Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ASIANOSAISET JA PROSESSUAALINEN EDUSTUS - Coggle Diagram
ASIANOSAISET JA PROSESSUAALINEN EDUSTUS
ASIANOSAISET
ASIANOSAISET SIVIILIPROSESSISSA
1.1. Asianosaiskäsite ja asianosaiskelpoisuus
Asianosaiset = henkilöt, joiden nimissä oikeutta käydään
Asianosaiskelpoisuus = kaikki subjektit, jotka ovat siviilioikeudellisesti oikeuskelpoisia --> voivat tulla omissa nimissään oikeutetuiksi tai velvoitetuiksi
asianosaiskelpoisiksi subjekteiksi on katsottu myös jakamaton kuolinpesä ja konkurssipesä
Asianosaiskelpoisia Suomessa ovat myös ulkomaiset oikeushenkilöt ja muut yhteisöt sen mukaan kuin ao. yhteisön kotivaltion laki antaa niille asianosaiskelpoisuuden
1.2. Oikeudenkäyntikelpoisuus
Oikeudenkäyntikelpoisuus = asianosaiskelpoisen henkilön oikeus käyttää itse puhevaltaa oikeudenkäynnissä
Oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla oleva asianosainen tarvitsee oikeudenkäyntiin edustajan käyttämään puhevaltaa
Edustaja käyttää asianosaisen puhevaltaa itse tai valtuuttaa oikeudenkäyntiasiamiehen
Oikeudenkäyntikelpoisuuden puuttuminen ei johda jutun tutkimatta jättämiseen, vaan puutteen korjaamiseen
Yhteys täysivaltaisuuteen
OK 12:1–5 säännökset kytkevät oikeudenkäyntikelpoisuuden siviilioikeudelliseen täysivaltaisuuteen
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat (alaikäiset) ja ne 18 vuotta täyttäneet (täysi-ikäiset), jotka tuomioistuimen päätöksellä on julistettu vajaavaltaisiksi
Vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää edunvalvoja tai muu lakimääräinen edustaja
alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa huoltaja tai muu lakimääräinen edustaja
Vajaavaltaisella on kuitenkin OK 12:1.2:n mukaan oikeudenkäyntikelpoisuus seuraavissa tapauksissa
1) Varallisuusoikeudellisissa asioissa jos hänellä on oikeus vallita riidan kohdetta tai jos asia koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus
2) henkilöä koskevassa asiassa vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen
Alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa alaikäisellä on oikeus käyttää puhevaltaansa itsenäisesti huoltajansa tai muun lakimääräisen edustajansa ohella, jos yli 15 v
Edunvalvojan kuuleminen
Tapauksissa, joissa puhevalta kuuluu vajaavaltaiselle yksin, tuomioistuin voi kuulla hänen edunvalvojaansa, huoltajaansa tai muuta lakimääräistä edustajaansa, jos se katsotaan vajaavaltaisen edun kannalta tarpeelliseksi
Kuultava ei tällöin käytä asianosaisen puhevaltaa, vaan toimii yksistään informaatiohenkilönä
Täysivaltaisen edunvalvoja
Täysivaltainen henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja julistamatta häntä kuitenkaan vajaavaltaiseksi tai rajoittamatta hänen toimintakelpoisuuttaan
säilyttää luonnollisesti oikeudenkäyntikelpoisuutensa
Toimintakelpoisuuden rajoittaminen
Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu muuten kuin vajaavaltaiseksi julistamalla (ks. HolhTL 18 §) ja oikeudenkäynti koskee toimintakelpoisuusrajoituksen piiriin kuuluvaa asiaa
puhevallan käytön jako edunvalvojan ja päämiehen välillä riippuu siitä, onko toimivaltarajoituksen sisältönä, että päämies ja edunvalvoja käyttävät yhdessä päätösvaltaa vai että päätösvalta kuuluu yksin edunvalvojalle
Edunvalvoja oikeudenkäyntiin
Oikeudenkäyntiin jouduttaessa saatetaan havaita, että siviilioikeudellisesti täysivaltainen ja sen vuoksi oikeudenkäyntikelpoinen henkilö osoittautuu kykenemättömäksi valvomaan etuaan esimerkiksi sairauden vuoksi
--> asiaa käsittelevä tuomioistuin voi viran puolesta määrätä asianosaiselle edunvalvojan oikeudenkäyntiä varten (OK 12:4a.1).
OK 12:4a:n mukaista määräystä ei tarvita, jos päämiehellä on voimassaoleva edunvalvontavaltuutus sen varalta, että hän tulee sairauden yms. vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
Ulkomaalainen
Ulkomaalaisen oikeudenkäyntikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti hänen kotivaltionsa lain (lex patriae) mukaan
ulkomaalainen, jolla kotivaltionsa lain mukaan ei ole oikeudenkäyntikelpoisuutta, saa Suomen tuomioistuimissa käyttää itse puhevaltaa, jos hän Suomen lain (lex fori) mukaan on siihen kelpoinen (OK12:4)
1.3. Asialegitimaatio eli asiavaltuus
1.3.1. Varallisuusoikeudelliset asiat
Väite ratkaisee
Varallisuusoikeudellisissa asioissa kantajan kanteessa esittämä väite hänen vastaajaan kohdistuvasta oikeudestaan synnyttää niin kantajalle kuin vastaajallekin asialegitimaation
prosessimandaatin kielto ei estä kanteen tutkimista perimissiirron (ns. prokurasiirron) perusteella
= velkasuhteen velkoja siirtää saatavansa perittäväksi, minkä jälkeen siirronsaaja vaatii kanteella omissa nimissään velallisen velvoittamista siirretyn saatavan maksamiseen, ei itselleen vaan siirtäjälle
Konkurssitilanne
velallinen on edelleen tuohon omaisuuteen ennen konkurssia kohdistuneiden oikeuksien ja velvoitteiden subjekti, velallisen asialegitimaatio on ”siirtynyt” konkurssipesälle
joka prosessaa konkurssivarallisuudesta omissa nimissään eikä velallisen edustajana
Velallisella on kuitenkin prosessissa itsenäisen väliintulijan asema, joka pitkälti rinnastuu asianosaisasemaan, kuin myös itsenäinen kannevalta, jos pesä ilmoittaa, ettei se tule nostamaan kannetta
Jos asianosainen joutuu konkurssiin oikeudenkäynnin aikana, asialegitimaation siirtyminen luo perustan asianosaisseuraannolle, ja pesä voi tulla jatkamaan oikeudenkäyntiä
