Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Julkinen talous ja päätöksenteko - Coggle Diagram
Julkinen talous ja päätöksenteko
PIEKKOLA
julkisen sektorin tehtävät
allokaatio=voimavarojen kohdentaminen
julkishyödykkeet
yhteiskunnalliset palvelut
uudelleenjako
stabilisaatio=talouden vakauden ylläpitäminen + kasvu
täystyöllisyys
ennakoitu talouskasvu keskeinen rakenteellisen alijäämän arvioinnissa
julkiset toimet & talouden kehitys
lyhyen aikavälin
keskuspankit toimivat talouden sopeuttajina, makrovakauspolitiikka
pitkäaikaistyöttömyyden torjunta
pitkän aikavälin
vakaan kasvunperus pilarit, tuotanto, palkkojen kasvu, työn tarjonnan kasvattaminen panoksilla koulutukseen
työpaikkojen luonnin edellytykset
endogeeninen kasvuoteoria , tutkimus ja tuotekehitys uuden kasvun lähteenä
keynesiläisen taloustieteen keskeiste periaatteet
1930- laman innoittamana
suhdannevaihtelujen tasaaminen
valtion rooli, hallituksen väliintulo välttämätöntä talouden tasapainon saavuttamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi
aktiivinen finanssipolitiikka
rahapolitiikka
ennakoitua hitaampi talouskasvu
kotitalouksien velkojen korot korkeammat kuin euroalueella, samanaikaisesti varallisuus laskee asuntojen hintojen laskiessa
kasvava työntarjonta
työtä korvaavan tuottavuuden kasvu yrityksissä
ulkoiset iskut
julkisen sektorin koko
mittaus
julkiset kokonaismenot/BKT tai julkisen sektorin arvonlisä/BKT
valtion budjetti
julkiset kulutusmenot
laajat sosiaalimento
julkiset menot
valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot
julkiset kulutusmenot
palkat, hyödykkeiden ja palveluiden ostot
sosiaaliset tulonsiirrot
eläkkeet, työttömyys, toimeentuloturva, sairausturva, lapsilistä
julkiset investoinnit
elinkeinotuki, korkomenot
Musgraven funktionaalinen jako: 1. julkishyödykkeet 2. julkispalvelut 3. sosiaaliturva 4. taloudelliset palvelut 5. muut
työeläkesijoitusten riskiskenaariot ja politiikka valinnat
markkinariskit ja niiden vaikutukset eläkejärjestelmään
heikkotuotto
pitkään jatkuva heikko tuotto heikentää sijoitusten kykyä rahoittaa kasvavia eläkemenoja, lisää sopeutumistarvetta
markkinoiden volatiliteetti
sijoitusten arvo voi vaihdella rajusti lyhyessä ajassa
korko- ja inflaatioshokit
korkojen nouse heikentää korkosijoitusten arvoa, inflaatio nostaa eläkkeitä mutta syö reaalituottoja
rakenteelliset riskit
ilmastonmuutos ja geopoliittiset jännitteet muuttavat tuottoodotuksia ja riskejä
makrotaloudellinen merkitys ja systeemiset riskit
työeläkevarojen merkitys
suomessa noin 90% BKTsta
sijoitusriskien vaikutukset
sijoitusten arvon vaihtelut vaikuttavat eläkemaksuihin, julkisen talouden rahoitukseen sekä tulojakoon
syteemiset riskit
ilmastonmuutos, geopoliittiset kriisti, markkinarakenteet
riskien hallinta ja päätöksenteko
läpinäkyvä päätöksenteko ja stressitestit apuna varuautmisessa
kestävä talouskasvu
keskipitkän aikavälin talousnäkymiä arvioidaan potentiaalisen tuotannon avulla
valtionvarainministeriö käyttää potentiaalisen tuotannon arvioinnissa EU:n tuotantofunktio menetelmää
jako arvioihin potentiaalisen työpanoksen, pääoman, sekä kokonaistuottavuuden kehityksestä
potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu havaitsemattomia muuttujia, joten arvioinnnissa epävarmuutta, etenkin voimakkaan suhdannesyklin ja tuotantorakenteen nopean muutoksen aikana
vaihtoehtona määrittää potentiaalinen tuotanto = talouden pitkän aikavälin kasvu-ura, ilman inflaatiopaineita, ns vakaa inflaatio
julkisen talouden kestävyyvs
julkisten menojen painelaskelma oletukset
ikäsidonnaiset menot väestökehityksen perusteella
korkomenot, julkisen velan määrä ja korkotaso
muut julkiset menot pysyvät vakiona suhteessa BKT:hen
