Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Oppiminen ja opiskelu - Coggle Diagram

- - - - Palkitseminen lisää toiminnna todennäköisyyttä
      - Positiivinen vahvistaja (mielihyvää tuottavaa asiaa)
      - Negatiivinen vahvistaja ( asia jota yritetään välttämään)
    - - Toiminnan ohjaamista kielteisten seuramausten avulla
      - Poistetaan positiivinen vahvistaja tai lisätään negatiivinen vahvistaja
      - Positiivinen vahvistaja rankaisemista tehokkaampaa
- - - - Bobo -nukkekokeet, joissa tutkittiin agressiivisen käyttäytymisen mallioppimista
    - - =toisten ihmisten toimintaa seuraamalla tapahtuva oppiminen
      - Tahatonta ja tahallista oppimista
      - Toiminnan havaitseminen ja mallin jäljitteleminen
    - - Mallin toimintaa ei siis kopioida suoraan, vaan ihminen arvioi mallille koituneiden seurausten perusteella, kannattaako hänen itsensä toimia samalla tavalla. Toisille koituneista palkkioista tai rangaistuksista oppimista kutsutaan nimellä sijaisvahvistaminen.
        
        Tietoisella tiedonkäsittelyllä on toisin sanoen tärkeä rooli siinä, mitä opimme seuraamalla muiden toimintaa.
  - - - Korostaa sosiaalista vuorovaikutusta ja yksilön tiedonkäsittelytoimintaa
      - Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
      - Yksilö ohjaa aktiivisesti omaa oppimisprosessiaan
        
        Ajattelun taidot kehittyvät
  - - - Erilailaisia osaamistavoitteita ja tiedonkäsittelytaitoja, jotka kehittyy biologisen kypsymisen ja oppimisen tuloksena sosiaalisessa ympäristössä
      - Ajattelun eri tasoja (psykologi David Krathwolin luokittelussa)
        
        1.Muistaa, 2.Ymmärtää, 3. Soveltaa, 4.Analysoi, 5.Arvioi, 6.Luo
  - - - vaikuttaa tiedon sosiaalisiin ja kulttuurillisiin päämääriin
    - - Yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja aikaan
    - - Esim. suomalaisessa oppimiskulttuurissa painotetaan yksilöllisiä tapoja oppia sekä arvioinnin erilaisia tavoitteita
      - Japanilaisessa oppimiskulttuurissa korostetaan yhteisöllisyyttä ja vahvistetaan ryhmäjäsenyyttä
  - - - kaikki ne ympäristöt, paikat tai tilat, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat
    - - Konkreettinen tila, jossa opiskellaan
    - - Tekniikka, jota käytetään opiskeltaessa
    - - Muodostuu ihmisistä, jotka ovat oppimisprosessissa mukana
      - Sosiaalisen oppimisympäristön laatu yhteydessä motivaatioon ja oppimiseen
      - opettajan merkitys tärkeää
        
        parempiin oppimistuloksiin on yhteydessä se, että opettaja huomioi oppilaiden tunteet, organisoi opetuksen laadukkaasti sekä ohjaa oppilaiden toimint
  - - - oppiminen ymmärretään sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä toimintana.
    - - Esimerkiksi ryhmä, jossa työrauha on jatkuvasti huono, voi heikentää oppimisesta kiinnostuneen henkilön motivaatiota
    - - Myönteinen vuorovaikutus ryhmän jäsenten kesken
        
        Ymmärrys ryhmäjäsenyydestä
        
        Jaettu tavoite: yhteinen päämäärä ja siihen sitoutuminen
        
        Ideoiden, tiedon ja mielipiteiden jakaminen avoimesti
        
        Yksilöllisen vastuun kantaminen
        
        Myönteiset tunteet työskentelyn aikana
- - - - TäRKEITÄ OPPIMISEN KANNALTA
      - Myönteiset tunteet edistvät oppimista
        
        Myönteiset tunteet oppimistilanteissa lisää ihmisen hyvinvointia ja parantaa tiedonkäsittelyä
        
        Esim. ilo, luottmaus ja onnistumisen tunne
      - Kielteiset tunteet estävät oppimista
        
        Esim. turvattomuuden, kyllästymisen, epävarmuuden ja kyllästymisen tunteet
        
        Kuitenkin pieni määrä koettu stressi voi tukea selviytymistä sopivan haastavissa oppimistehtävissä
    - - Tarkoittaa omaan itseen ja suoriutumisene liittyviä uskomuksia tietyssä tilanteessa tai tehtävässä
      - Ennakointi
        
