Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
EU ja sen koheesiopolitiikka - Coggle Diagram
EU ja sen koheesiopolitiikka
Teema: EU:n aluepolitiikan sisältö, toimijat ja toteutus
millaisissa prosesseissa EU-politiikkaa syntyy?
Miten ja miksi EU:n aluepolitiikka on kehitetty ja muuttunut
Mitkä ovat nykyisen EU:n aluepolitiikan keskeiset toimijat, rakenteet ja sisällöt
Miten EU politiikka välittyy aluekehittämisen käytännöiksi.
EU politiikan ongelmana alueen olosuhteiden moninaisuus ja poliittisten järjestelmien hajanaisuus
Miten tehdä politiikkatoimet sellaisiksi, että ne on toteutettavissa kaikkialla EU:n alueella.
Bryssel - EU:n poliittinen keskus
Bryssel: Komissio, EU ja Eurooppa-neuvosto, EU parlamentti, Alueiden komitea
Luxemburg: komissio, EU parlamentti, EU neuvosto, EU tuomioistuin
Strasborough: EU:n keskuspankki
Eurooppa-kortteli: poliittinen paikka
Pääosa EU:n päätöksistä ja toimista syntyy muutaman korttelin alueella
Parlamentti päättää ja neuvosto neuvottelee asiat jäsenmaisen kesken.
Komission Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (DG regio) keskeinen toimija.
Politiikan teon epävirallinen puoli
EU kortteli houkutellut eri intressiryhmien toimistoja edustustoja lähelleen (n. 30 000 erilaista lobbaria).
Pyrkivät monin tavoin lobbaaman ja vaikuttamaan politiikan valmisteluun ja päätöksentekoon (komission virkamiehet, parlamentaarikkojen avustajat yms.)
Aluepolitiikan osalta erityisesti jäsenmaiden edustajat ja eri alueiden toimistot pyrkivät ajamaan omia intressejään.
Subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaate (myös läheisyysperiaate)
Päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla.
Laajat strategiset ohjelmat, joissa määritellään perusperiaatteet
EU politiikka yleistä ja joustavaa
Bryssel ei aina määrää vaan asettaa enemmänkin raameja/ehtoja ja tarjoaa resursseja/mahdollisuuksia
EU:n alue-koheesiopolitiikkan kehitys
Pyrkivät lujuttamaan talouksiensa ykseyttä ja takaamaan niiden sopusointuisen kehityksen vähentämällä eri alueiden välisiä eroavaisuuksia ja muita heikommassa asemassa olecvien alueiden jälkeenjääneisyyttä.
Ei kuitenkaan aloittanut ylikansallista aluepolitiikkaa. Minkä vuoksi?
Aluepoliittiset tuet ovat tulkittavissa vapaakaupan esteiksi --> ristiriidassa integraatio/yhdentymispolitiikan kanssa.
EU:n aluepolitiikan kehitysvaiheita
1957: aluepolitiikka sai alkunsa Rooman sopimuksesta, jolla perustettiin Euroopan talousyhteisö
1988 rakennerahastoja alettiin ohjata yleisellä koheesiopolitiikalla
monivuotiset ohjelmat, Investointien strateginen kohdentaminen
keskittyminen köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin alueisiin
alueellisten ja paikallisten kumppaneiden osallistuminen
1968: Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto
1975: Euroopan aluekehitysrahasto
1993: Maastrichtin sopimuksessa perustettiin Euroopan unioni
Kolme aluepoliittista uudistusta
Koheesiorahasto
Alueiden komitea
Toissijaisuusperiaate
Kansallisesta ylikansalliseen
Tarve harmonisoida eri jäsenmaissa harjoitettavaa kansallista aluepolitiikkaa
yhteisen aluepolitiikan perustelut pysyneet esillä EEC/EC/EU -integraatioryhmittymän laajenemisen myötä 1970-luvuulta alkaen.
Koheesiopolitikka
Concentration, programming, partnership
Koheesiopolitiikka on osa Euroopan unionin strategiaa, jonka tavoitteena on edistää ja tukea jäsenvaltioiden ja sen alueiden sopusointuista kokonaiskehitystä
Talousintegraation etujen tasaisempi jakautuminen
Koheesiopolitiikan ohjelma-alueet
NUTS nimikkeistöä käytetään
Yhteisön alueellisten tilastojen keräämiseen, kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen
Alueiden sosioekonomisiin analyyseihin
Yhteisön aluepolitiikan rajaamiseen
LAU-alueet: Seutukunnat ja kunnat
NUTS alueet (1, 2 ja 3). Kolmonen on tarki, sisältää maakunnat. 2 sisältää suuralueet.
Rahoitus
Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (200mrd €)
Pyritään vahvistamaan taloudellistta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa.
Maantieteellisistä luonnonhaitoista kärsivät alueet hyötyvät erityiskohtelusta.
Innovointi ja tutkimus, digitaalistrategia, pienten ja keskisuurten yritysten tuki
vähähiilinen talous
Euroopan sosiaalirahasto (ESR+ (99 mrd)
Ihmisiin kohdistuvat investoinnit
Koheesiorahasto (43 mrd)
Tarkoitettu jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (18 mrd)
Tukee alueita, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa vakavia sosioekonomisia haasteita.
Suomen tavoite. Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä
Panee täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa
Maaseuturahasto (96 mrd)
Maaseuturahasto on ns. CAP pilari II, joka kohdistuu maaseudun kehittämiseen (Leader esim)
Maatalousrahasto eli ns. CAP pilari I, joka sisältää esim maataloustuet
EU-maat toteuttavat maaseuturahaston rahoitusta maaseudun kehittämishojelmien kautta.
Koheesiopolitiikan toteuttamisen vaiheet.
Valmistelu EU:n organisaatioissa (komissio/DG REGIO + DG)
Alueiden kamppailu EU tukien jaosta
Komissio valmistelee ohjelmakauden budjetin ja säännöt; Eurooppa-neuvosto ja Parlamentti päättävät
Koheesiopolitiikan säännöt ja periaatteet viimeistellään komission ja jäsenmaiden kesken
Komissio neuvottelee jäsenmaiden viranomaisten kanssa kumppanuussopimuksesta ja ohjelmista + kansallisista prioriteeteista.
Ohjelmat toteutetaan jäsenmaissa ja niiden alueilla
Komissio järjestää rahoituslähteet, jotta jäsenmaat voivat aloittaa ohjelmansa.
Komissio maksaa varmennetut kustannukset jäsenmaille
Komissio valvoo ohjelmien toteutumista yhdessä jäsenmaan kanssa
Sekä komissio että jäsenmaat raportoivat ohjelmien edistymisestä ohjelmakauden ajan.