Työtuomioistuin ja markkinaoikeus
Työtuomioistuimessa, joka käsittelee työehto-, virkaehto- ja toimiehtosopimuksia koskevia riitoja, on ao. kollektiivisopimukseen osallinen työntekijöiden, virkamiesten tai toimihenkilöiden yhdistys legitimoitu ajamaan omissa nimissään kannetta
Kilpailu- ja markkinaoikeudellisia sekä julkisia hankintoja koskevia asioita käsittelevässä markkinaoikeudessa valvontatehtäviä hoitavalla viranomaisella on oikeus asian vireillepanoon useissa tapauksissa
Välttämätön prosessinyhteys
tilanteissa, joissa prosessin kohteena oleva oikeussuhde on myötäpuolten välillä siten jakamaton, että he voivat tulla vain yhdessä oikeutetuiksi tai velvoitetuiksi
asialegitimaatiokin kuuluu yleissäännön mukaan heille yhteisesti
1.3.2. Henkilöä koskevat asiat
Henkilöä koskevissa asioissa asialegitimaatiota ei voida kytkeä kantajan väitteeseen hänen vastaajaan kohdistuvasta oikeudestaan
Niinpä lainsäätäjä onkin yleensä laissa nimenomaisesti osoittanut ne tahot, joilla on jutussa asialegitimaatio
Käsite
Asialegitimaatio eli asiavaltuus = oikeutus prosessata omissa nimissään oikeudenkäynnin kohteeksi saatetusta oikeudellisesta vaateesta
aina kyse henkilön suhteesta tiettyyn yksittäiseen oikeudenkäyntiin
Jos kantajana tai vastaajana esiintyvältä subjektilta puuttuu asialegitimaatio, kanne on jätettävä tutkimatta
Asianosaiset eivät voi sopimuksin perustaa ns. prosessimandaattia siten, että prosessaamisoikeus annettaisiin subjektille, jolla sitä ei lain mukaan ole
1.4. Asianosaisseuraanto
1.4.1. Yleistä
Asianosaisseuraannolla tarkoitetaan asianosaisen vaihtumista oikeudenkäynnin aikana
kantajan tai vastaajan asema asianosaisena lakkaa ja uusi oikeussubjekti tulee hänen tilalleen
Asianosaisseuraantoon johtava tapahtuma voi olla joko
1) aineellisoikeudellinen yleisseuraanto
2) riidan kohdetta koskeva erityisseuraanto
3) asialegitimaation menettäminen kesken prosessin konkurssin johdosta voi johtaa asianosaisseuraantoon.
Jotta voitaisiin puhua asianosaisseuraannosta, on seuraannon perustana olevan aineellisen seuraannon tapahduttava oikeudenkäynnin aikana
1.4.2. Perusteena yleisseuraanto
Asianosaisen kuolema
varallisuusoikeudelliset oikeutensa ja velvoitteensa siirtyvät hänen oikeudenomistajilleen, joille tietenkin siirtyy myös valta käydä näistä oikeutta
Suoraan lain nojalla
Asianosaisseuraanto asianosaisen kuoleman johdosta tapahtuu suoraan lain nojalla, ipso jure
Seuraannon toteutuminen ei edellytä aktiivisia toimenpiteitä seuraajien taholta.
jose seuraajataho ei tee mitään sovelletaan asianosaisen poissaoloa koskevia säännöksiä
Oikeushenkilön purkautuminen / fuusio
oikeushenkilön purkautuminen kesken oikeudenkäynnin ei aiheuta asianosaiskelpoisuuden menetystä eikä myöskään asianosaisseuraantoa
oikeushenkilö jatkaa olemassaoloaan asianosaiskelpoisena prosessisubjektina oikeudenkäynnin päättymiseen saakka
Sen sijaan jos yhtiö lopetetaan sulauttamalla, fuusioimalla se varoineen ja velkoineen toiseen yhtiöön, tapahtuu asianosaisseuraanto: oikeudenkäynti jatkuu vastaanottavan yhtiön nimissä
1.4.3. Perusteena erityisseuraanto
Jos siviilioikeudenkäynnin aikana asianosainen luovuttaa oikeutensa riidan kohteeseen toiselle, siirronsaajalla on oikeus tulla jatkamaan oikeudenkäyntiä omissa nimissään luovuttajan tilalle (OK 12:5a).
ei nyt tapahdu ipso jure, vaan vain, jos seuraaja haluaa tulla jatkamaan oikeudenkäyntiä
Jos kantaja oikeudenkäynnin aikana luovuttaa kolmannelle oikeutensa siihen mitä riita koskee, luovutuksensaajalla on oikeus saada aikaan asianosaisseuraanto ja tulla jatkamaan oikeudenkäyntiä (OK 12:5a.1). Vastaajan suostumusta ei vaadita
Siirtoon perustuva asianosaisseuraanto vastaajan puolella voi sen sijaan tapahtua vain kantajan suostumuksin (OK 12:5a.2).
1.4.4. Perusteena konkurssi
Asialegitimaatio on siirtynyt konkurssipesälle
Pesän tullessa asianosaiseksi velallinen voi jatkaa esiintymistä prosessissa itsenäisenä väliintulijana (ks. KonkL 3:3.1 ja 3:4.2)
Jos konkurssi ei tule tuomioistuimen tietoon ja tuomio annetaan velallisen nimissä, pesä voi toteuttaa seuraannon hakemalla tuomioon muutosta
seuraanto toteutuu vain, jos pesä ilmoittaa jatkavansa oikeudenkäyntiä
Jos pesän taholta ilmoitetaan, ettei pesä halua jatkaa prosessia Velallinen ei tällöin menetä asialegitimaatiotaan ja prosessia voidaan jatkaa hänen nimissään
Jos kantaja joutuu konkurssiin ja pesä tulee jatkamaan kannetta, tilanne on selkeä: jutun käsittely jatkuu ja tuomio annetaan pesän nimissä
Jos taas vastaajan konkurssipesä tulee jatkamaan oikeudenkäyntiä tilanne on monimuotoisempi
”Päinvastainen” asianosaisseuraanto tapahtuu silloin, kun konkurssitila lakkaa oikeudenkäynnin aikana. Jos konkurssi esimerkiksi raukeaa varojen puutteeseen tai ylempi tuomioistuin kumoaa konkurssiinasettamispäätöksen, pesän nimissä käytyä prosessia jatketaan velallisen nimissä.
ASIANOSAISET RIKOSPROSESSISSA
2.1. Syyttäjä
2.1.1. Syyttäjän tehtävät pääpiirteittäin
Syyteharkinta
SjäL 10 §:n mukaan jokaisella syyttäjällä on itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta
Syyttäjä päättää esitutkinnan jälkeen syyteharkinnassa, onko todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi ja onko kysymyksessä rikos, joka ei ole vanhentunut (ROL 1:6).