        Eli arvio omasta selviytymisestä oppimistilanteessa perustuu henkilön aiempiin kokemuksiin vastaavista tilanteista sekä hänen tapaansa tulkita tilanteita
      - Pystyvyysuskomukset vaikuttavat siihen, millaisia keinoja opiskelija käyttää erilaisten haastavien ja vaikeiden tilanteiden käsittelyssä.
      - AIEMMAT KIELTEISET KOKEMUKSET
        
        voivat lisätä kielteistä ennakointia ja kielteisiä tunteita, tehtävän välttämistä sekä oman suoriutumisen negatiivista arviointia. Tutkimusten mukaan kaikki tämä on yhteydessä ongelmiin, jotka liittyvät koulussa menestymiseen ja hyvinvointiin.
      - AIEMMAT KOETTU MENESTYS
        
        voi puolestaan vahvistaa myönteistä ennakointia omasta suoriutumisesta, myönteisiä tunteita, tehtävään suuntautumista sekä oman suoriutumisen positiivista arviointia.
        
        Esimerkiksi suomalaiset tutkijat Kyttälä ja Björn ovat tutkineet pystyvyysuskomusten merkitystä koululaisten matematiikan opiskelussa. He havaitsivat, että aiempi saavutus matematiikassa ennusti voimakkaasti myöhempää saavutusta matematiikassa.
        
        Toisin sanoen aiemmin koettu menestyminen opiskelussa vahvistaa oppimismotivaatiota sekä luo pohjaa yksilön myöhemmälle menestykselle ja hyvinvoinnille.
      - Yhteydessä kotitaustaan
        
        Tutkimusten mukaan vanhempien koulutus- ja tulotasolla sekä kouluun liittyvillä asenteilla on yhteys lapsen tai nuoren koulumenestystä koskeviin uskomuksiin ja käyttäytymiseen.
        
        Esimerkiksi vanhempien sukupuolittuneet odotukset, kuten “tytöt ovat poikia huonompia matematiikassa” tai “pojat eivät lue kirjoja”, voivat siirtyä lapsiin ja ohjata heidän opiskeluaan. Yksilön koulumenestystä koskevat uskomukset näkyvätkin hänen opiskelutaidoissaan ja oppimismotivaatiossaan sekä esimerkiksi menestymisessä matematiikassa ja lukemisessa.
    - - muodostuu niistä ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan liittyvistä motiiveista, jotka saavat ihmisen toimimaan siten, että hän oppii.
      - Siihen vaikuttavat esimerkiksi yksilön aiemmat kokemukset, pystyvyysuskomukset, tehtävän kokeminen merkityksellisenä ja halu ryhtyä tehtävään.
      - VÄLTTÄMISMOTIVAATIO
        
        syntyy, kun ihminen ei usko onnistuvansa tehtävässä kovinkaan hyvin ja se herättää kielteisiä tunteita. Hän laskee tavoitteitaan ja ennakoi epäonnistumistaan. Syntyy kielteinen kehä, jossa ihminen omalla ennakoinnillaan lakkaa yrittämästä. Huonosta opiskeluun liittyvästä tuloksesta tulee itseään toteuttava ennuste, jonka ihminen toteuttaa tekemättömyydellään.
        
        Yhteydessä alhaisiin pystyvyysukomuksii
      - LÄHESTYMISMOTIVAATIO
        
        Pystyvyysuskomusten on havaittu ennustavan oppimismotivaatiota ja -menestystä. Kun opiskelija ennakoi onnistuvansa tehtävässä, syntyy hänelle lähestymismotivaatio.
        
        Hän siis suuntautuu kohti tehtävää. Myönteisten odotusten ja tunteiden viriäminen kasvattaa entisestään innostusta, motivaatiota ja korkeaa pystyvyysuskomusta.
        
        haastava tekeminen koetaan palkitsevaksi ja se synnyttää mielihyvän tunteita.
      - ITSEMÄÄRÄÄMISTEORIA
        
        Yhdysvaltalaiset psykologit Edward Deci ja Richard M. Ryan selittävät oppimismotivaatiota itsemääräämisteorian avulla.
        
        Teorian keskeinen ajatus on se, että ihminen on luontaisesti aktiivinen toimija, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja valitsemaan omia päämääriään.
        
        Decin ja Ryanin mukaan sisäistä motivaatiota ei pääse syntymään, jos ihmisen toimintaan kohdistuu paljon paineita ja sitä ohjataan voimakkaasti ulkoa käsin. Tällöin kyseessä on ulkoinen motivaatio. Sisäinen motivaatio sen sijaan syntyy, kun ihminen saa itse vaikuttaa ja päättää toiminnastaan.
        
