminen & vuodenaikojen huomiointi
      - Tuokiosuunnittelu
        
        Tavoitteet vuosisuunnitelman pohjalta, varataan tilat & välineet, erityisen tuen tarpeen huomioiminen, myönteinen ilmapiiri, tarvitaanko eriyttämistä taitojen perusteella, kaikkien mukaan kannustaminen & arviointi
    - - Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tulee olla lapsilähtöistä,
        monipuolista ja tavoitteellista sekä säännöllistä
        
        Ohjaaminen: lapsilähtöistä, kannustavaa & positiivista
    - - fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan merkitys
        lapsen oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee toteutua
  - - - lasten huomioiminen erilaisissa yhteisissä arkisissakin toiminnoissa kuten pihatalkoissa
      - Ympäristön merkitys
        
        Tila ja lupa leikkiä
      - opettamalla liikuntaleikkejä
      - tukemalla vanhempia
      - Monialaisen yhteistyön merkitys
        
        mm. Varhaiskasvatuksen, kodin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön merkitys
        
        Liikunta paikat kuten erilaiset puistot antavat lapsille monipuolisen mahdollisuuden liikkua muualla kuin omalla tuttavuus alueella
      - Hyvä y,päristö tekee liikkumisesta houkuttelevampaa
- - - - suojaavat syrjäytymiseltä
    - - dynaamisten vuorovaikutuksien tulos
  - - - Painopiste pysyy tukipisteen ja -pinnan yläpuolella
      - staattiset tasapainotaidot
        
        paikallaan pysyminen
        
        koukistus, ojennus, kierto, kääntyminen & heiluminen
      - dynaamiset tasapainotaidot
        
        paikallaan pysymisen taidot yhdistettynä liikkeeseen sekä laskeutuminen, nouseminen, pysähtyminen, paikaltaan lähteminen, harhautus ja törmääminen
  - - - Tukeminen
        
        erilaisilla alustoilla käveleminen
        
        erilaisten kenkien käyttäminen, paljain jaloin kävely
        
        ylävartalon rentoutuminen: painavien esineiden kantaminen
      - Perusta
        
        riittävä tasapaino
      - Kehitysvaiheet
        
        Alkeisvaihe: ylävartalo jännittynyt, käsivarret ja lantio koukussa, askellus varovainen
        
        Perusvaihe: kädet ojentuneet (ei heilu rennosti), lantio ojentunut, takajalka työntää askelta pidemmäksi
        
        Kehittynyt vaihe: kädet heiluvat rennosti vastaliikkeenä jalkojen liikkeelle, lantio ojentunut, jalkapohja rullaa ja työntää, askel on pitkä
    - - Tukeminen
        
        Innostaminen juoksuleikkeihin, jossa saa juosta niin kovaa kuin pääsee
        
        vauhtileikittely
        
        erilainen maasto
      - Alkeisvaihe: käset koukussa ja jännittyneet, ylävartalo pystyssä, askellus lyhyttä ja pomppivaa
      - Perusvaihe: kädet koukussa ja heiluvat vastaliikkeenä jaloille, ylävartalo etunojassa, askel pidentynyt, takajalka ponnistaa, etummainen polvi koukistuu
      - kehittynyt vaihe: käsillä voimakas vastaliike jalolle, ylävartalossa etunoja, lantio suora, askel pitkä, etummaisen jalan polvi nousee, takajalka työntää & päkiäkontakti nopeassa juoksussa
    - - tukeminen
        
        eilaisten esteiden yli hyppääminen
        
        hypyn aikana kurkottaminen ylöspäin
        
        alastulon tähtääminen
      - Alkeisvaihe: kädet ojentuneena taaksepäin ponnistaessa, ei hyödynnetä käsien heilahdusliikettä, lantio pysyy taitettuna koko hypyn ajan, jalat ovat suorat eivätkä jousta alastulovaiheessa
      - Perusvaihe: kädet jonkin verran mukana hypyssä, mutta voima ei vielä suuntaudu täysin hypyn mukaisesti, lantion koukku säilyy, ponnistuksessa polvet joustavat ja lapsi ponnistaa molemmilla jaloilla yhtäaikaisesti yhtä suurella voimalla. Alastulossa lapsi osaa tehdä pienen jouston, mutta voi horjahtaa helposti
      - Kehittynyt vaihe: tasaponnistuksessa hyödynnetään käsillä saatavaa vauhtia, alastulossa kädet tulevat eteen alaviistoon, lantio on ponnistaessa voimakkaasti koukussa, ojentuu ilmalennon aikana ja koukistuu pehmentämään alastuloa. Polvet koukistuvat lähtöasennossa ja pehmentävät alastuloa
    - - tukeminen
        
        erilaisesta materiaalista tehtyjen pikkupallojen heitto
        
        eripainoisten pikkupallojen heitto
      - Alkeismalli: kahden käden alakautta heittäminen ensimmäinen vaihde
      - Yhden käden yliolanheittäminen
        