Myönteisessä tapauksessa syyte on lähtökohtaisesti nostettava, jollei syyttäjä katso, että asiassa voidaan tehdä harkinnanvarainen syyttämättäjättämispäätös (ROL 1:6.2).
Syyttäjä voi tietyissä tapauksissa viedä asian tunnustamisoikeudenkäyntiin tai että asia käsitellään sakkomenettelyssä (käyttää yleensä tuomioistuimille kuuluvaa tuomiovaltaa)
Syyttäjä asianosaisena
Jos syyte nostetaan, syyttäjä toimii oikeudenkäynnissä syytetyn vastapuolella asianosaisena
Syyttäjän virkatehtäviin kuuluu myös yleensä ajaa rikoksella loukatun yksityisoikeudellista vaatimusta (ROL 3:9).
Julkinen kannevalta
esim. oikeus vaatia liiketoiminta- tai lähestymiskieltoa ja määrätä väliaikainen lähestymiskielto
muutoksenhakuoikeus eräissä oikeudenkäyntikuluasioissa
sekä oikeus vaatia avioeroa, kun avioliitto on solmittu lähisukulaisten kesken
Muut tehtävät
Syyttäjä on pidättämiseen oikeutettu virkamies (PKL 2:9.1 4 k), jolla on toimivaltaa useissa pakkokeinoasioissa
toimiminen tutkinnanjohtajana poliisimiehen tekemäksi epäillyissä rikoksissa
2.1.2. Syyttäjän toiminnan periaatteet
SjäL 10 §:ssä on mainittu tiettyjä syyttäjän toiminnan periaatteita
Tasapuolisuus
(mm. syyttäjän oikeus hakea muutosta syytetyn eduksi (ROL 1:13))
Joutuisuus
mm. syyteharkinta on suoritettava jo asianosaisten oikeusturvan takia ripeästi, jolloin myös asian selvittäminen on varmempaa, kun tapahtumat ovat vielä asianosaisten ja todistajien tuoreessa muistissa
Taloudellisuus
mm. tunnustetuissa ja muutenkin selvissä asioissa kannattaa turvautua sakkomenettelyyn tai käräjäoikeuden kirjalliseen menettelyyn
2.1.3. Syyttäjäorganisaatio
Syyttäjiä ovat SjäL 7.1 §:n mukaan
1) valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä
2) valtionsyyttäjä
3) johtava aluesyyttäjä
4) erikoissyyttäjä
1 more item...
Erityissyyttäjiä ovat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies (SjäL 8 §)
Valtakunnansyyttäjä voi SjäL 11.3 §:n nojalla antaa virkavapaalla olevalle syyttäjälle sellaiset valtuudet, joita hän määrätyssä tehtävässään tarvitsee
Syyttäjäorganisaatio on yksiportainen. Valtakunnansyyttäjän toimisto on hänen johtamansa keskushallintoyksikkö, jossa työskentelevät myös apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjät sekä muu, pääasiassa avustava henkilökunta
Muuten syyttäjälaitos jakaantuu useamman kunnan kattaviin syyttäjäalueisiin (SjäL 3.1 §), etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen syyttäjäalueet sekä Ahvenanmaan syyttäjäalue
2.1.4. Syyttäjien toimivalta
Syyttäjän toimivalta kattaa kaikki oikeusasteet
syyttäjiä edustaa korkeimmassa oikeudessa valtakunnansyyttäjä, joka päättää valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan oikeuteen
Aluesyyttäjillä, kuten (yleisillä) syyttäjillä muutenkin, on lähtökohtaisesti toimivalta käsitellä kaikenlaisia rikosasioita koko maassa (pl. sotilasoikeudenkäyntiasiat)
Erikoissyyttäjä toimii syyttäjänä erikoistumisalaansa kuuluvissa erityisen vaativissa rikosasioissa
voivat luonnollisesti huolehtia myös ”tavallisista” syyttäjäntehtävistä
Valtionsyyttäjien toimivalta vastaa aluesyyttäjistä sanottua
voivat kuitenkin käyttää valtakunnansyyttäjän valtuuksia, jos valtakunnansyyttäjä on yksittäistapauksessa niin määrännyt
Valtakunnansyyttäjä on kaikkien syyttäjien esimies
ratkaisee ensisijaisesti mm. merkityksellisimmät asiat ja edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa
päättää yleisten ohjeiden ja määräyksien antamisesta syyttäjille
myös päättää syytteen nostamisesta terrorismirikoksista
Valtakunnansyyttäjän esimiesasema merkitsee mm. sitä, että hänellä on seuraavat oikeudet:
5 more items...
Syyttäjällä tulee olla asiallinen ja oikeusasteellinen toimivalta käsittelemässään asiassa
Jos tämä puuttuu, on esimerkiksi syyte tai muutoksenhakemus jätettävä tutkimatta
2.1.5. Syyttäjän kelpoisuus
Kaikilta syyttäjiltä vaaditaan muu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto
Valtakunnan- ja apulaisvaltakunnansyyttäjältä vaaditaan lisäksi tehtävän edellyttämää monipuolista kokemusta ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta
syyttäjä ei saa olla esteellinen eli jäävi, joskin syyttäjällä on esteellisenäkin oikeus ryhtyä sellaiseen virkatoimeen, joka ei siedä viivytystä
Syyttäjän on ilmoitettava esteellisyydestään sille, jonka asiana on määrätä sijainen
tuomioistuimen on otettava esteellisyys viran puolesta huomioon --> tuomioistuimen tulee varata syyttäjäpuolelle tilaisuus korjata prosessinedellytyksen puute eli hankkia asiaan esteetön syyttäjä
2.2. Asianomistaja
laissa ei ole asianomistajamääritelmää, sen muodostaminen jää oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden tehtäväksi
Oikeushyvä
asianomistaja-asema sidotaan enemmän tai vähemmän rikosoikeudellisen oikeushyvän käsitteeseen
Asianomistaja on sen oikeushyvän haltija, jonka suojaksi teko on säädetty rangaistavaksi ja jota on myös ensi kädessä rikoksella loukattu
jokaisen rangaistussäännöksen tarkoitus on suojella yhtä tai useampaa intressiä eli oikeushyvää
Oikeushyvän haltija
Usein on lisäksi selvitettävä, kuka on rikoksella ensi kädessä loukatun oikeushyvän haltija
esimerkiksi maan- ja valtiopetosrikoksissa (RL 12 ja 13 luku) sekä kirjanpitorikoksissa rikos kohdistuu yleiseen etuun --> valtio on oikeushyvän haltija --> syyttäjä huolehtii valiton intressin
Asianomistajan suhde oikeushyvään
Jos asianomistajaksi ilmoittautunut vetoaa yleiseen oikeushyvään, hänelle ei tietenkään myönnetä asianomistaja-asemaa
Samoin menetellään, jos asianomistajaksi ilmoittautunut on ”väärän” oikeushyvän haltija
Yksityisoikeudellinen vaade
jos jollekulle on välittömästi rikoksen johdosta syntynyt yksityisoikeudellinen vaade rikoksesta epäiltyä vastaan, hänelle syntyy asianomistaja-asema
Vaikka se, jolle on syntynyt yksityisoikeudellisen vaade, ei olisikaan oikeushyvän haltija, hänellä on kuitenkin oikeus esittää rangaistusvaatimus
Yksityisoikeudellinen vaade ilmenee lähinnä vahingonkorvauslain (412/1974, VahL) mukaisena vahingonkorvausvaatimuksena
Välittömästi rikoksen johdosta
rikoksen johdosta syntyy usein myös vaade muulle kuin oikeushyvän haltijalle
Jollei vaade ole syntynyt välittömästi rikoksen johdosta, ei asianomistaja-asemaakaan synny
Jos asianomistaja-asema perustetaan yksityisoikeudelliseen vaateeseen, Asianomistajaksi ilmoittautuneen on vedottava yksityisoikeudelliseen vaatimukseen asianomistaja-asemansa perustaksi
Periaatepunninta
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vaikeissa tapauksissa tuomioistuimen olisi suoritettava periaatepunninta
2.3. Syyteoikeus
2.3.1. Yleistä
Syyteoikeus määrittää sen, kuka saa toimia rikosjutussa kantajana (asialegitimaation alaan kuuluva ehdoton prosessinedellytys)
Syyteoikeus on virallisella syyttäjällä ja rikoksen asianomistajalla. Jos useita asianomistajia, he päättävät syyteoikeutensa käytöstä kukin itsenäisesti.