        AUTONOMIA
        
        on omaehtoisuutta. Henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa itse toimintaansa ja tehdä valintoja. Tällöin hän voi myös kokea oppimisen iloa ja pystyy syventymään opittavaan asiaan. Autonomia on yhteydessä sisäiseen motivaatioon: toisin sanoen ihmiset motivoituvat autonomiasta eivätkä niinkään siitä, että heidän on pakko tehdä jotain.
        
        KOMPETENSSI
        
        puolestaan tarkoittaa ihmisen kokemaa kyvykkyyttä ja pystyvyyttä. Kun henkilö kokee osaavansa ja selviytyvänsä opiskeluun liittyvistä tehtävistä, vahvistaa se hänen kompetenssiaan.
        
        YHTEENKUULUVUUS
        
        Se liittyy ihmisten luontaiseen tarpeeseen tulla hyväksytyksi ja olla osa ryhmää. Kun tämä tarve täyttyy, saa yksilö kokea, että häntä arvostetaan ja hän pystyy toimimaan opiskeluryhmässä omana itsenään.
      - Oppimismotivaatiota voidaan tarkastella siitä mitne oppija suuntautuu oppimiseen ja opiskeluun: TAVOITEORIENTAATIOT
        
        kuvastavat erilaisia tapoja suuntautua eli orientoitua oppimiseen ja asettaa tavoitteita opiskelulleen. Ne eivät kerro oppimismotivaation määrästä vaan laadusta.
        
        on havaittu olevan kohtalaisen pysyviä eli yksilö suosii yleensä tiettyä tai tietynlaisia tavoiteorientaatioita oppimistilanteesta toiseen. Niillä on myös yhteys yksilön hyvinvointiin.
        
        OPPIMISORIENTOITUNEET
        
        henkilöt haluavat oppia uutta ja hankkia kompetenssia. Virheiden tekeminen ei tyypillisesti lannista heitä, vaan he jatkavat opiskelua sinnikkäästi.
        
        Oppimisorientoituneet oppijat näyttävät tutkimusten perusteella voivan hyvin, eikä heillä ole juurikaan koulu-uupumusta.
        
        SUORITUSORIENTOITUNEET
        
        menestyshakuisia ja sitoutuneita opiskeluun. He haluavat osoittaa omaa osaamistaan ja suoriutua koulutehtävistä mahdollisimman hyvin. He pitävät yleensä lopputulosta tärkeämpänä kuin oppimista.
        
        Suoritusorientoituneilla oppilailla menestyksen tavoittelu ja epäonnistumisen pelko saattavat synnyttää jännitystä, stressiä ja jatkuvaa vertailua muihin.
        
        Toimintaa ohjaa tyypillisesti halu olla hyvä
        
        VÄLTTÄMISORIENTOITUNEET
        
        pyrkivät selviytymään tehtävistä mahdollisimman vähällä vaivalla. He eivät luota omiin kykyihinsä tai ovat kokeneet koulutehtävissä toistuvia epäonnistumisia, minkä vuoksi he eivät enää edes yritä panostaa.
        
        asten ja nuorten koulumenestys on heikkoa, ja he kokevat koulussa riittämättömyyden tunteita.
        
        Tavoiteorientaatiot eivät ole toisensa poissulkevia. Opiskelijalla voi siis olla tavoitteena sekä oppiminen että halu olla luokkansa paras. Merkitystä on sillä, mikä tavoiteorientaatio korostuu.
        
        Suomalaisten tutkimusten mukaan sitoutumattomat näyttävät olevan melko haluttomia panostamaan opiskeluun ja arvosanoihin, vaikka tunnustavatkin niiden merkityksen. Heille koulunkäynti ei ole yhtä mielekästä kuin oppimis- ja suoritusorientoituneille, mutta he menestyvät kuitenkin koulussa yleisesti paremmin kuin välttämisorientoituneet, eikä heillä ole merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia.
        
        TAVOITEORIENTAATIOIDEN YHTEYS AJATTELUTAPAAN
        
        Ihmisen omaksuma ajattelutapa itsestään oppijana (Carol Dweck) = mitä ajattelee älyllisten kykyjen ja lahjakkuuden luonteesta
        
        yhteydessä opiskelumenestykseen
        
        Oppimisorientoituneet
        
        Usein Kasvun ajattelutapa
        
        perustuu käsitykseen, että älykkyys ja lahjakkuus ovat jotain sellaista, jota voi itse kehittää.
        
        Suoritus- ja välttämisorientaatiot
        
        Usein Muuttumaton ajattelutapa
        
        ihminen uskoo lahjakkuuden ja älykkyyden olevan synnynnäisiä ominaisuuksia, joita ei voi kehittää.
        
