Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Viikko 3 kpl 8-10,12, Toissijainen vanhentumisaika (8§) - Coggle Diagram

- - - - Velkojan oikeusasema
        
        saamisoikeus on velkojan varallisuuteen kuuluva oikeus, jonka velkoja voi pääsääntöisesti luovuttaa toiselle
        
        saamisoikeuden luovutus voi tapahtua velallista kuulematta
        
        kuitenkin ilmoitus velalliselle luovutuksensaajan kannalta tärkeää
    - - Velallisen oikeusasema
        
        velallisen velkavastuu on henkilökohtainen eikä siitä voi vapautua ilman velkojan suostumusta
        
        jos velasta on vastuussa kaksi tai useampi henkilö, heidän vastuunsa on voi olla:
        
        yhteisvastuuta eli solidaarista vastuuta
        
        pääsääntö, ellei muuta sovittu
        
        regressioikeus, jos maksaa enemmän kuin olisi oman osuuden mukaan pitänyt
        
        pääluvun mukainen vastuu
        
        määräosainen vastuu
  - - - maksuajasta voidaan pääsääntöisesti sopia vapaasti
      - maksun on tapahduttava oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealle velkojalle
    - - velallinen on myös oikeutettu suorittamaan velan milloin haluaa
    - - velallien ei ole velvollinen maksamaan velkaa eikä hänellä ole oikeutta suorittaa sitä ennen eräpäivää (poikkeus, kuluttajaluotot)
- - - - Velka vanhentuu 3 vuoden kuluttua vanhentumisajan alkamisesta ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu
      - a) vanhentuminen, kun eräpäivästä on sovittu (5§)
        
        vanhenee 3 vuoden kuluttua eräpäivästä lukien
      - b) Kauppahinta tai muu vastike, jonka eräpäivästi ei ole sovittu (6§)
        
        vanhenee 3 vuoden kuluttua siitä, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai muu sopijapuoli täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa
      - c) Korvausvelka (7§)
      - Vapaamuotoiset katkaisutoimet (10§)
      - Oikeudelliset katkaisutoimet (11§)
        
        esim. oikeus, ulosotto
      - tietyt velat vanhenevat lopullisesti viimeistään, kun velan erääntymisestä on kulunut 20 vuotta (13 a§)
    - - maksamaton rahasaatava voidaan periä viranomaisten avulla (ulosotto)
        
        määräaikaisuus luonnollisen henkilön suhteen 15-20vuotta
    - - velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa, kun velka vanhentuu
      - jos velallinen maksaa vanhentuneet velan, hänellä ei ole oikeutta saada velkojalta takaisin sitä
        
        poikkeuksena elinkeinoharjoittajan saatava tai luotonantajan saatava
      - jos velalla on vakuutena pantti, vanhentuneen saatavan voi periä pantin arvosta
      - Saatavien perintä
        
        laki saatavien perinnästä (513/1999)
  - - - maksuhäiriömerkintätieto poistetaan 2-3 vuoden kuluttua niiden merkitsemisestä, jos velka maksetaan niin maksuhäiriömerkintä poistuu 1kk kuluttua (18§)
- - - - voi sopia suuruudesta
        
        ei koske kuluttajaluottoja
      - jos ei sovittu viivästyskorko on viitekorko +7% (4§)
      - ns. kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on viitekorko +8% (4§)
      - viivästyskorko on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin vellalle ennen eräpäivää maksettu korko
    - - a) velan erääntymispäivästä lukien
      - b) 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja lähetti laskun tai muutoin vaati maksua
      - onko eräpäivä velallista sitovasti sovittu?
- - - - luonnollinen tai oikeushenkilö
      - omavelkainen
        
        vastaa velasta kuin olisi itse velallinen
        
        velan saa periä suoraan takaajalta
        
        takaussitoumuksessa oltava maininta, että takaus on omavelkainen
      - toissijainen
        
        takaaja maksaa vain, jos velallinen todettu maksukyvyttömäksi
    - - Käteispantti
        
        irtainta omaisuutta (fyysinen esine, koru, taideteos, osakkeet)
        
        luovutetaan velkojan haltuun/rekisterimerkintä
        
        pantin voi antaa omasta tai vieraan velasta
      - Kiinnitys
        
        Kiinteistökiinnitys
        
        maakaari (540/1995)
        