julkisten tulojen painelaskelma
korkotulot suhteessa BKT vähenvät, ellei uusia korkosijoituksia tehdä
muut tulot vakiona suhteessa BKT
Suomen ikärakenne, julkisen talouden alijäämä ja ratkaisupolut
haasteena heikentyvä ikärakenne ja alijäämä
työikäisen väestön väheneminen
huoltosuhteen heikkeneminen
eläkemenot ja terveydenhuolto
rakenteelliset haasteet julkisessa taloudessa
alijäämä, vaatii verotuksen, etuuksien, palveluiden uudistamista kestävän talouden turvaamiseksi
ratkaisut kestävyyshaasteeseen
työllisyyden parantaminen
työurien pidentäminen,työllisyysasteen nostaminen, vahvistavat veropohjaa, hillitsevät huoltosuhteen heikkenemistä
työperäinen maahanmuutto
helpottaa osaajapulaa keskipitkällä aikavälillä
menojen kasvun hillintä
terveydenhuollon ja hoivan kustannusten hillintä digitalisaatiolla ja palvelurakenteiden tehostamisella
eläke- ja rahoitusjärjestelmän tasapaino
pitkän aikavälin tasapaino sijoitusriskin, maksutason ja etuuksien yhteensovittamisella
lähitulevaisuuden 2026-2035 priorisoinnit
työllisyystoimet
työperäinen maahanmuutto
menokasvun hillintä
eläkejärjestelmän vakaus
aineettomalla pääomalla suuri rooli julkisen sektorin vahvistamisessa
julkinen sektori tukee aineettoman pääoman kehitystä investoimalla t&k toimintaan, tarjoaa rahoitusta innovaatioille
myös julkisen sektorin toimintaorganisaatioiden aineettoman pääoman kehittäminen
terveydenhuolto
kehittyneissä maissa julkinen sektori vastaa pääasiallisesti
kolme päätyyppiä rahoitustavan ja tuotanto/tarjontatavan mukaan:
tyyppi 1: yksityinen rahoitus ja tarjonta esim usa
tyyppi 2. julkinen rahoitus ja huomattava yksityinen tarjonta esim. saksa, hollanti, belgia
tyyppi 3: julkinen rahoitus ja tarjonta, esim. pohjoismaat
terveysmenojen osuus BKTstä jatkaa kasvua väestön ikääntymisen, lääketieteellisen teknologian kehityksen ja terveyspalveluiden kasvavan kysynnän vuoksi
adverse selection= vakuutusturvan peittävyydestä syntyy aukkoja (alikulutus)
moral hazard= johtaa ylikulutukseen, sillä kustannukset potilaan ja lääkärin kannalta nolla, mutta yhteiskunnalle positiiviset
sääntelykeinot kokonaismenojen kurissa pitämiseksi
kokonaismenot muodostuvat määrä ja hintakomponentista
kokonaismenot = määrä x hinta
a) puuttuminen kokonaismenoihin b) hinta- ja määräkontrollin käyttö c) hintakontrollin käyttö
rakenteesta riippumatta ylitarjonnan eli liikakulutuksen ehkäiseminen edellyttää budjettirajoitteiden asettamista joko julkisille menoille tai maksettavillle vakuutuskorvauksille
julkinen
tasa-arvoinen, kustannustehokas, miinuksena hidas innovointi ja jonot
yksityinen
nopea innovoija, ja nopea hoitio, miinuksena raha, kallis, kielteinen valikoituminen, moraalikato
koulutus
suomessa toiseksi suurin julkisen sektorin menoerä
miksi markkinat epäonnistuvat tarjonnassa
ei puhdas julkishyödyke
positiiviset ulkoisvaikutukset
koulutukseen liittyvä osaaminen, pohja aineettomalle pääomalle
koulumenestyksellä signaalivaikutus
julkisen tarjonnan taustalla oikeudenmukaisuus perustelu
suurin kysymys rahoitus
syntyy yksityisiä hyötyjä, rahoitus muista lähteistä?
esim. barrin mukaan lukukausimaksut ja elinkustannukset tulisi maksaa opintolainalla
ei verovaroin subventoida korkeammin koulutettuja henkilöitä
toisaalta:
keskimääräinen tulotaso nousee koultuksen myötyä, korkeasti koulutetut maksavat tulevaisuudessa enemmän veroja
koulutuksen kustannusten oikeaa kohdentumista lisää tuloverotuksen progressiivisuus
verotuksen avulla koulutuksesta saatujen yksityisten hyötyjen tasaaminen jatkuu
tosin maastamuutto antaa mahdollisuuden välttää koulutksen kustannukset, aiheuttaa kustannuksia tuloverotukseen perustuvalle rahoitusjärjestelmälle
LOVEN
CHYTILOVA