        Alkeismalli: lapsen käsi vippaa pallon ojentamalla heittävän käden kyynärpään suoraksi. Vartalossa ei liikettä ja jalat ovat vierekkäin
        
        Perusmalli: käsi hakee vauhtia takaa, mutta vartalossa ei tapahdu liikettä. Heittävän käden puoleinen jalka edessä
        
        Kehittynyt malli: käsi hakee voimaa vartalon takaa - vastakkainen käsi tasapainottaa edessä. Heittävässä kädessä saattoliike, vartalosta löytyy kiertoliikettä ja heittokäden vastainen jalka on edessä
    - - tukeminen
        
        erikokoisten ja -painoisten pallojen tai esineiden kiinniottaminen
      - Perusmalli: kädet edessä valmiina, ottaa pallon kiinni koukistamalla kyynärpäistä, saa pallon haltuun pelkästään käsillään, vartalo pysyy paikoillaan, mutta lapsi osaa liikkua jaloilla palloa vastaan
      - Alkeisvaihe: Kädet valmiiksi suorina edessä, koukistamalla kyynärpäitä lapsi koppaa pallon syliinsä. Vartalo pysyy paikoillaan ja jalat ovat vierekkäin
      - Kehittynyt malli: kädet ojentuvat palloa vasten ja joustaa kiinnioton jälkeen. Vartalo myötäilee ja joustaa pallon lentorataa. Jaloillaan lapsi liikkuu pallon mukaan ja joustaa kiinni ottaessa polvista
    - - Tukeminen
        
        isokokoisten ja pehmeiden pallojen potkaiseminen
        
        myöhemmin erilaisten pallojen potkiminen tuo aistiärsykettä
      - Alkeisvaihe: ylävartalo jännittynyt, kädet koukussa, keskivartalo ei liiku, potku tapahtuu toisen jalan heilahdusliikkeenä. Paikallaan olevaan palloon helpompi osua. Lapsi voi menettää tasapainonsa
      - Perusvaihe: Ylävartalo rentoutunut niin, että kädet laskeutuvat vartalon viereen ja myötäilevät hieman muuta liikettä. Keskivartalossa pieni kierto ja potkaiseva jalka ottaa vauhtia keskivartalon takaa
      - Kehittynyt vaihe: kädet tasapainottavat potkua myötäillen liikettä, keskivartalossa kiertoliike, potkaiseva jalka hakee vauhdin selän takaa, toinen jalka asettuu tukijalaksi pallon viereen. Lopuksi potkaiseva jalka saattaa pallon liikkeelle
    - - Tukeminen
        
        kevyellä & leveällä mailalla lyöminen
        
        pallo paikallaan
        
        iso ja kevyt pallo
      - Alkeisvaihe: lapsi pitää mailasta kiinni molemmilla käsillä, mutta käden ja jalan vastakkaisperiaate ei välttämättä toteudu. Jalat ovat suora, vartalo ei liiku ja lyöntiliike tapahtuu ojentamalla kyynärpäät
      - Perusvaihe: ote mailasta summittainen, käsien liike suuntautuu sivulta sivulle, vartalo tekee kiertoliikkeen ympäri ja lyönnin jälkeen ote saattaa irrota mailasta
      - Kehittynyt vaihe: käsien ja jalkojen vastakkaisuusperiaate toteutuu, lapsi ojentaa kädet lyönnin aikana, käsien heilahdusliike on rento, kädet ja maila saattavat lyöntiä, mutta vartalo ei lähde pyörimään lyönnin voimasta vaan palaa lähtöasentoon, jalat joustavat polvista ja lapsi pystyy tarvittaessa liikkumaan pallon liikeradan mukaisesti
    - - yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat
        
        Ikä, liikuntatausta, sukupuoli yms.
  - - - kiipeäminen, kävely, jouksu, hyppy, hyppely ja laukkaaminen
  - - - kehittyvät hitaasti, jopa aikuisuuteen saakka
    - - Suuret lihasryhmät
        
        vieritys, pyöritys, työntö, veto, kiinniotto ja pompotus, lyönti, pukkaus, kuljetus ja haltuunotto
      - kehittyvät ensin
    - - pienet lihakset
      - vaativat erityisen tarkkaa voimansääntelyä
      - esim. kynän ja saksien käyttö
        
        kätisyyden vakiintuminen
      - paras tuki kehittymiselle karkeamotoristen taitojen harjoittelu
  - - - mahdollisten kehityspoikkeamien löytäminen muilta osa-alueilta
    - - lapsen parempi tukeminen
    - - MOT 4-6
        