Rangaistuksen tuomitseminen edellyttää, että henkilö, jolla on syyteoikeus, esittää siitä vaatimuksen (ROL 1:1)
Tuomioistuin voi tuomita omasta aloitteestaan vain kurinpitoseuraamuksen, joita ovat järjestyssakko ja säilöön ottaminen (OK 14:7.1–2).
Rikoslainsäädännössä rikokset on jaettu syyteoikeuden suhteen lähtökohtaisesti kahteen ryhmään
Jollei toisin ole erikseen säädetty, on rikos virallisen syytteen alainen (syyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajan näkemyksestä riippumatta)
asianomistajarikokset, (joista syyttäjä voi yleensä nostaa syytteen vain, jos asianomistaja on tätä halunnut =syyttämispyyntö)
eräiden rikosten osalta omaksuttu eräänlainen syyteoikeuden välimuoto: asianomistajarikos, mutta syyttäjä saa ilman syyttämispyyntöäkin nostaa syytteen, jos erittäin tärkeä yleinen etu niin vaatii
Jos tuomioistuin katsoo, ettei erittäin tärkeän yleisen edun vaatimus täyty, jätetään syyte oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaisesti tutkimatta
2.3.2. Syyttäjän syyteoikeus
Syyttäjällä on ensisijainen ja asianomistajalla toissijainen syyteoikeus
--> asianomistaja voi käyttää syyteoikeuttaan vain, jos syyttäjä ei nosta syytettä
Syyttäjällä on lähtökohtainen velvollisuus nostaa syyte, jos sen edellytykset ovat olemassa (ns. syytepakko- eli legaliteettiperiaate)
Syyttäjä voi kuitenkin kolmessa tapauksessa nostaa syytteen asianomistajarikoksesta ilman syyttämispyyntöäkin:
jos asianomistajarikoksen on tehnyt huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa vastaan
sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta on syyttäjän nostettava syyte, vaikkei asianomistaja olisikaan esittänyt syyttämispyyntöä
jos asianomistajan syyttämispyyntö ei koske kaikkia rikokseen osallisia, saa syyttäjä tästä huolimatta nostaa syytteen myös muita osallisia vastaan (ROL 1:3.1)
2.3.3. Asianomistajan syyteoikeus
asianomistaja saa nostaa syytteen rikoksesta vain, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta (ROL 1:14.1)
heti, kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta
Jos kyseessä on asianomistajarikos, on asianomistajan esitettävä siitä ensin syyttämispyyntö
Asianomistajan on toissijaista syyteoikeuttaan käyttäessään esitettävä tuomioistuimelle selvitys siitä, että syyttäjä on päättänyt jättää rikoksesta syytteen nostamatta / esitutkinnan toimittamatta jättämisestä
asianomistaja voi ensinnäkin yhtyä syyttäjän (tai toisen asianomistajan) nostamaan syytteeseen --> voi esittää omaa syytettä tukevaa näyttöä ja ilmoittaa oman näkemyksensä
1 more item...
2.3.4. Asianomistajan syyttämispyynnön tekeminen
Asianomistajan on tehtävä syyttämispyyntö sen paikkakunnan viralliselle syyttäjälle tai poliisille, jonka toimialueella syyte rikoksesta saadaan nostaa (ROL 1:5). (tekopaikka)
asianomistajarikoksen esitutkintaa (pääsääntöisesti) suoriteta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut vaativansa rangaistusta rikokseen syyllistyneelle (ETL 3:4)
Pelkkä tutkintapyyntö ei yksin riitä, vaan syyttämispyynnöstä pitää käydä selvästi ilmi, että asianomistaja haluaa syytteen nostamista rikokseen osallisia vastaan tai heidän tuomitsemistaan rangaistukseen
jos rikos on kohdistunut alaikäiseen henkilöön --> syyttämispyynnön tekee hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja / asianomistajalla on lisäksi itsenäinen oikeus pyynnön tekemiseen edustajan ohella, jos hän on täyttänyt 15
vajaavaltainen on yksin oikeutettu syyttämispyynnön tekemiseen hänen henkilöönsä kohdistuneesta rikoksesta, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ilmeisesti ymmärtämään asian merkityksen
1 more item...
2.3.5. Syyttäjän syytteen peruuttaminen
Syyttäjällä on oikeus peruuttaa syytteensä, jos sen nostamisen jälkeen ilmenee seikkoja, joiden perusteella syyttäjä olisi voinut tehdä harkinnanvaraisen syyttämättäjättämispäätöksen (ROL 1:12).
