Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Varhaislapsuudessa kielellinen kehitys - Coggle Diagram
Varhaislapsuudessa kielellinen kehitys
Kielellinen ymmärtäminen
lapsi ymmärtää snaojen ja lauseiden merkityksen
Yleismaallinen havaitseminen
lapsi pystyy erottelemaan kaikkia eri kielten äänteitä lähes yhtä hyvin
yleismaailmallinen havaitseminen muuttuu kategoriseksi havaitsemiseksi 1. ikävuoden kuluessa
Kategorinen havaitseminen
kuullut äänteet
luokitellaan aivoissa eri luokkiin ja niiden ero tunnistetaan
luokat oman äidinkielen äänteille kehittyvät 6−12 kk iässä
Kategorisen havaitsemisen kehitys on osa
kieliyhteisöön sosiaalistumista
, eli omaan kulttuuriin kasvamista.
Kielen
säännönmukaisuuksia
opitaan
Tilastollinen oppiminen
aivot etsivät ja tunnistavat automaattisesti säännönmukaisuuksia
Vaikka vauva oppiikin kuulemalla ja etsimällä puheesta säännönmukaisuuksia, se ei riitä kielen oppimiseen
Sosiaalinen vuorovaikutus
on välttämätöntä kielen kehitykselle.
Kielen oppimisessa tärkeää onkin transaktionaalisuus eli vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen vastavuoroisuus.
Vanhempi ohjaa lasta ja lapsen tarkkaavaisuutta, ja lapsi voi puolestaan testata osaamistaan sen perusteella, miten vanhempi reagoi vauvan puheeseen, eleisiin tai ääntelyyn.
Kielellinen tuottaminen
: lapsi osaa käyttää kieltä oikein
•kehittyvät pääosin samaan aikaan, mutta lapsi usein ymmärtää enemmän kuin tuottaa
Alussa vauva
jokeltelee
Sanojen käyttäminen etenee yleensä kolmen vaiheen kautta
Ensimmäisessä vaiheessa tyypillisesti ensimmäisen ikävuoden aikana, lapsi osaa tuottaa vain
yksittäisiä sanoja.
•Sanan ja eleen yhdistäminen
Toisessa vaiheessa tyypillisesti toisen ja kolmannen ikävuoden aikana, lapsi oppii
yhdistämään aluksi kaksi sanaa lauseeksi.
Kolmannessa vaiheessa kasvaessaan kouluikäiseksi lapsi hiljalleen kehittyy käyttämään
useamman sanan lauseita
ja ilmaisemaan monimutkaisempia asioita.
Sanoja opitaan
nopean oppimisen
tai
päättelemällä merkityksiä
Lapsi voi opetella tunnistamaan sanoja tarkasti vasta, kun hän on oppinut erottelemaan äänteet.
Äänteiden erottelukyky ei vielä ensimmäisen vuoden lopulla ole kuitenkaan kehittynyt aikuismaisen tarkaksi, vaan se tarkentuu koko varhaislapsuuden ajan
Nopea oppiminen
tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi oppii sanan jopa kerrasta.
näkyy tilanteessa, jossa pöydällä on krominen esine eikä lapsi tiedä, mitä kromi-sana tarkoittaa. Jos vanhempi pyytää lasta esimerkiksi tuomaan kromisen esineen, lapsi yhdistää sanan esineeseen. Lapsi ei kuitenkaan voi olla varma, mitä krominen tarkoittaa. Se voi tarkoittaa väriä, muotoa tai jotain muuta ominaisuutta
Uuden opitun sanan merkitys onkin siis epätarkka ja tarkentuu vasta, kun lapsi yrittää käyttää sanaa tai koettaa seurata vanhempien ohjetta, jossa sanan merkitys pitäisi ymmärtää. Yrittämällä, erehtymällä ja vanhempien palautteen avulla sanan oikea merkitys tarkentuu vähitellen.
•Lapsi näkee uuden asian ja kuulee uuden sanan
•Lapsi yhdistää uuden sanan uuteen asiaan
Päättelemällä merkityksen
Usein lapsi on tilanteessa, jossa hän näkee kaksi esinettä, joista toinen on tuttu ja toinen on vieras. Jos lapsi kuulee uuden sanan, hän automaattisesti päättelee sen tarkoittavan hänelle vierasta esinettä. Merkityksen päättely on kuitenkin jonkin verran vaikeampaa kuin nopea oppiminen, ja esimerkiksi monikielisille lapsille merkityksen päätteleminen on joskus vaikeampaa. Monikielinen lapsi ei aina voi tietää, onko hänen kuulemansa uusi sana tutun esineen nimi jollakin toisella kotikielellä vai uuden esineen nimi.
•Lapsi kuulee uuden sanan ja näkee sekä tutun että uuden asian
•Koska lapsi tietää tutun asian nimen, lapsi päättelee uuden sanan tarkoittavan uutta asiaa
Kun lapsi oppii sanan, sanalle kehittyy
aivoihin muistijälki,
jolla tarkoitetaan hermosolujoukkoa, jonka avulla aivot tunnistavat sanan automaattisesti
Sanojen muistijälkien avulla sana voidaan tunnistaa nopeasti ja automaattisesti, jolloin puheen ymmärtäminen on nopeaa.
Kielen kehitys monikielisillä lapsilla
Kielimoodi
=aivot ovat valmiina tunnistamaan henkilön käyttämässä kielessä tärkeitä äänteiden eroja
Esimerkiksi englannin kielimoodissa ollessaan aivot reagoivat ra ja la -äänteiden eroihin mutta japanin kielimoodissa eivät.
On kuormittavaa, jos johtuu vaihtamaan kielimoodia jatkuvasti.
kielen kehitykseen vaikuttaa se, opitaanko kaksi kieltä samaan aikaan vai peräkkäin.
Jos esimerkiksi kotona puhutaan jatkuvasti kahta kieltä, on tehokkaampaa, että aivoissa on vain yksi kielimoodi, jossa on molempien kielien äänteet. Äänteiden erottelu ei tällaisessa tilanteessa välttämättä ole yhtä tarkkaa kuin yksikielisellä, mutta silloin kielimoodia ei tarvitse vaihtaa jatkuvasti.
•Jos opitaan kaksi kieltä yhtä aikaa – luultavasti yksi kielimoodi
•Jos opitaan kaksi kieltä peräkkäin – luultavasti kaksi kielimoodia
•Kielimoodin vaihtaminen
Kaksikielisyydestä on tyypillisesti kehittyville lapsille ainoastaan hyötyä, vaikka kaksikielisyys voikin joissain tapauksissa viivästyttää kielen kehitystä varhaislapsuudessa. Kaksikielisyyden on jopa osoitettu hidastavan esimerkiksi aivojen muistisairauksien etenemistä.
Kielen kehityksen häiriöt
•Jos lapsi ei osaa ilmaista itseään tai ei tule ymmärretyksi -> kiukku, turhautuminen
lapsen kommunikaatiovaikeudet voivat johtaa ulospäin suuntautuvaan
ongelmakäyttäytymiseen
•Kielen kehityksen vaikeudet vaikuttavat muuhun oppimiseen
koska kielen kehityksen ongelmat hankaloittavat vuorovaikutusta ja pieni lapsi oppii uusia asioita nimenomaan vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa
esimerkiksi itsesäätelyn ja ajattelun taitojen kehitys voi hidastua, koska myös näitä taitoja opitaan lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa.
•Vanhemman suhde kielihäiriöiseen lapseen voi vaikeutua