        18 Osiota
        
        vie aikaa noin 20 min/lapsi
        
        hyödyllinen 4-6 vuotiaiden yleisedellytysten arviointiin
      - KTK
        
        karkeamotoriikka, koordinaatio ja dynaaminen tasapainotaito
        
        4 testiosiota
        
        h
        
        yvä monipuoliseen tasapainon mittaamiseen
      - Movement ABC
        
        32 testiosiota
        
        käsien ja sormien hienomotoriikka, pallon käsittelytaidot & tasapaino
        
        määrittelee kehitystason ja pyrkii löytämään kehitysviivästymät
        
        tarkoitettu 3-16 vuotiaille lapsille
        
        noin. 30min/lapsi
      - Muita
        
        APM
        
        TGMD
- - - - Liikunnan harrastaminen oleellista hermostollisen ohjauksen kehittymisen kannalta
  - - - Mitä enemmän ärsykkeitä, sitä tiheämmäksi ja tehokkaammaaksi hermosto kehittyy
    - - Miellyttävien tuntoaistimusten tärkeys
      - tasapainon harjoittaminen
        
        keinuminen ja tasapainoilu maan vetovoimaa vastaan
      - lihas- ja jänneaistimukset
        
        Liikkuminen itsenäisesti
      - rytminen loruilu luo pohjaa puheen kehirykselle
    - - nopea hermoston kehittymisen aika
        
        erilaisten aistiiärsykkeiden tärkeys
        
        erilaisten tavaroiden nostelu, liikuttelu, potkiminen jne.
        
        Ääni- ja muiden ärsykkeiden liiallisuuden välttäminen
        
        lapsella ei keinoja säädellä itse liiallisia ärsykkeitä
      - Tuntoaistimus kehittyy mm. kaatuilemisesta
        
        liian varovaisuuden välttäminen
      - Tilan ja ajan antaminen liikkumiselle tärkeää
      - yli tunnin paikallaan oloa ei suositella muuten kuin nukkuessa
    - - Uusista taidoista syntyy uusia aistiärsykkeitä
        
        monipuolinen liikkuminen ja erilaisten materiaalien sekä liikuntavälineiden kokeileminen kehityksen kannalta tärkeää
      - Nopeaa tasapainon kehittymisen aikaa
        
        tasapainoaistimusten hakeminen
        
        hyppäämisen harjoittelu, yhdellä jalalla seisominen jne.
      - Näköaistimukset tärkeitä liikkeiden hienosäädön kannalta
      - kuuloaistimuksia lapsi oppii yhdistämään liikkumiseensa vähitellen.
      - motoristen perustaitojen opettelu
        
        muiden motoristen taitojen opettelu, kuten hiihto, pyöräily, uiminen ja luistelu
      - Lasta innostavan liikunnan tukeminen ja mahdollistaminen
    - - Eri aistien tuoman tiedon yhdistäminen tärkeää yleisten oppimisvalmiuksien kehittymisen kannalta
        
        Esiopetus ja alkuopetus vahvaa yleisten oppimisen edellytysten luomisen aikaa
        
        liikunnaliset tehtävät, pelit ja leikit aktivoivat kaikkia aisteja
        
        tuntoaistimukset kehittävät mm. kehonhahmotusta
        
        lapsi hakee jatkuvasti uusia haasteita tasapainon kehittämiseksi
        
        Kasvattajan tulee tukea lapsen luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta erilaisten liikuntavälineiden ja aistiärsykkeiden kokeilemiseen
        
        Lihas- ja jänneaistimukset
        
        voimankäytön sääntely
        
        jännityksen ja rentoutumisen tunnistaminen
        
        tärkeä luoda tilanteita, jossa voidaan käyttää niin paljon voimaa kuin mahdollista
        
        Rauhoittumisen ja rentoutumisen opettelu
        
        musiikin sävyjen tulkinta kiinnostaa
        
        rytmi kehittynyt liikkumiseen = "hyvä koordinaatio"
      - motoriset perustaidot tulisi jo osata
        
        sääntöleikit ja harrastukset
    - - Lapsi ei pysty yhdistämään eri aistien tuomaa tietoa oman tekemisensä tueksi
      - Kasvattajan tulee tukea, että lapsi saa kokemuksia toimia ympäristössä, jossa aististimulaation määrä on harkittua
        
