Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Rapautuminen, Eroosio - Coggle Diagram

- - - - sekalaista maa-ainesta vierii rinnettä alas
      - kivivyöryt:
        
        kiviainesta vierii
      - mutavyöry
        
        muta-aineksen vieriminen
      - lumivyöry
        
        lumimassan vieriminen
  - - - toistuva sulaminen ja jäätyminen tai kuivuminen ja vettyminen ikirouta-alueilla
- - - - rakkakivikot: keväällä ja syksyllä esim teiden varsilla. lämpötilat vaihtelevat vuodenaikana suuresti
  - - - pinnalta ja sisältä vesi liuottanut ainesta ja kaivertanut uurteita ja onkaloita sekä synnyttänyt tippukiviä
      - liuenneet mineraalit kulkeutuu veden mukana pois
      - mineraalit saostuvat ja muodostaa tippukiviä
      - hapan vesi liuottaa kalkkikiven mineraaleja joka puolelta kallioperää ja muodostaa onkaloita ja maanalaisia jokia
      - muodostumat
        
        tippukiviluola
        
        maanalainen luola: katossa kalkkikivisiä tippukiviä, stalaktiitit katossa, stalagmiitit luolan lattiassa
        
        doliinit
        
        romahtanut luola, joka näkyy suppilomaisena kuoppana
        
        poljet
        
        doliinien yhdistelmä, jyrkkäreunainen laakso
        
        uurteet
        
        joet
        
        luolastot
- - - - kova hitaasti
      - pehmeä nopeammin
- - - - mitä, suurempi veden virtausnopeus, sitä kookkaampia kappaleita se kuljettaa
    - - joenpohjaa kuluttava voima, joka syventää ja jyrkentää jokilaaksoa ja sen reunoja
      - kuivilla alueilla joki muodostaa syvän kanjonin, jyrkkäreunaisen jokilaakson; voi syntyä myös hitaan maankohoamisen seurauksena
      - V-laakso
        
        v-kirjainta muistuttava jokilaakso, joka syntyy kun sateisilla alueilla maa-ainesta huuhtoutuu sadeveden mukana ja uoman reunat romahtaa massaliikuntojen vaikutuksesta jokeen
    - - veteen liettyneenä
      - liuenneena
      - pohjalla pyörien ja liukuen
      - joen yläjuoksuilla korekuseroja
        
        vesiputoukset
        
        kosket
        
        joet kapeampia kuin alajuoksuilla
        
        epätasaisuudet kuluvat pois ajan kanssa, lopulta joki virtaa hitaasti leveässä uomassa
    - - tulvatasanko: tulvivan joen pohjasta penkereiden yli nostevaa ja laajalle alueelle levittyvää maa-ainesta
        
        sinne levittyvä liete ravinnepitoista: niitä asutetaan ja vljellään
      - mitä hienompi maa-aines, sitä kauemmaksi joen uomasta se kulkeutuu
        
        tulvavalli: karkeampi aines kasautuu tulvien aikana joen uoman lähelle
      - joet tulvivat usein luonnostaan
    - - lisää joen mutkittelua
      - voimakas virta kuluttaa uomaa ulkokaarteesta ja samalla hitaampi virtaus kasaa sisäkaarteeseen ainesta hiekkasärkiksi
      - :meanderi: tasaisella maalla virtaavan joen jyrkkä ja silmukkainen mutka
        
        lopulta mutka jyrkistyy, että joki puhkaisee uuden uoman meanderien välisen särkän läpi
        
        jäljelle jää makkarajärvi eli juolua: järvi, joka on syntynyt vanhasta joenuoman mutkasta kuroutumalla, kun joki on oikaissut uomansa
    - - joen suulle voi syntyä sen mukanaan kuljettamasta maa-aineksesta viuhkamainen suisto eli deltta, joka haarautuu suuhaaroiksi: joen uoman pintaan syntynyt uomien verkosto
      - joen kuljettama hiekka ja liete kasautuu kerrostumiksi joen pohjalle ja sivuille, mikä vaikuttaa joen virtaamaan
        
        kasaantuva maa-aines siirtää rannikkoa kauemmaksi merelle ja muodostaa hedelmällistä viljelysmaata
    - - sulamisvedet muodosti tasalakisia suistoja eli jäätikköjokien deltoja, jotka nykyään on kuivalla maalla
  - - - mitä voimakkaampi ja pidempi tuuli, sitä korkeammat aallot
      - matalassa vedessä aallot murtuvat, jolloin niiden energia purkautuu
        
        madaltuvilla rannoilla voima vähenee, syvillä aallokko iskee koko voimallaan rantaan
      - kuluttaa eniten niemiä ja murtuu niiden kodalla
        
        lahden pohjukkaan etenevän aallon voimakkuus vähenee ja niihin kerääntyy usein hiekkaa hiekkarannoiksi
    - - loven ollessa suuri, yläpuolella oleva maa-aines romahtaa mereen ja syntyy rantatörmä
        
        irronnut maa-aines kasaantuu loivaksi rantatasanteeksi aaltojen työn tuloksena
    - - kynnäksen taakse muodostuu haffi eli kapea lahti ( Itämeren eteläosissa, esim Kuurinhaffi.)
        
        muualla kutsutaan laguuneiksi lahtia, jotka särkkä eristää meristä
  - - - kulkee tuulien mukana, mutta voi myös kasvillisuuden ansiosta sitoa hiekkaa
        
        dyynit jää paikalleen ja muodostaa stabiloituneita eli kasvillisuuden paikalleen sitomia dyynejä
      - sisämaadyynit
        
        muinaisten rantojen dyynejä, jotka ovat kasvillisuuden peitossa
        
        kuivilla alueilla tuulen kasaamia hiekkakasoja
      - rantadyynit
      - tuulen syntyessä pienet hiekkakiteet putoavat maahan ja liikkuvat maanpintaa pitkin, jolloin ne muodostaa tuulen suuntaisia pitkittäis-, poikittais- ja barkaani- eli sirppidyynejä
    - - kuluttaa kallioperästä pehmeät kivilajit pois ja jättää kovat kivilajit
      - sienikalliot: vuoret kuluvat tyvistään
    - - kun ne kuivuivat, hienoin aines lähti pölypilvinä tuulen mukana lentoon ja kerrostui lössiksi eli pölymaaksi
        
        hedelmällisiä, soveltuu maanviljelykseen
        
        Pohjois-Karjala, Kiina, Ukraina ja Etelä-Venäjä