        Carol Dweck saanut kritiikkiä
        
        Jos ihmisellä ei ole resursseja oppimistehtävien suorittamiseen, pelkkä ajatus omien kykyjen muokattavuudesta ei riitä. Dweckin teoriaa kritisoineet tutkijat esittävät, että liian voimakas ajattelutapojen korostaminen peittää alleen sen, että ihmisten erojen taustalla on yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tekijöitä, kuten talous, mielenterveys ja syrjintä. Tavoiteorientaatiot muotoutuvatkin vuorovaikutuksessa yksilön synnynnäisten ominaisuuksien ja sosiaalisen ympäristön kanssa.
  - - - =Fyysistä ja psyykkistä toimintavalmiutta sekä tieotisuutta itsestään ja ympäristöstään
      - Vireystila
        
        kuvaa ihmisen vireyden astetta
        
        vaikuttavat esimerkiksi vuorokausirytmi, mieliala, tunteet, sairaudet ja erilaiset ulkoiset ärsykkeet.
        
        säätelee vuorokausirytmi
        
        Koulunkäynnin kannalta hankaluuksia voi tuottaa se, jos oma biologinen rytmi ja arjen määräämä rytmi ovat ristiriidassa. Suurelle osalle ihmisistä aikaiset kouluaamut ovat virkeän opiskelun aikaa, mutta osa kärsii niistä.
        
        Nuoruusiässä vuorokausirytmi siirtyy biologisten muutosten myötä 1−3 tunnilla myöhemmäksi lapsuuteen verrattuna.
        
        Voimakkaimmillaan unirytmin muutos on 15−17-vuotiailla. Jatkuva univaje näkyy päiväväsymyksenä, mikä aiheuttaa vaikeuksia keskittyä opiskeluun.
        
        Ulkoiset ärsykkeet
        
        minkä vuoksi ei olekaan yhdentekevää, millaisessa ympäristössä opiskelee. Esimerkiksi lämpimässä, pimeässä ja vähän ärsykkeitä sisältävässä ympäristössä vireystila voi laskea, kun taas hyvin valaistu ja innostavaa tekemistä sisältävä ympäristö voi nostaa vireystilaa nopeasti.
        
        OPTIMAALINEN VIREYSTILA
        
        =Tarkoittaa ihmisen aivot toimivat suotuisalla tavalla
        
        Tällöin pystyy suoriutumaan haasteista, ratkomaan ongelmia ja selviytymään stressistä.
        
        opiskelu onnistuu helpoiten
        
        ALHAINEN VIREYSTILA
        
        VAIKEUTTAA OPPIMISTA
        
        Vireystilaa voi nostaa liikunnalla
        
        YLIVIREYSTILA
        
        VAIKEUTTAA OPPIMISTA
        
        Viresytila avoi laskea hengitysharjoituksilla
        
        Aktivoivat parasympaattista hermostoa
        
        Esim voimakas stressi nostaa stressi eli kortisolitasoa
        
        Vaikuttaa haitallisesti niihin aivojen alueisiin, jotka ovat keskeisiä oppimisen, muistin ja ajattelun kannalta.
    - - Välttämätöntä oppimiselle ja stressisät palautumiselle
      - Unen aikana tapahtuu monia toimintoja:
        
        Energia- ja välittäjäainevarastot täydentyvät
        
        Nestekiertojäsjestelmä poistaa kuona-aineita (Syvän unen aikana)
        
        Hermosoluyhteyskiä karsiutuu ja vahvistuu
        
        TÄRKEÄÄ OPPIMISELLE
      - UNEN HUOLTO
        
        Toimintaa jonka avulla:
        
        Vähennetään unta häiritseviä tekijöitä
        
        Helpotetaan nukahtamista
        
        Pyritään parantamaan unen laatua
      - =On aivotoiminnan tila, jonka aikana rauhallinen perusuni eli NREM-uni ja vilkeuni eli REM-uni vuorottelevat.
      - PERUSUNI
        
        Syvä uni varsinkin elvyttävää
      - MUISTOJEN TALLENTUMISELLE syvä uni ja REM uni tärkeitä, hermoyhteyksien vahvistamisen tai turhien yhteyskien karsimisen kautta.
      - UNIVAJE
        
        tarkoittaa tilaa, jossa ihminen nukkuu unentarvettaan vähemmän.
        
        voi johtua esimerkiksi viivästyneestä unijaksosta eli ihminen herää liian aikaisin ja virkistävä uni jää liian lyhyeksi. Myös masennus voi aiheuttaa univajetta.
    - - Unen aikana oppimiseen ja muistiin liittyviä hermosolujen muovautumista
      - Esimerkiksi vieraan kielen sanoja muistetaan paremmin nukutun yön jälkeen kuin silloin, jos opiskelun ja sanojen testaamisen välillä ei ole nukuttu.