Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kouluiän kognitiivinen kehitys - Coggle Diagram
Kouluiän kognitiivinen kehitys
9.1 Kouluikä on muutosten aikaa
Lapsen itsenäisyys kasvaa
Vertaissuhteet eli suhteet samassa ikävaiheessa olevien lasten kanssa ovat entistä isompi osa lapsen kehitystä
9.2 Biologiset tekijät muun kehityksen taustalla
Otsalohkojen kypsyminen ja myelinsaatio jatkuvat eli aivot kehittyvät
Hermosoluyhteyksien hienosäätö
Koulu voi toimia monella tavalla kehitystä suojaavana tekijänä tai kehityksen riskitekijänä, jos lasta kiusataan, luokan ilmapiiri on heikko tai opiskelumahdollisuudet heikot
Oleellista temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus
9.3 Tiedonkäsittely tehostuu kouluiässä
Lapsi kohtaa monia uusia kognitiivisia haasteita (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen)
Valikoiva tarkkaavaisuus
Itsesäätely tehostuu monilla tavoilla
Työmuistin kapasiteetti kasvaa ja lapsi oppii lisää ja tallentaa uusia kokonaisuuksia säilömuistiin
9.4 Ajattelun kehittyminen kouluiässä
Lapsi on Piaget`n mukaan vielä konkreettisten operaatioiden vaiheessa
Lapsi oppii vähitellen käyttämään muistamisessa ja ajattelussa käsitteitä apuvälineenä
Kouluympäristö ja opettajat voivat tarjota lapselle oppimista, joka on lapsen lähikehityksen vyöhykkeellä
9.5 Kielenkäyttö monipuolistuu kouluiässä
Sanavarasto kasvaa huomattavasti koulussa opiskellessa
Kouluikäiset lapset alkavat ymmärtämään kielen monia merkityksiä ja vertauskuvallisuutta
9.6 Metakognitio mahdollistaa oman tiedonkäsittelyn tarkastelun
Metakognitio tarkoittaa tietoisuutta omista kognitiivisista prosesseista (ajattelua omasta ajattelusta)
Kouluiän aikana lapset oppivat vähitellen arvioimaan koulutehtäviä ja niiden vaatimuksia
9.8 Oppimisen ongelmat
Dysleksia eli lukuvaikeus on vaikeus jossa kirjoittamisessa ja lukemisessa on haasteita
Dyskalkulia tarkoittaa kehityksellistä häiriöt, jossa numeroihin ja niiden käyttöön ilmenee vaikeuksia
9.7 Mentalisaatio tukee sosiaalisia suhteita
Mielen teorian kehittyminen laajentuu lapsuuden kehityksen aikana kyvyksi hahmottaa omaa ja toisten mieltä. Tätä kykyä kutsutaan nimellä mentalisaatio tai mielentäminen.
Mentalisaation hyödyntäminen omassa toiminnassa on tärkeä osa tunnetaitoja
Lapsi alkaa tehdä enemmän sosiaalista vertailua, esim: Mitä muut ajattelevat minusta?
Turvallinen kiintymyssuhde, sosiaalinen vuorovaikutus ja sensitiivinen vanhemmuus tukevat mentalisaatiota. Turvattomat kiintymyssuhteet voivat estää ja häiritä mentalisaation kehittymistä.
Toimiva mentalisaatio on yhteydessä myönteisiin parisuhteisiin ja ystävyyssuhteisiin ja mentalisaatiokyky mahdollistaa vanhemmuuden aikuisena, jossa osaa huomioida lapsen tarpeita ja tunteita.