Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tiedonkäsittelyn hermostollinen perusta - Coggle Diagram
Tiedonkäsittelyn hermostollinen perusta
hermosolu eli neuroni
yhteydessä toisiinsa
hermoverkot
rakenne
sooma eli solukeskus
sisältää perintötekijät
tuojahaarakkeet eli dendriitit
vastaanottavat tietoa
viejähaarakkeet eli aksonit
välittävät tietoa eteenpäin
tuki- eli gliasolut, esim. myeliini
puolet aivojen tilavuudesta
erilaisia tehtäviä, eri tyyppejä
esim. kiertyvät eristeeksi aksonien ympärille
tiedonsiirtokyky perustuu sen sähkökemiallisiin ominaisuuksiin
solun kalvojännite eli jännite-ero
toimintajännite eli jännintä-vaihtelu, muuttaa sisä-ja ulkopuolen varaukset hetkellisesti päinvastaisiksi
synapsiin vapautuvat välittäjäaineet
glutamaatti tärkein kiihdyttävä välittäjäaine
GABA yleisin estävä
hermosto voi palautua vaurioista
rappeutumista tai vammoja ei voida parantaa
toimintakyky voidaan kuitenkin palauttaa
aivojen plastisiteetti, aivokudoksen uusiutuminen (hermoston kasvutekijät), kuntoutus
synapsi eli hermoliitos
plastisiteetti
muistin ja oppimisen perusta
muovautuvat kokemusten seurauksena
muistijälki = toiminnan jatkaminen ja toistaminen muuttaa synapsien rakennetta pysyvämmin
kestokerrostuminen = synapsin pysyvä muovautuminen
solujen välinen viestintä
toimintajännite aktivoi
rakenne
lähettävässä solussa presynaptinen aksonipääte
vastaanottavassa solussa postsynaptisen dendriitin pullistuma
niiden välissä synapsirako
hermoston neljä tehtävää
vastaanottaa aistiärsykkeitä ympäristöstä/elimistöstä
siirtää ja tallentaa tietoa
tuottaa lihasliikkeitä
säädellä elimistön tilaa
viestin kulku
hermosolu kokee ärsytyksen
laukaisee hermoimpulssin eli toimintajännitteen, etenee aksonia pitkin synapsiin (sähköistä)
synapsissa välittäjäaine vapautuu synapsirakoon ja sitoutuu vastaanottavan solun dendriittien reseptoreihin (kemiallista)
soluun virtaa ioneja, jotka joko kiihdyttävät tai hillitsevät hermoimpulssia (sähköistä)
välittäjäaine palautuu lähetettävään soluun
vastaanottavan solun kaikkien synapsien yhteenlaskettu toimintaa määrää, eteneekö viesti eteenpäin
keskushermosto: aivot ja selkäydin
aivot voivat vaurioitua melko herkästi
suojana kovakalvo, selkäydinkanava, luukudos
riskinä aivovamma (hermoyhteydet katkeilevat, hermokudokseen vuotaa verta), aivoinfarkti (verenvuodon aiheuttaa sisäisen verisuonen tukos/ repeämä)
isoaivot: aivokuori, sen alla sijaitsevat osat
harmaa aine eli solukeskukset
tumakkeet: harmaan aineen muodostelmia
tyvitumakkeet: säätelevät tahdonalaisia liikkeitä
mielihyvätumake: säätelee palkkionhakuista käytäytymistä, mielihyvän kokemuksia
mantelitumakkeet: prosessoivat tunteita
valkoinen aine eli myeliinin ympäröimät aksonit
kaksi aivopuoliskoa
aivokurkiainen yhdistää
etuotsalohko ohjaa toimintaa ja säätelee tunteita ja sosiaalista vuorovaikutusta
motoriset alueet
premotorinen alue: liikkeet valmistellaan/suunnitellaan
primaari liikealue: liikkeet kootaan ja toteutetaan