        Yrityskiinnitys
        
        Yrityskiinnityslaki (634/1984)
        
        Muut
        
        Panttioikeus perustetaan kiinnitysmenettelyllä
        
        panttia ei luovuteta
        
        kiinnitystä voi hakea kiinteistön omistaja
- - - - vahingonkorvauksen tärkein tavoite on vahinkoa kärsineen hyvittäminen (korvaava vaikutus)
      - ehkäisevä vaikutus
      - toiselta voi saada korvausta vain, jos voi osoittaa toisen olevan vastuussa vahingosta (vastuuperusteet ovat olemassa)
    - - perustuu lakiin
      - vahingonkorvauslaki (412/1974) VahL
    - - sopimuksen rikkomiseen
    - - Tuottamusperiaate
        
        joka tahalisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen (VahL 2:2)
      - Objektiivinen eli ankara vastuu
        
        korvausvastuu syntyy tahallisuudesta tai tuottamuksesta riippumatta
        
        usein kyse tilanteista, joissa luvalliseen toimintaan on liitetty vahingonkorvausvelvollisuus vaarallisen toiminnan luonteen vuoksi
        
        ns. vaarantamisvastuu: yleisvaarallista toimintaa harjoittava on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuvan vahingon tuottamuksestaan riippumatta
      - Alaikäisen ja sieluntoiminnaltaan häiriintyneen aiheuttama vahinko (VahL 2:2 ja 2:3)
        
        alaikäinen joutuu korvaamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut ikäisekseen moitittavalla menettelyllä
        
        alle 18-vuotiaan aiheuttama vahinko
        
        alaikäisen vanhempien korvausvelvollisuus
        
        jos laiminlyöneet alaikäisen valvonnan
      - Työnantajan ja työntekijän vastuu
        
        työnantaja on vastuussa työntekijöidensä työssään virheellään tai laiminlyöneillää aiheuttamista vahingoista (VahL 3:1)
        
        vastuu syntyy, vaikka työnantaja ei itse ole syyllistynyt virheeseen tai laiminlyöntiin
        
        ankara vastuu
        
        työntekijä on vastuussa vahingosta, jonka hän työssään virheellään tai laiminlyönnilään aiheuttaa työnantajalleen, työkavereilleen tai sivulliselle (VahL 4:1)
        
        kanavointisääntö: jos vahingosta ovat vastuussa sekä työnantaja että työntekijä, korvausta haettava ensin työnantajalta
        
        työntekijä voi joutua korvaamaan vahingon vasta, jos työnantaja ei pysty sitä korvaamaan
      - Julkisyhteisön vastuu (VahL 3:2)
        
        velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheellä tai laiminlyönneillä aiheutetun vahingon
        
        vastaa myös työnantajana työntekijiödensä aiheuttamasta vahingosta (3:1.2)
    - - jos vahinko on kahden tai useamman aiheuttama tai he muutoin ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he korvauksesta yhteisvastuullisesti
      - korvausvelvollisten kesken korvausmäärä jaetaan sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi
    - - 1) onko käyttäytyminen vahingn syy (vahinkoa ei syntyisi, jos teko poistettaisiin vahinkoon johtaneesta tapahtumaketjusta
      - 2) onko syy-yhteys sellainen, että perustaa korvaysvelvollisuuden (vain ne syyt huomioidaan, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat omiaan aiheuttamaan syntyneen kaltaien vahingon)
    - - perussäännös (VahL 5:1)
      - aineelliset ja aineettomat vahingot
        
        aineelliset
        
        selkeästi rahassa määriteltävissä
        
        henkilövahingot
        
        esinevahingot
        
        taloudelliset vahingot
        
        korvataan yleensä aina
        
        aineettomat
        
        vaikea mitata rahassa
        
        kipu ja särky
        
        muu tilapäinen ja pysyvä haitta
        
        tietyissä tilanteissa: loukkauksen aiheuttama kärsimys
        
        korvataan pääsääntöisesti vain silloin, kun laissa siihen velvoittava nimenomainen säännös
      - Korvausvelvollisuden laajuus
        
        täyden korvauksen periaate pääsääntönä
        
        rikastumiskielto
        
        vahingonkorvauslain sovittelusäännö (VahL 2:1.2)