Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Osallisuus - Coggle Diagram
Osallisuus
Osallisuus on
1) Oikeutta iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Kokee itsensä merkitykselliseksi omana itsenään ja kuulluksi. Osallisuus konkreettista toimintaa mutta myös tunne osallisuudesta.
2)Oikeutta ilmaista itseään ja tulla kuulluksi ja kuunnella muita. Lapset ilmaisevat myös ei sanallisesti, vaan eleillä, ilmeillä, toiminnalla. Osallisuus kasvaa ympäristössä, jossa hänen tarpeet huomioidaan sekä aloitteet, ideat, ajatuksista ollaan kiinnostuneita. Henkilöstö tukee ilmaisua ja näkee lapsen. Lapsen osallisuutta yhteisöllinen ilmiö, kaikkien osapuolien kuuntelua, kohdatuksi tulemista.
3) Oikeutta oppia ja saada turvaa: Lapsi saa enkilöstöltä turvaa ja hoivaa, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta ja kiinnittyä sitä kautta ympäröivään maailmaan. Kuuluu yhteistä toimintaa henkilöstön kanssa. Osallisuuden taidot kehittyy kun vakassa otetaan huomioon ja pedagogisesti mahdollistetaan lasten kehittyviä osallistumisen taitoja.
4) Oikeutta omatoimisuuteen ja osallistumiseen yhteiseen suunnitteluun. Omatoimisuutta, joka mahdollistetaan antamalla tarpeeksi aikaa toimia. Osallisuus myös mahdollisuutta auttaa ja opettaa muita. Osallistuessa suunnitteluun saa kokemuksia vaikuttamisesta
5)Vaikuttamista: Osallisuus valintojen tekoa ja päätöksiin osallistumista, vastuunottamista. Näitä harjoitellaan lasten ideoiden ja toiveiden toteuttamisen ja yhteistoiminnan kautta. ->Innostusta ja sitoutumista toimintaan
6) Kokonaisvaltaista yhteisöllistä kohtaamista. Lapsi osa kotia, kaveripiiriä, yhteiskuntaa. Lapsella olla oikeus osa ryhmää, joka muuttuu ja kehittyy jäsenten tarpeiden mukaan.
Herkkyys vaka henkilöstön sensitiivisyyttä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hhyvinvoinnille sekä empatiaa, vilpittömyyttä ja aitoutta.
Sensitiivisessä pedagogisessa vuorovaikutuksessa
otetaan huomioon seuraavat nökökulmat:
Kunnioituksen tarve
(annetaan lapselle tunne siitä että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan)
Huomion tarve
(kuunnellaan lasta ja tunnistetaan lapsen tarve saada osakseen huomiota)
Turvallisuuden tarve
( Tunnistetaan ja vastataan lapsen huolenaiheisiin ja turvattomuuden tunteisiin)
Rakkauden ja huolenpidon tarve
(Osoitetaan kiintymystä)
Kannustuksen tarve
(Rohkaistaan ja kehutaan lasta)
Koettu sensitiivisyys tukee lasten stressin säätelyä ja lisää hyvinvointia ja oppimista. Henkilöstön kyky säädellä ilmapiiriä myönteiseksi voidaan lisätä vavistamalla henkilöstön taitoja huomata lasten tekemiä aloitteita ja viestejä sekä vastata niihin
Osallisuuden pedagogiikka
: Vaka toimintaa ja ympäristöjä, joissa lasten osallisuus nähdään kehittyvänä ja opittavana joukkona vaikuttamisen taitoja. Ei pysyvö ominaisuus tai luonteenpiirre vaan vaka henkilöstö osaa huomata ja tukea kehittyviä taitoja.