Syytetty voi vastustaa syyttäjän syytteen peruuttamista --> syytetyllä on oikeus saada asia materiaalisesti tutkituksi tuomioistuimessa
Jos rikoksella on asianomistaja, jolla on vielä syyteoikeus, on hänellä oikeus ottaa syyte ajettavakseen (ROL 1:15.1)
Asianomistajan on ilmoitettava kirjallisesti tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon syytteen peruuttamisesta, ottaako hän peruutetun syytteen ajaakseen
Jos syytteen ajamiselle ei ole muita edellytyksiä (ei näyttöä, ei rikosta, rikos vanhentunut), joiden takia syyttäjä peruuttaa syytteensä, ei syytetyllä ole oikeutta vastustaa syytteen peruuttamista
2.3.6. Asianomistajan syytteen peruuttaminen
Jos asianomistaja peruuttaa syytteensä, hän menettää syyteoikeutensa (ROL 1:16.1)
Yhdenmukaisesti syyttäjän syytteen peruuttamista koskevan ROL 1:12:n kanssa lienee katsottava, ettei asianomistaja voi peruuttaa syytettään, jos siitä on annettu ensimmäisessä asteessa tuomio
Jos rikoksella on kuitenkin muita syyteoikeutettuja asianomistajia, on näillä oikeus ottaa ensiksi ehtineen asianomistajan syyte ajaakseen peruuttamisen jälkeen (ROL 1:15.1).
Asianomistaja voi menettää syyteoikeutensa myös siksi, että hän jää pois yksin ajamansa syyteasian istunnosta (edellyttää sitä, että syytetty sitä vaatii ja että asianomistaja on tällaisella uhalla kutsuttu istuntoon)
2.3.7. Syyteoikeus asianomistajan kuoleman jälkeen
Kukin päättää itsenäisesti
Kukin syyteoikeutetuista päättää itsenäisesti syyteoikeutensa käyttämisestä, sillä syyteoikeuden käyttäminen ei edellytä yhdessä toimimista tai yhteispäätöstä toisten syyteoikeutettujen kanssa ROL 1:17
Ensisijaisesti syyteoikeutta voivat käyttää vainajan leski ja hänen lapsensa. Jos kuitenkaan leskeä tai lapsia ei ole, syyteoikeutta voivat toissijaisesti käyttää vainajan vanhemmat ja sisarukset
Jos leski tai lapsi on epäiltynä kuolemaan johtaneesta rikoksesta, on syyteoikeus vainajan vanhemmilla ja sisaruksilla sekä sellaisella leskellä ja niillä lapsilla, joita ei epäillä hengenmenoon johtaneesta rikoksesta
Jos asianomistaja on kuollut häneen kohdistuneen rikoksen jälkeen, muttei sen johdosta, on hänen leskellään, lapsillaan, vanhemmillaan ja sisaruksillaan sama oikeus esittää syyttämispyyntö sekä nostaa syyte ja ajaa sitä kuin kuolleella asianomistajalla (ROL 1:17.2)
1 more item...
2.4. Vastaaja
Syytetty tai vastaaja
siitä, johon vaatimus kohdistetaan, käytetään yleisnimikettä vastaaja kuten riita-asioissakin
Vastaajapuolen asianosaisesta käytetään usein myös termiä syytetty, jolla tarkoitetaan sitä luonnollista henkilöä
Vastaajan käsite on merkityssisällöltään laajempi kuin syytetyn käsite
Vastaaja on korrekti termi silloin, kun kyse on muusta rikokseen perustuvasta vaatimuksesta kuin rangaistusvaatimuksesta tai kun oikeushenkilöä vaaditaan tuomittavaksi rangaistukseen
Ennen syytteen nostamista syytettyä kutsutaan (rikoksesta) epäillyksi.
Vastaajakelpoisuus
yleensä vain luonnollisilla henkilöillä, jos oikeudenkäynnissä vaaditaan jonkun tuomitsemista rangaistukseen
Alle 15-vuotias on RL 3:4.1:n perusteella vailla vastaajakelpoisuutta
syyntakeeton eli ymmärrystä vailla oleva henkilö on puolestaan perinteisesti katsottu asianosaiskelpoiseksi, sillä syyntakeettomuus ratkaistaan lähtökohtaisesti oikeudenkäynnissä
Alle 15-vuotias ja syyntakeeton saattavat kuitenkin joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon kokonaan tai osittain VahL 2:2:n tai 2:3:n nojalla, joten he ovat luonnollisesti asianosaiskelpoisia rikosasian yhteydessä käsiteltävien siviilioikeudellisten vaatimusten osalta
Syyntakeettomuuden merkitys
Syyntakeisuus on yksi rikosvastuun elementeistä, jonka puuttuminen johtaa syytteen hylkäämiseen
Oikeushenkilöt
Oikeushenkilö voidaan RL 9 luvussa säädetyin perustein tuomita rangaistukseen – yhteisösakkoon – yhteisön toiminnassa tapahtuneesta rikoksesta, jos tällainen seuraamus on rikoksesta erikseen säädetty mahdolliseksi
Lisäksi oikeushenkilö voidaan tuomita rikoksen perusteella vahingonkorvaukseen tai muuhun yksityisoikeudelliseen suoritukseen
Menettämisseuraamukset
Jos rikosprosessissa vaaditaan muuta rikosoikeudellista seuraamusta kuin rangaistusta, siihen voidaan yleensä tuomita vain luonnollinen henkilö
Kuitenkin oikeushenkilö voidaan tuomita menettämään valtiolle rikoksen tuottama hyöty taikka esine tai sen arvo
rikoksen tuottama hyöty tuomitaan menetetyksi siltä, joka sen on saanut, vaikka hän ei millään tavalla liittyisi rikokseen tai edes olisi siitä tiennyt.
Vastaajakelpoisuuden puuttumisesta seuraa, että rangaistus- tai muuta vaatimusta ei tutkita. Kyse on absoluuttisesta prosessinedellytyksestä, joka on otettava viran puolesta huomioon.
ASIANOSAISTEN EDUSTAJAT JA AVUSTAJAT
1. LAKIMÄÄRÄINEN EDUSTAJA
1.1. Lakimääräisen edustuksen tilanteet
Edustaja/avustaja
Asianosaisen edustaja oikeudenkäynnissä = henkilö, joka toimii asianosaisen puolesta tämän nimissä suoraan asianosaiseen kohdistuvin oikeusvaikutuksin
oikeudenkäyntiavustaja taas toimii asianosaisen rinnalla tämän apuna (yleensä samalla myös edustaja, joka tekee itsenäisiä prosessitoimia)
Prosessivaltuus eli legitimaatio
kelpoisuus toimia päämiehensä puolesta voi perustua joko
1) lain säännökseen tai viranomaisen määräykseen taikka
2) asianosaisen tahdonilmaisuun, valtuutukseen.
