Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
lapsuuden kognitiivinen kehitys - Coggle Diagram
lapsuuden kognitiivinen kehitys
Kognitiivinen kehitys tarkoittaa lapsen
kognitiivisen toiminnan kehittymistä, eli esim:
tarkkaavaisuuden, tiedonkäsittelyn, ajattelun,
muistin ja kielen
Kognitiivinen kehitys on tehokkainta varhais-lapsuuden (1-3v) ja leikki-iän (3-6) aikana
kognitiiviseen kehitykseen vaikuttaa perimä, mutta ympäristöllä on myös suuri rooli
muistin kehitys suuressa roolissa. Aivojen kehitys, lapsi oppii tekemisistään ja kokemuksistaan
Kognitiivinen stimulaatio
Kognitiivisesti taitavat lapset saavat vanhemmiltaan helposti enemmän kognitiivista stimulaatiota
=toimintaa, joka aktivoi ja harjoittaa kognitiivisia taitoja
Teoriat, näkökulmat
Lev Vygotsky
Sosiokulttuurinen näkökulma
Painottaa lasten kognitiivisten kykyjen muovautuvan siihen kulttuuriin ja ympäristöön sopivaksi, jossa kasvaa
"Kognitiivista kehitystä tapahtuu, kun lapsi on vuorovaikutuksessa hoivaajan/vanhemman tai muun henkilön kanssa."
"Lapsella erilaisia taitoja
1) itsenäisiä taitoja
2) taitoja vanhemman avustuksella
3) taitoja, johon ei vielä pysty
"Lapsen oppiminen ja kehitys sitä, että oppii tekemään itsenäisesti asioita, joihin aiemmin pystynyt vain vanhemman avulla
=lähikehityksen vyöhyke
Tarkoittaa yksilön nyky kehitystason ja seuraavan mahdollisen kehitystason välistä tilaa, jossa yksilö pystyy oppia uuden taidon/toiminnan osaavamman henkilön avulla
Jean Piaget
1960-luvun
ajattelun kehityksen teorian
luoja
Pyrkii selittämään lapsuuden ja lopulta vanhempien ikävaiheiden kognitiivista kehitystä
Lapsella synnynnäinen valmius reagoida ympäristöönsä, jolloin ajattelu kehittyy skeemojen kautta
Kehitti käsitteet assimilaatio ja akkomodaatio kuvaamaan tätä skeemojen muuttumista
Ajattelu
Kognitiivista toimintaa
Käsittelee havainto- ja muistitietoa ja muodostetaan malleja tulevaisuudesta
Ajattelun muotoja: ongelmanratkaisu, päätöksenteko, päättely
Vygotsky
"ajattelu järjestyy ulkoisesta sisäiseksi lapsuuden aikana kehittyvän puheen avulla
Lapsen ja hoivaajan sosiaalinen puhe muuttuu lapsen puheeksi, jota hän käyttää toimintansa aktiiviseen ohjaamiseen
Pieni lapsi ajattelee puheella:
puheella ohjaaminen
"Sisäinen puhe (omassa mielessä tuotettu puhe) auttaa yksilöä ohjaamaan ja säätelemään toimintaansa loppuelämän ajan"
Varhaisen sosiaalisen toiminnan mallit sisäistetään ja otetaan ajattelun välineiksi
Assimilaatio, skeemat
Skeema= mielensisäinen malli
Leikki-iässä muisti ja kieli kehittyy voimakkaasti
Oppiessaan jäsentyneempiä skeemoja
4-5 vuotias pystyy jo muistamaan asioista pää- ja yksityiskohtia. Näkyy kun lapsi voi omaksua kiinnostavasta asiasta hurjasti tietoa
Akkommodaatio
= sisäisiä malleja muokataan kokemusten pohjalta
Assimilaatio= lapsen skeema laajenee uudella tiedolla ja hän oppii siihen uusia käsitteita
esim. lapsi oppii mikä on juna, hän assimiloi junan skeemaan uutta tietoa. (On pikajunia, vetureita...)
Skeema ei muutu, siihen sulatetaan lisätietoa