Osallisuus vaatii toteutuakseen pedagogisen kehyksen, jossa lasten osallisuuden moniulotteisuus ymmärretään ja eri osallisuuden muotoja pyritään toteuttamaan ja mahdollistamaan. Osallisuutta voidaan tarkastella nelikenttänä
1)
Lapsen kokemus ilosta ja kuulumisesta
(osallisuus kuulumisena
2)
Lapsen turvallisuuden tunne, tarpeiden täyttyminen ja luottamuksen rakentaminen ryhmässä
(osallisuus luottamuksena
3)
Kehittyvät taidot ja oppiminen
(osallinen oppiminen)
4)
Vaikuttaminen, valitseminen, päätöksenteon harjoittelu ja vastuunottaminen
(demokraattinen osallisuus)
Lasten osallisuutta tukevia menetelmiä on, Mikään työkalu ei kuitenkaan takaa lasten osallisuuden toteutumista
Pedagoginen dokumentointi:Prosessi, jossa erilaiset havainnot, dokumentit ja niiden tulkinta auttaa ymmärtämään pedagogista toimintaa. Sen kautta lapset ja perheet pääsee osallistumaan toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Kaikki yhteisön jäsenet osallistuu.
Tuodan lapsen maailmaa näkyväksi, kehitetään toimintakulttuuria. Esim kuvin, videoin, kirjoittaen. Toiminnan, tunteiden, ajatusten näkyväksi tekemistä myöhempää tarkastelua varten. Voidaan asettaa toiminnalle uusia tavoitteita
Toiveiden puu: Kerätään ja dokumentoidaan visuaalisesti lasten toiveita, ideoita, aloitteita. Kirjatut asiat ilmentää lasten kiinnostuksen kohteita, toimii pohjana pedagogiselle suunnittelulle. Myös vasuista nousseita tarpeita ja toiveita. Puu kehittyy kun toiveisiin palataan
Pienryhmätoiminta: Ryhmät kokoontuu säännöllisesti tai satunnaisesti. Voi olla nimikkoryhmät jossa samat lapset tai voi valikoitua lasten mielenkiinnonkohteiden mukaan. Pienessä ryhmässä jokainen huomioidaan ja vertaistoiminta lisääntyy. Lapsilla helppo olla kun tuntee ryhmäläiset, nopeasti ryhmähenki. Toimintaa voidaan porrastaa. Mahdollisuus kokea enemmän yhteisöllisyyttä
Sadutus: Lapsi tai lapsiryhmä kertoo tarinaa ja aikuinen kirjoittaa sen juuri kuin kerrotaan, se luetaan kertojalle ja kertoja saa tehdä muutoksia. Tarinan kirjaaja todella kiinnostunut siitä, mitä hänelle kerrotaan. Osoitetaan ajatusten olevan kiinnostavia. Lisää lasten aloitteellisuutta, uskallusta tuoda ajatuksiaan ilmi, lapsen ja aikuisen vuorovaikutus paranee, itsetunto kohenee
Myönteisen tunnistaminen lapsessa: Jokaisen lapsen näkeminen vahvuuksien kautta voimauttaa lasta. Usein huomataan ensin viat siksi keskityttävä tietoisesti positiivisiin puoliin.
Perheiden osallisuuden tukeminen
edellyttää henkilöstöltä taitoa suunnitella, toteuttaa ja arvioida käyäntöjä, joissa jokaisen perheen vahvuudet ja osaaminen voi tulla esiin.Perheille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua vakan toimintaan esim.
Henkilöstön ja perheiden yhteiset tapahtumat
(juhlat, retket, vanhempainillat, infoillat, perheiden toimintaillat, talkoot, työpajat, lasten töiden näyttelyt, temppuradat, esitykset perheille, perhekahvit, isovanhempien päivät, avoimet ovet)
Kommunikaatio henkilöstön ja perheiden välillä
(päivittäiset kohtaamiset, ilmoitustaulu, sähköiset viestintäkanavat, vanhempien aamukahvitilaisuudet, varhaiskasvatuskeskustelut, ryhmän tekemä lehti, pedagoginen dokumentointi, palautteen ja toiveiden kerääminen kyselylomakkeilla ja kasvokkain, vanhempaintoimikunnat)
Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota henkilöstön vuorovaikutus osaamisen kehittämiseen. (Dialogisuus, kunnioitus, kannustus. Vaikutus siihen miten perheet kokee yhteistyön henkilöstön kanssa
Dialogisuus johon kuuluu erityisesti kuuntelu ja vastavuoroinen vuorovaikutus, erittäin oleellista. Dialogisuuden onnistuminen vaatii kunnioitusta, joka välittyy puheen, eleiden, ilmeiden kautta.
