Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Antiikin Kreikan demokratia ja tiede - Coggle Diagram
Antiikin Kreikan demokratia ja tiede
Hellenismi ja tieteiden synty
Hellenismi: Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä
Tieteiden synty juontaa juurensa varhaiseen antiikkiin, jossa esisokraatikot aloittivat luonnonilmiöiden järkiperäisen selittämisen
demokratian kehitys
Demokratian kehitys on epälineaarinen, vuosituhansia kestänyt prosessi, joka on tällä hetkellä lähes kahden vuosikymmenen mittaisessa taantumassa. Vain 6,6 % maailman väestöstä elää täysissä demokratioissa
Miten antiikin demokratia toimi?
viidensadan neuvosto
500:sta kansalaisesta koostuva hallintoelin, joka valmisteli kansankokouksen (ekklesia) asiat ja hoiti kaupunkivaltion juoksevia asioita
kansankokous
kaupunkivaltion ylin päättävä elin ja suoran demokratian ydin
äänestäminen
äänestys oli suoran demokratian kulmakivi, jossa vapaat miespuoliset kansalaiset päättivät asioista kansankokouksessa (ekklesia) yleensä käsiäänestyksellä
kansantuomioistuin
keskeinen oikeudellinen ja poliittinen elin, joka edusti kansanvaltaa tuomiovallan käytössä
Filosofian synty
Platon
tiedon ja todellisuuden suhe
Akatemian perustaja
epikurolaisuus
tavoittelee mielihyvää ja mielenrauhaa (ataraxia) kohtuullisella elämäntavalla, ystävyydellä ja pelkojen (kuten kuoleman tai jumalten) poistamisella
Miten filosofia sai alkunsa?
Filosofia sai alkunsa antiikin Kreikassa noin 500–600-luvuilla eaa., kun siirryttiin selittämään maailmaa myyttien sijaan järjen (logos) ja havaintojen avulla.
luonnonfilosofit
pyrkivät selittämään universaaleja ja yleisiä asioita
Sokrates
keskittyi moraalisiin käsitteisiin (kuten hyve, oikeudenmukaisuus, viisaus) luonnonfilosofian sijaan.
Sokrates uskoi, että hyveellinen ihminen toimii oikein tiedostaen hyvän, ja pahuus johtuu tietämättömyydestä.
Aristoteles
logiikan kehittäjä
luonnontieteiden systematisoija
Lykeionin perustaja
näkemykset naisista ja orjista
stoalaisuus
opettaa mielenrauhaa keskittymällä vain siihen, mihin voi itse vaikuttaa, ja hyväksymällä muiden asioiden kulun