Legaalinen edustus ja valtuutus
legaalinen edustus tulee kysymykseen ensi sijassa silloin, kun asianosainen itse on vailla oikeudenkäyntikelpoisuutta. legaalinen edustaja valtuuttaa asiamiehen käyttämään päämiehen puhevaltaa
Tahdonilmaisuun perustuva edustus on puolestaan asiamies eli valtuusmiesedustusta: asianosainen on valtuuttanut toisen edustamaan häntä
Tarve lakimääräiseen edustukseen oikeudenkäynnissä tulee esiin seuraavissa tilanteissa (siviiliprosessi):
-
Lasten edustaminen (tavallisesti heidän vanhempansa huoltajan ja edunvalvojan ominaisuudessaan)
Eturistiriita (huoltajan/edunvalvojan tai hänen läheisensä ja vajaavaltaisen edut käyvät ristiriitaan keskenään)
Huostaanotto
Vanhemmat yhdessä
(heidän tulee lähtökohtaisesti yhdessä huolehtia lapsen legaaliseen edustukseen kuuluvista tehtävistä)
1 more item...
Täysivaltaisen edustaja (Oikeudenkäyntikelpoiselle fyysiselle henkilölle voi olla määrättynä edunvalvoja (esim. pitkäaikainen poissaolo tai sairaus))
Yhteisön edustaminen
(legaalinen edustus kuuluu tavallisesti yhteisön hallitukselle--> hallitus valtuuttaa asiamiehen)
Prokuristi (Yhtiön tai muun kaupparekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan prokuristilla on edustusvalta yrityksen liikettä koskevissa asioissa)
Valtion edustus (Valtion puhevaltaa käyttävänä yleisviranomaisena toimii aluehallintovirasto)
Kunnan puhevaltaa käyttää kunnanhallitus (voi olla laissa tai kunnallisessa ohje- tai johtosäännössä delegoitu kunnan lautakunnalle tai kunnan viran- tai toimenhaltijalle)
Konkurssipesän legaalisena edustajana toimii konkurssihallinto
Jakamattoman kuolinpesän puhevaltaa käyttävät pesän osakkaat yhdessä (yksikin heistä voi ajaa kannetta pesän hyväksi)
Tarve lakimääräiseen edustukseen oikeudenkäynnissä tulee esiin seuraavissa tilanteissa (rikosprosessi):
Asianomistaja (legaalisesta edustuksesta esitetty soveltuu sellaisenaan rikosasian asianomistajaan)
Rikosjutun vastaaja on oikeutettu käyttämään puhevaltaa (Syytetty tarvitsee, ei legaalista edustajaa, vaan oikeudenkäyntiavustajan, kun hän itse vastaa syytteeseen)
Vastaaja alaikäinen tai syyntakeeton
(Legaalinen edustus tulee kuitenkin kuvioon mukaan, jos vastaaja on alaikäinen)
1.2. Lakimääräisen edustajan kelpoisuus ja valtuudet
Yleinen kelpoisuus
Lakimääräisen edustajan luonnollinen kelpoisuusehto on, että hänen itsensä tulee olla oikeudenkäyntikelpoinen
Erityinen kelpoisuus
esimerkiksi asiasta, jossa vajaavaltaisen asianosaisen ja hänen edunvalvojansa tai tämän läheisen edut joutuvat keskenään ristiriitaan, edunvalvoja menettää edustusvaltansa ja vajaavaltaiselle tulee määrätä asiaan toinen edunvalvoja (HolhTL32 §)
Edustusvallan laajuus
lakimääräisen edustajan edustusvalta ulottuu kaikkiin niihin oikeudenkäynteihin, jotka koskevat edustusvallan piiriin kuuluvia asioita
Kelpoisuus prosessitoimiin
lakimääräisen edustajan kelpoisuus tehdä prosessitoimia on periaatteessa sama kuin asianosaisella
Legaalisen edustajan asema prosessissa rinnastuu muutoinkin eräin poikkeuksin asianosaisen asemaan
mm. kompetenssi valtuuttaa asiamies käyttämään prosessissa asianosaisen puhevaltaa
Häneen soveltuvat asianosaisen henkilökohtaista läsnäoloa koskevat säännökset
2. OIKEUDENKÄYNTIASIAMIES JA -AVUSTAJA
2.1. Oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa
Siviili- ja rikosprosessin erot
Oikeudenkäynnin asianosainen, jota ei ole määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, saa käyttää asiamiestä (OK 15:1.1).
Siviiliprosessissa asianosaisella ei ole suoraan laista johtuvaa velvollisuutta tulla henkilökohtaisesti käsittelyyn saapuville, vaan velvollisuus syntyy vain, jos tuomioistuin katsoo asian selvittämisen vaativan hänen henkilökohtaista läsnäoloaan (ks. OK 12:6).
Sama pätee rikosprosessissa asianomistajaan (ks. ROL 8:1 ja 8:2).
syyttäjän puhevaltaa ei saa käyttää asiamiehen välityksellä (OK 15:1.2)
Lisäksi rikosjutun vastaajan on oltava henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä, kun
1) käsitellään syytettä rikoksesta, jonka johdosta hän on vangittuna,
2) syyte (vaikka hän vastaisi vapaalta jalalta) koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta (ROL 8:3.3)
3) alle 18-vuotiasta vastaajaa ei voida tuomita vankeusrangaistukseen, ellei häntä ole kuultu pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti (ROL 8:3.2).
Asian selvittämistarve
Muun asianosaisen kuin yllä mainitun rikosjutun vastaajan ollessa kyseessä tuomioistuimen tulee kussakin tapauksessa erikseen harkita, onko asianosaisen saavuttava henkilökohtaisesti asian käsittelyyn
Tarve on riidatta silloin, kun asianosaista tullaan kuulemaan todistelutarkoituksessa (OK 17:26–28).
Valmistelu ja pääkäsittely
valmisteluistuntoon asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti, jos henkilökohtaisen läsnäolon katsotaan edistävän valmistelua (OK 12:6.2 ja ROL 8:1.2).
