Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Jääkauden jäljet ja maisema - Coggle Diagram
Jääkauden jäljet ja maisema
Suomen maankohoaminen
subakvaattinen alue
maa-alue, joka on jossain vaiheessa ollut meren tai jääjärven peitossa
supra-akvaattinen alue
alue, joka ei ole jäänyt viimeisen jäätiköitymisen jälkeen veden alle
mannerjään painosta vajonnut maa alkoi kohota jääpeitteen sulatessa
suurinta Pohjanlahden rannikolla
rannat madaltuvat -> satamat pitää sijoittaa uudelleen tai ruopata
rantaviivan paikka siirtyy -> havaittavissa muinaisrantoina
Ylin ranta: paikka, jossa Itämeren pinta oli korkeimmillaan, vaihtelee eri puolellla Suomea
maa kohoaa pohjoisessa nopeammin kuin etelessä -> rantaviivan korkeus vaihtelee
mannerjään aiheuttamat pinnanmuodot
mannerjäätikkö kuluttaa edetessään kalliota ja maanpintaa kulkusuunnan mukaisesti
osa Suomen pinnanmuodoista ja vesistöistä noudattaa selkeää jään liikkeen mukaista suuntausta
Etelä-Suomessa luoteesta kaakkoon, Lapissa lounaasta koilliseen, Oulussa lännestä itään
jää kuljettaa moreenia mukanaan ja kasaa sitä muodostumiksi
drumliini
pisaranmuotoinen muodostelma, joka syntyy kun jäätikkö etenee kallioytimen eli kalliomäen ylitse. Kallio kovertaa jäätikön alle kolon, joka täyttyy ympäriltä puristuvasta pohjamoreenista.
silokalliot
painavan jäämassan alle kasaantunut hienompi aines hioo kallion pinnan sileäksi. Suojasivu rosoinen ja jyrkkä. Rannikon matalat luodot kuluneet sileiksi. Pinnassa jään liikkeen suuntaisia uurteita ja kouruja > isommat jäätkiön alle kasautuneet lohkareet raapivat kallion pintaa
siirtolohkareet
jäätikön kuljettamat suuret kivet, kun jää sulaa ne jää paikalleen
Jäätikön sulamisvesien aiheuttamat muodostumat
harju
Pitkänomainen harjanne, joka syntyy jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikköjokeen, usein jäätikön alla olevaan tunneliin. Aineksia ovat hiekka ja sora.
Deltat
muodostuu jäätikköjoen kuljettamasta ja kasaamasta hienojakoisesta aineksesta syvään veteen jäätikköjoen suistoon. Laakea, viuhkamainen ja tasalakinen muodostelma.
sandur, kuivanmaandeltta
jäätikköjoki ei päädy jääjärveen vaan laski kuljettamansa aineksen kuivalle maalle. Kalteva, pinnalla purouomien jälkiä
Supat
iso jäälohkare hautautui maakerrostumaan, esim. harjun tai deltan sisälle ja sulaa, jolloin maa-aines romahtaa ja maastoon syntyy kuoppa. Pohjalla pieniä, pyöreitä suppalampia, harjuilla ja deltoilla paljon pohjavettä
savikot
savi ja siltti kulkeutuivat sulamisvesien mukana jääjärveen, vajosi pohjaan ja muodosti savikerroksia
Reunamuodostumat
mannerjäätikön kasaamista ja sulamisvesien kuljettamista aineksista
syntyy jään reunan suuntaiseksi harjanteeksi, kun jään reuna pysyy pitkään samalla paikalla.
kesällä jään reuna vetäytyi, talvella jäätikkö eteni
jääätikkö työnsi eteen moreenia, jonka päälle sulamisvedet kasasivat lajittunutta ainesta eli hiekkaa
esim. salpauselät, jotka syntyi mannerjään silloisen reunan eteen. Muodstuneet hyvin suurista jään reunaan muodostuneista deltoista sekä moreenista
reunamoreeni: jään reunaan kasautuneita pieniä reunamuodostumia
Jäätikkö
jäästä muodostunut laaja yhtenäinen alue, joka säilyy sulamatta vuosien ajan
jään päälle satava lumi kiteytyy kirkkaaksi jääksi; lumen pinta sulaa ja jäätyy uudelleen ja päälle satava lumi painaa jäätä alas
jäätikköeroosio
siellä, missä liikkuva jää kuluttaa kallioperää
kasvaa akkumulaatio- eli kasautumisalueella, jolle sataa lunta. jäätikön paino saa sen virtaamaan hitaasti laaksoa kohti laaksojäätikkönä
paineen vaikutuksesta jäätikön pohja pehmeytyy ja sulamisvedet virtaa pohjaa pitkin pienentäen maankamaran ja jään välistä kitkaa
liikkuvat jäätiköt repivät kalliosta palasia, murskaa ne allaan ja kuljettaa moreenia kohti laaksoa ja sen liikkuessa muodostuu U-laaksoja
U-laakso, laaksojäätikön kuluttama reunoilta pyöristynyt Un muotoinen laakso. Vuono puolestaan jatkuu merenpinnan alapuolelle
jää kuluttaa laaksoja U-laaksoiksi, mutta mereen joutuessa jää kelluu ja sen eroosiovoima vähenee -> vuonot syviä mantereen puolella, matalia meren läheisyydessä
mannerjäätikkö
jääkauden aikana jäätikkö, joka peittää suuria maa-ailueita
eroosiovoima laaksojäätikön voimien tavoin, mutta tehokkaammin, enemmän laaksojäätikköä
liikkuu jäänjakaja-alueelta joka suuntaan murskaten kalliota allaan ja silottaen pintoja
se ja moreeni tasoittaa maanpinnan muotoja, muodostaa kumpuja ja hioo kallioperää sileäksi