Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suuri aluepolitiikka ja aluekehitys 3 - Coggle Diagram
Suuri aluepolitiikka ja aluekehitys 3
Aluepolitiikka yläkäsite: Kuvaa yleisesti ottaen (valtioiden) toimia, joilla on alueellisia vaikutuksia
Aluepolitiikka jaetaan usein varsinaiseen (pieni/suppea) aluepolitiikkan: alue-eroihin vaikuttaminen lähtökohtana. Suuri/laaja aluepolitiikka on eri asia
Suuri/laaja aluepolitiikka: alue-eroihin vaikuttaminen ns. sivutuotteena.
Kaikki politiikkatoimet, joilla myös alueellista vaikuttavuutta
Ensisijaisena tavoitteena ei ole alueellisten erojen tasaaminen
Valtio vaikuttaa esim: Koulutuksen rahoituksen, hyvinvointialueiden rahoitus, tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus, investointimenot, tulonsiirrot, maataloustuet
Varsinaisen aluepolitiikan lähtökohtana alueiden kehittyneisyyden vertailu (esim. Suomessa tai EU:ssa) ja niiden tasoittaminen.
Milloin aluepolitiikka on: ns.
luontaisten kehityserojen (keinotekoista) tasaamista
Julkisin päätöksin ja toimin aiheutettujen alueellisten vinoumien oikaisua?
alueellisesti tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja/tai yhdenvertaisten yhteiskunnan rakentamista
Esimerkki suuresta aluepolitiikasta
Miten hyvinvointivaltion rakentaminen on toiminu suurena aluepolitiikkana
Miten tasa-arvoistanut alueita ja poistanut alueellisia eroja hyvinvointipalveluissa & koulutuksessa
MIten tasapainottanut alueellist kehitystä luomalla työpaikkoja
Miten ohjannut aluekehitystä hajakeskittämällää sitä?
Miten tukenut eri alueita tulonsiirroilla ja valtionosuuksilla
Hyvinvointivaltion rakentaminen ja aluekehitys
Samanaikainen hyvinvointivaltion rakentaminen
Pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointivaltio
Tavoitteena koko väestön elintason, elinolojen. terveyden ja sivistystason parantaminen.
Alueellisten erojen tasaaminen ei ollut ensisijainen tavoite.
Alueita tasa-arvoistava vaikutus
Pohjoismainen hyvinvointimalli
Valtion keskeinen rooli
Universaalisuus
Tasa-arvo
Koulutus esimerkkinä tasa-arvoistavasta vaikutuksesta
Koulutusuudistuksia 1960-70-luvuilla.
Yliopistot ja aluekehitys
Yliopistojen ja korkeakoulutujen perustaminen osa hyvinvointivaltion rakentamisprojektia
Ensisijaisesti tavoitteena oli koulutustason lisääminen ja pätevien virkamiesten (opettajat, lääkärit, jne) kouluttaminen.
Aluekehitystä tasapainottava vaikutus
60-luvun suuren muuton jälkeen tasaisemman kehityksen vaihe
Varsinainen aluepolitiikka (teollistava) toinen keskeinen työpaikkojen tuoja
Hyvinvointivaltion rakentamisen tuomat työpaikat keskeinen tekijä
Hajakeskittävä vaikutus
Hajautuessaan eri puolille maata julkisen sektorin työpaikat keskittyivät eritasoisiin keskuksiin.
Seutuistuminen eli kaupunkiseutujen kasvu 1970-luvulta lähtien
Kuntakeskuksista hyvinvointivaltion solmukohtia maaseudulla
Kunnat keskittivät toimintoja ja asunnontuotantoa kuntakeskuksiin.
Kuntakeskukset maaseudun ylläpitäjinä
Ylläpitäneet kaupunkiseutujen ulkopuolisia yhdyskuntajärjestelmiä
Kuntakeskusten supistuminen.
Valtion vähenevä rooli 1990-luvulta lähtien
Kuntien toiminnallinen asema tärkeäksi kehityksen määrittäjäksi.
Tulojen/kustannus alueellinen tasaaminen
Erilaiset tulonsiirrot (esim. työttömyyskorvaukset, eläkkeet) painottuvat alueellisesti eri tavoin.
Rikkailta kunnilta köyhille kunnille (yleisesti)
Sote uudistuksen vaikutukset
Soten tulevaisuus ja kuntakeskukset
Sote-palvelut siirtyneet kunnilta laajemmille alueyksiköille (hyvinvointialueet)
Millaisia seurauksia eri alueiden aluekehitykselle=
Suuren ja varsinaisen aluepolitiikan keinovalikoima (Ahokas 2007)