Oikeus avustajaan
OK 15:1.3:n mukaan tuomioistuimessa läsnä oleva asianosainen saa aina käyttää oikeudenkäyntiavustajaa
asianosaisella on oikeus itse valita avustajansa
Ei asianajajapakkoa: Suomessa laki ei toisaalta sisällä yleistä asianajajapakkoa, ts. laki ei velvoita asianosaista turvautumaan tuomioistuimessa asiamieheen tai avustajaan, vaan asianosainen
voi halutessaan prosessata omin avuin
Rikosjutun vastaajalle on tosin eräissä tapauksissa määrättävä julkinen puolustaja viran puolesta, jos vastaajalle ei ole hankittuna avustajaa eikä hän pyydä julkisen puolustajan määräämistä (ROL 2:1.3
Poikkeus: muun hakijan kuin viranomaisen on käytettävä (kelpoisuusehdot täyttävää) oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa OK 31 luvussa tarkoitetussa tuomiovirhekantelu- tai tuomionpurkuasiassa korkeimmassa oikeudessa
2.2. Asiamiehen (avustajan) kelpoisuusehdot
yleinen kelpoisuus
Toimilupa
Nykylain mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia, jollei toisin ole säädetty, vain
asianajaja
julkinen oikeusavustaja
(715/2011, AvustajaL) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lupaan vaaditaan loppututkinnon lisäksi laissa tarkemmin määritettyä perehtyneisyyttä tehtävään
Poikkeukset
Uudistuksessa muutetun OK 15:2:n 2–4 momentissa säädetään poikkeuksista, joissa asiamieheltä tai avustajalta ei vaadita nyt tarkoitettua lupaa
Virkamiehet ja syyttäjät
OK 15:3.1:n mukaan virkamies ei saa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana, jos se on vastoin hänen virkavelvollisuuttaan
Syyttäjän velvollisuudesta ajaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta syytteen yhteydessä on säädetty erikseen (ks. ROL 3:9).
Tuomarit
OK 15:3.2 mukaan yleisen tuomioistuimen lainoppinut jäsen ei saa olla oikeudenkäynnissä muiden kuin säännöksessä lueteltujen lähiomaistensa asiamiehenä tai avustajana
erityinen kelpoisuus
OK 15:3.3:n mukaan henkilö on esteellinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana seuraavissa tapauksissa:
Toiminut tuomarina asiassa
Avustanut vastapuolta
Lähiomainen tuomarina
Kelpoisuuden kontrollointi
tuomioistuimen tulee jo viran puolesta kontrolloida, että asianosaisen asiamieheksi tai avustajaksi ilmoittautunut täyttää kelpoisuusvaatimukset
Uusi avustaja; muutoksenhaku
Jos asiamieheltä tai avustajalta evätään jutussa esiintymisoikeus, on hänen päämiehelleen varattava tilaisuus hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä asiamies tai avustaja (OK 15:10a.2).
Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan kelpoisuusehdot on perinteisesti jaettu yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin
2.3. Asiamiehen tai avustajan tehtävät ja palkkio
Asian ajamisvelvoitteen sisältö
Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan velvollisuutena on ajaa ”rehellisesti ja kaikella ahkeruudella päämiehensä asiaa” (OK 15:10)
ei saa vedota totuutta vastaamattomaan tosiseikkaan eikä kiistää tosiseikkaa, jonka tietää todeksi
ei saa ilman päämiehen suostumusta tuoda oma-aloitteisesti esiin päämiehen hänelle uskomia luottamuksellisia tietoja
Haltuunsa saamistaan päämiehen varoista asiamiehen on tehtävän päättyessä tehtävä tili
Korvaus- ja rikosvastuu
Mikäli päämiehelle koituu vahinkoa asianajovelvollisuuksien laiminlyönnistä, asiamies (avustaja) on korvausvelvollinen (OK 15:13) (tuottamusvastuu)
tahallisesta luottamusaseman väärinkäyttämisestä, samoin kuin luvattomasta asianajosalaisuuden ilmaisemisesta seuraa myös rikosoikeudellinen vastuu
Palkkio
Palkkion suuruus on periaatteessa osapuolten sovittavissa
Eräistä säännöksistä ilmenee yleiskriteeri, että palkkion tulee olla kohtuullinen (KK 18:5)
Palkkio oikeusaputilanteissa
Jos asianosainen saa valtion kustantamaa oikeusapua ja hänelle on määrätty yksityinen oikeusavustaja, tälle maksetaan omavastuuosuuden ylittävä palkkio ja kulukorvaus valtion varoista
Palkkioperusteet on tarkemmin määritetty asetustasolla
2.4. Puolustaja, asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö
2.4.1. Yleistä
(EIS) 6 artikla:
rikoksesta syytetyllä on oikeus joko itse huolehtia puolustuksestaan tai käyttää apunaan sellaista oikeudellista asiantuntemusta omaavaa henkilöä jonka hän on itse valinnut
Mikäli syytetty ei itse pysty kustantamaan puolustajaansa, hänen on EIS 6 artiklan mukaan saatava puolustaja korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa
Lähtökohta on, että henkilö, jolla on riittävän vahva taloudellinen asema, kustantaa omista varoistaan itselleen yksityisen avustajan tai asiamiehen
Jutun lopputuloksesta jää riippumaan, joutuuko hän myös kantamaan kustannukset itse vai joutuuko joku toinen korvaamaan ne hänelle
Oikeusturvavakuutus
Syytetylle oikeusturvavakuutuksilla on merkitystä ainoastaan liikennejutuissa ja asianomistajan yksin ajamissa rikosjutuissa
Asianomistajalle oikeusturvavakuutuksella on sen sijaan huomattava merkitys
Oikeusapu
Mikäli asianosaisen taloudellinen asema täyttää tietyt käytettävissä olevia varoja ja varallisuutta koskevat kriteerit
oikeusaputoimisto voi antaa hänelle oikeusapua joko korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan
2.4.2. Edellytykset
Puolustaja viran puolesta
Tiettyjen edellytysten täyttyessä (4) tuomioistuimen on viran puolesta määrättävä puolustaja rikoksesta epäillylle
Epäilty ei itse kykene
Epäilty alaikäinen
Puolustajan kykenemättömyys
muu erityinen syy
Kun syytetty on pyytänyt puolustajan määräämistä, pyyntöön on suostuttava, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät (ROL 2:1.2).
väitetystä rikoksesta ei voi seurata lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta
epäilty on pidätettynä tai vangittuna juuri sen rikoksen vuoksi, jota pyyntö puolustajan määräämisestä koskee
Asianomistajan asema
Laki tuntee kaksi toimenpidettä, joilla asianomistajaa voidaan tukea: esitutkinnassa / oikeudenkäynnissä (jos asianomistajalla vaatimuksia)
Kyse täytyy olla (+ yritys tai avunanto tällaiseen)
seksuaalirikoksesta
rikoksesta henkeä, terveyttä tai vapautta vastaan
tahallisesta rikoksesta henkeä tai terveyttä vastaan
2.4.3. Kelpoisuusvaatimukset
Pääsääntö
Pääsäännön mukaan puolustajaksi tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi on määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja (ROL 2:2).