        Vain niitä ärsykkeitä, joista on hyötyä toiminnassa selviytymisen ja onnistumisen kokemusten saamisen kannalta
    - - ylireagointi aistin stimulaatioon
    - - Vaikuttavat lapsen liikkumiseen
        
        näköaistimusten puute tai eroavaisuus vaikuttavat liikkumiseen
        
        kuuloaisti voi vaikuttaa ympäröivän tilan ennakoinnin vaikeuteen esim. törmäykset, jos toinen lapsi lähestyy näkökentän ulkopuolelta
    - - Ajan antaminen
      - Eri aistiärsykkeiden saaminen
- - - - yhdentymiskehitys
        
        erilaiset valmiudet
    - - ikää merkityksellisempää, että tuetaan yhdistymisen mukaisessa järjestyksessä
    - - yksilön motivaatio
    - - mahdollistaa: tasapainon, lihasjänteyden, asentotunnon ja silmien hallitut liikeet
      - havaintomotoriset perusvalmiudet kehittyvät, kun nämä + tuntoaistimukset yhdistyvät
        
        Edellytykset kehon hahmotukselle, kehon eri puolten koordinaatiolle, tahdonalaiselle liikkumiselle, keskittymiskyvylle ja tasapainoiselle tunne-elämälle
    - - liikkumistaitojen käyttämiseen rohkaiseminen, kiipeäminen, lasten fyysisen aktiivisuuden tarpeen täyttäminen, monipuolisten aistiärsykkeiden tarjoaminen, karkeamotoristen käsittelytaitojen harjoittelu, tilan tarjoaminen liikkumiseen jne.
  - - - liikuntataitojen palauttaminen mahdollista
    - - toiminnalliset opetusmenetelmät ja leikin tehokkuus oppimisessa
    - - ei liikaa ohjeita
      - kuvatuen käyttäminen
  - - - asioiden, etäisyyksien, esineiden, kehonosien yms. nimeäminen
        
        sanan merkitys konkretisoituu kehollisina kokemuksina
        
        kehonosien paikantuminen luo pohjan itsenäiselle pukeutumiselle, peseytymiselle jne.
  - - - ympäristön luominen, joka jättää tilaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle
  - - - taustalla lapsen motoriset, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ja taidot + motivaatio ja käsitys itsestä
      - opetustapahtuman vaikutus
        
        laatu, suunnitelmallisuus, sisältö, yhdenmukaisuus, johdonmukaisuus, opetusmenetelmät, palaute arviointi jne.
        
        ryhmän ilmapiiri ja turvallisuuden tunne
- - - - Auttaa pettymysten ja epäonnistumisten käsittelyssä
    - - Lisäävät motivaatiota
        
        Tukee minäkuvaa ja luo lapselle positiivisen vaikutuksen itselleen. Esim. kun lapsi oppii uuden lajin ja onnistuu siinä
  - - - Muodostuu liikunnassa saaduista kokemuksista, viihtymisestä sekä saamastaan palautteesta
        
        Kasvattajan tulee antaa palautetta lapsen tekemisestä, ei koskaan lapsen persoonasta
        
        Kasvattaja voi luoda hyvän liikkumisen ilmapiirin, jossa lapset voivat kehittyä omissa taidoissaan ja tehdä parhaansa
      - Liikunta mahdollistaa lapselle tavan ilmaista itseään kehollisesti
  - - - Tuetaan palautteella
        
        Huomioon ottavaa ja toisia arvostavaa
- - - - Lapsi ilmaisee tunteita koko keholla
      - Kasvattajan on hyvä olla tietoinen tunteiden kokemisen, tunnistamisen ja ilmaisun kulttuurillisista eroista
    - - Osa yksilön temperamenttia
      - Tunnekokemukset joko virittävät tai tukahduttavat lapsen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta
        
        Kasvattajan tulisi pyrkiä luomaan sopiva oppimista tukeva ilmapiiri
  - - - Hymy, itku, katsekontaktin hakeminen, ääntely, jokeltelu
      - Lapsen itseilmaisua monipuolistaa liikkumaan oppiminen
    - - Lapsi oppii paremmin ilmaisemaan itseään
      - Kyky ottaa muut huomioon on niukkaa
    - - Lapsi alkaa kaivata kavereita ja vuorovaikutusta
      - Yhteiset leikit kehittävät sosiaalisia taitoja ja empatiaa
      - Ystävyyssuhteiden muodostuminen
    - - Neuvottelutaidot ja asioissa joustaminen