liikekäsky motorista hermorataa pitkin selkäytimeen ja lihaksiin
aistialueita takaraivolohkoissa (näkötieto), ohimolohkoissa (mm. hippokampus: muistitieto), päälaenlohkoissa (tuntoalueet, tarkkaavaisuus)
assosiaatioalueet: yhdistelevät tietoa kahdesta tai useammasta aistista
väliaivot
talamukset: aistitiedon väliasema
hypotalamus: säätelee elimistön tasapainotilaa eli homeostaasia, säätelee elimistöä hormonien avulla (ohjaa aivolisäkettä, joka valmistaa hormonit)
taka-aivot
pikkuaivot: hienosäätävät tahdonalaisia liikkeitä
aivorunko: yhdistää isoaivoja, selkäydintä, pikkuaivoja
liikehermot tuovat tietoa aivoista alas, tuntohermot ylös aivoihin
hermoston pääosat
ääreishermosto
sijaitsee keskushermostoa suojaavan kovakalvon ulkopuolella
tehtävät
välittää liikekäskyt lihaksistolle ja sisäelimille
vastaanottaa ja toimittaa keskushermostolle aistitietoa ja tietoa elimistöön tilasta
elimistön toiminnan säätely
somaattinen osa
koostuu sensorisista ja motorisista hermosoluista
aktiopotentiaali laukaisee refleksin eli liikeheijasteen
autonominen osa
sympaattinen hermosto
aktivoituu fyysisestä ponnistelusta, stressistä, jännityksestä, pelosta ja ahdistuksista, esim. esiintymistilanne
valmistaa toimintaan (äärimmäinen muoto pakeneminen/ puolustautuminen), esim. punastuminen
parasympaattinen hermosto
hallitseva levossa, esim. istuessa, nukkuessa
varastoi kehoon energiaa
toimintoja esim. itkeminen, syljen eritys
tärkein parasympaattinen hermo kiertäjähermo (vagus), hermottaa keuhkoja, sydäntä, mahalaukkua, sappirakkoa
hermoston tutkimusmenetelmiä
fysiologisen elimistön toiminnan mittaukset
aivokuvantamismenetelmät
rakenteelliset menetelmät (aivojen anatomia)
tietokonekerroskuvaus eli CT-kuvaus
3D-rakennekuva
huonot puolet: röngtensäteilylle altistuminen, epätarkkuus
magneettiresonanssikuvaus eli MRI
rakennekuva 1-2 mm tarkkuudella (harmaa/valkea aine erottuvat)
hyödyntää vetyatomin protonien magneettisia ominaisuuksia ja radioaaltoja
diffuusiotensorikuvaus eli DTI
toiminnalliset menetelmät (aivojen aktivoituminen tietyn tehtävän aikana, prosessin eteneminen)
elektroenkefalogrammi eli EEG
hermoverkkojen sähköinen aktivaatio ja värähtely
sähköisen aivotoiminnan ajallinen eteneminen
magnetoenkefalografia eli MEG
solujen sähköisen toiminnan magneettisuus
sähköisen aktivaation ajallinen eteneminen
transkraniaalinen magneettisimulaatio eli TMS
magneettinen säteily
stimulaation vaikutus toimintaan
tilapäisen leesion aikaansaaminen
huonot puolet: epätarkka, hidas, vaarallinen
positroniemissiotomografia eli PET
aivoalueen aktivaatio ja sen ajallinen muutos
huonot puolet: radioaktiivinen säteily
toiminnallinen magneettikuvaus eli fMRI
hapen magneettiset ominaisuudet
aivoalueen aktivaatio ja sen ajallinen muutos
huonot puolet: kallis, äänekäs
optogeniikka (eläimille)
valo, geenimanipilaatio
toimivien hermosolujen stimulaatio ja toiminta
yksittäissolu rekisteröinti
yksittäisen hermosolun sähköinen aktivaatio
huonot puolet: kallon sisäinen