Poikkeuksen mukaan puolustajaksi tai oikeudenkäyntiavustajaksi voidaan myös määrätä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Asiamiesjäävi
tuomarinjäävit
asiamies tai avustaja on aikaisemmin osallistunut saman asian käsittelyyn tuomioistuimen jäsenenä, esittelijänä tai pöytäkirjanpitäjänä
asiamies tai avustaja on aikaisemmin toiminut samassa asiassa vastapuolen asiamiehenä tai avustajana
Kuuleminen
kuultava ennen hänen määräämistään (ROL 2:2.1).
määrättävä nimenomaan se henkilö, jota syytetty tai asianomistaja ehdottaa, mikäli hän täyttää puolustajalle tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset (ROL 2:2.2).
säännökset siitä, milloin puolustaja on esteellinen toimimaan tietyssä jutussa (ROL 2:2.3).
kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä ei voida määrätä puolustajaksi, jos
toiminut epäillyn neuvonantajana
puolustajaksi aiottu henkilö on epäiltynä, syytteessä tai tuomittu rikoksesta, joka on omiaan vähentämään hänen luotettavuuttaan
yleislauseke
vaatimuksia ei aseteta asianomistajan tukihenkilölle
2.4.4. Avustajan määräämisen suhde oikeusapuun
Yksinkertaisissa rikosjutuissa oikeusapuun ei kuitenkaan sisälly oikeusavustajaa
2.4.5. Menettely
Puolustajan, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön määrää tuomioistuin (ROL 2:4.1)
Pyynnön voivat tietenkin tehdä rikoksesta epäilty ja asianomistaja itse. Myös mm. tutkinnanjohtaja
2.4.6. Määräyksen raukeaminen tai peruuttaminen
Jos edellytykset eivät enää täyty, puolustajan määräys raukeaa (ROL 2:4.3).
ROL 2:4.3:ssa määrätään, että tuomioistuin voi vastaajan oikeusturvan vuoksi erityisestä syystä päättää puolustajan määräyksen jatkumisesta
2.4.7. Avustajan palkkio ja asianosaisten korvausvelvollisuus
Muille asianosaisten avustajille paitsi julkisille oikeusavustajille maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio
Tukihenkilölle maksetaan korvaus valtion varoista samojen säännösten mukaan kuin todistajalle
Kun on kyse asianomistajan oikeudenkäyntiavustajasta tai tukihenkilöstä, asianomistajalla ei ole korvausvelvollisuutta
Rikoksesta epäilty ja syytetty henkilö, jonka tuomioistuin on todennut syylliseksi on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista puolustajalle maksettu palkkio ja kustannusten korvaukset
3. OIKEUDENKÄYNTIVALTUUTUS
3.1. Valtuutuksen antaminen
= asianosaisen antama tahdonilmaisu, jolla hän oikeuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan oikeudenkäynnissä
asiamiehen tarvitsee esittää päämiehen allekirjoittama valtakirja vain, jos tuomioistuin niin määrää
Jos valtakirjaa ei tarvita, riittää yleensä, että asiamiehenä esiintyvä ilmoittaa edustavansa asianosaista
Jos asiamiehen on esitettävä valtakirja, valtuutus voidaan osoittaa ns. avoimella asianajovaltakirjalla
Valtuutuksen olemassaolo on periaatteessa kontrolloitava silloin, kun asiamies ensi kertaa käyttää asiassa päämiehensä puhevaltaa
valtuutusta, joka on annettu nimetylle henkilölle, ei saa ilman päämiehen suostumusta siirtää kolmannelle
3.2. Asiamiehen edustusvallan laajuus
Oikeudenkäyntivaltuutus antaa asiamiehelle kelpoisuuden edustaa päämiestään toimeksiannossa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä
mihin prosessitoimiin asiamies voi jutussa ryhtyä? kaikkiin niihin prosessitoimiin kuin asianosainen itsekin.
valtuusmies saa sopiakin asian, jollei valtuutuksessa ole nimenomaisesti määrätty, ettei hänellä ole siihen lupaa
Sovinnonteko-oikeus merkitsee, että asiamiehellä on myös valta myöntää kanne oikeaksi
Kirjallisuudessa on katsottu, ettei päämies voi sovinnonteon kieltämistä lukuun ottamatta muutoin rajoittaa asiamiehen edustusvaltaa
3.3. Valtuutuksen päättyminen
Oikeudenkäyntivaltuutus, joka ei ole yleisvaltuutus, päättyy tavallisesti silloin, kun asia on käsitelty loppuun siinä tuomioistuimessa
myös silloin, kun asiamies kuolee tai menettää kelpoisuutensa toimia asiamiehenä
myös, jos päämies tai valtuutuksen päämiehen nimissä antanut lakimääräinen edustaja menettää oikeudenkäyntikelpoisuutensa
Valtuutus lakkaa luonnollisesti, jos päämies peruuttaa valtuutuksen
OK 15:11:n mukaan asiamies (avustaja) on oikeutettu luopumaan tehtävästä, jonka hän on aloittanut, vain jos tuomioistuin katsoo hänellä olevan siihen syytä
4. ASIANAJOLAITOS
4.1. Asianajajat ja asianajotoimi
Vuoden 1958 asianajajalaki saattoi maamme asianajo-olot nykyiselle kannalleen
asianajajalailla pyrittiin
tehostamaan asianajajan ammatin harjoittamiselle asetettavia pätevyysvaatimuksia ja
saattamaan asianajotoimen harjoittaminen valvonnan alaiseksi
Asianajajalain keskeinen sisältö saatetaan luonnehtia seuraavasti:
antaa Asianajajaliiton jäsenille yksinoikeuden asianajajan ammattinimikkeeseen
Asianajajaksi hyväksyminen on sidottu asianajajalaissa säädettyihin eettisiin ja ammattitaidollisiin kelpoisuusehtoihin
tuo mukanaan asianajajalle velvollisuuden alistua asianajajan toimintaan kohdistettavaan valvontaan
Kelpoisuus asianajajaksi
(AAL 3 §)
täyttänyt 25
rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva
oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto
tullut saavuttaa asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittava taito ja käytännöllinen kokemus
asianajajatutkinto
1 more item...
4.2. Suomen Asianajajaliitto
4.3. Julkinen oikeusapulaitos
SIVULLISEN EDUNVALVONTA OIKEUDENKÄYNNISSÄ
VÄLIINTULO
1.1. Väliintulon käsite ja väliintulon peruste
1.2. Väliintulijan asema
SIVULLISEN KUTSUMINEN KUULTAVAKSI (LITIS DENUNTIATIO)
2.1. Yleistä kuultavaksi kutsumisesta
2.2. Eräitä erityistilanteita, joissa laki vaatii kutsumaan sivullisen kuultavaksi