Olennaista kannustus. Henkilöstön tulee tunnistaa perheiden vahvuudet sekä kannustaa perheitä kasvatustyössä. (Vanhemman hakiessa lapsi, kerro jotain myönteistä lapsesta)
Välittäminen keskeistä perheiden osallisuudessa. (Kiireettömyys, pysähtyminen, kuunteleminen) Välittävä ammattilainen sitoutuu vastaamaan lapsen ja perheen ilmaisemiin tarpeisiin. Keskittyy heidän vahvuuksiin, osaamiseen, kunnioittaa ja kannustaa jokaista.
Osallisuutta pienen lapsen arjessa voidaan tarkastella eri näkökulmista
Tavoite, Ominaisuus(oikeusnäkökulma): Lapsi edustaa yhteiskunnallisia demokraattisia arvoja ja ovat pienestä pitäen vaikuttamisen taitojen käyttäjiä. Osallisuus lapsen pysyvä ominaisuus
Harjoiteltavana tietona ja taitona (oppimis näkökulma): Joilla lapsi rakentaa suhdetta omaan oppimiseen ja harjaantuu vaikuttamisen taitojen käyttäjäksi. Osallisuus taito jota harjoitellaan vakassa. Lapset osallistuu aktiivisesti oppimiseensa.
Osallisuus joukko taitoja, tietoja joita lapset harjoittelee.
Osallinen oppiminen
= Lapsi aktiivinen toimija oppimisessa , joka yhteistoiminnallisesti ja vuorovaikutteisesti osallistuu pedagogisessa kehyksessö toteutettavan toimintaan, tulkitsee sitä, pyrkii muokkaamaan ympäristöään ja toimintaansa suhteessa ryhmän toimintaan
Osallisuuden pedagogiikka perustuu ajatukseen, että lapsen osallisuuden rakentuminen on edellytys oppimiselle. Lasten kokemus merkityksellisyydestään ryhmässä välittyy osallisuuskokemusten kautta, jotka rakentaa itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa
Osallisuus myös vuorovaikutuksellinen työväline, jonka lähtökohdista vaka pedagogiikkaa toteutetaan. Tärkeää miten ammattilainen suunnittelee ja toteuttaa ympäristön
Tärkeä löytää erilaisia toimintatapoja ja kehittää olemassa olevia niin että kaikki voi osallistua ja vaikuttaa ryhmässä. Esim arkaa lasta tuetaan ja kannustetaan tuomaan ajatuksiaan ja toisten kanssa harjoitellaan kuuntelua. Vaikuttaminen ei aina puhuttua, jokaiselle tärkeä mahdollistaa omanlainen ilmaisu
Ryhmäsensitiivisyys: Pedagogista osaamista ja toimintaa, jossa havainnoidaan lapsille kuormittavia tilanteita ja tuetaan oikea-aikaisesti lasten taitoja säädellä omaa toimintaa ja tunteita ryhmässä.Henkilöstön kyky tunnistaa sanallisia ja sanattomia aloitteita ja emotionaalisia viestejä
Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys tukee lapsen kykyä säädellä omaa käyttäytymistä ja tunnetiloja->mahdollistaa toimimisen vaka ryhmässä.
Valtaistuminen: Lapsen kokemat vaikuttamisen mahdollisuudet
Kolmivaiheinen vuorovaikutus: Yksisuuntainen, arvosteleva, kyselevä. Ammattilainen tekee aloitteen, ei lapset. Ammattilainen kertoo mitä lapsen tulee tehdä tai esittää kysymyksen lapselle. Aikuisjohtoinen, johdattelee lasta tiettyyn vastaukseen. Ei innosta lapsia pohtimaan
Ilo ja huumor merkityksellisiä lapsille. Huumori lisää yhteenkuuluvuutta ja rentoutumista sekä innostaa oppimiseen ja kielelliseen ilotteluun. Huumorin huomiointi antaa lapselle tunteen olevansa merkityksellinen tuottaessaan muille iloa.