Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
diabetes - Coggle Diagram
diabetes
diabeteslääkkeet
pikainsuliinit
Lisproinsuliini: Insulin Lispro Sanofi, vaikuttava aine: lisproinsuliini, haittavaikutukset: paikallinen allergia, systeeminen allergia, turvotus,
Aspartinsuliini: Insulin Aspar Sanofi, vaikuttava aine: aspartinsuliini, haittavaikutukset: anafylaktiset reaktiot, hypoglykemia,
Glulisinsuliini: Apidra, vaikuttava aine: glulisinsuliini, haittavaikutukset: hengenahdistus, allerginen ihottuma, anafylaktinen reaktio
Metformiini: Metforem, vaikuttava aine:metformiinihydrokloridi, haittavaikutukset: alentunut B12-vitamiinipuutos, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu, ihoreaktiot
Glitatsoni: Januvia, vaikuttava aine: sitagliptiini, haittavaikutukset: allerginen reaktio, pahoinvoint, oksentelu, alhainen verensokeri, turvotus
Sulfonyyliureat: glimepiidi (Amaryl), glipitsidi (Glubetic), vaikuttava aine: pioglitatsoni, haittavaikutukset: hypoglykemia, painonnousu
Glinidit: Novonorm, vaikuttava aine: repaglinidi, haittavaikutukset: hypoglykemia, painonnousu, ripuli, vatsakipu
Dipeptidyylipeptidaasin (DPP4) estäjät: Trajenta, vaikuttava aine: sitagliptiini, saksagliptiini, linagliptiini, alogliptiini, haittavaikutukset: päänsärky, pahoinvointi, ripuli, vatsakipu
GLP-1-analogit: Ozempic, Rybelsus, Wegovy, Victoza, Saxenda, vaikuttava aine: liraglutidi, semaglutidi, dulaglutidi, eksenatidi, liksisenatidi, haittavaikutukset: pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu, turvotus, ummetus
insuliini
molekyylirakenne
koostuu kahdesta aminohappoketjusta (A- ja B-ketjut), jotka liittyvät toisiinsa kahdella rikkisillalla
syntetisoituu haiman Langerhansin saarekkeiden beetasoluissa proinsuliinista, jonka esiaste puolestaan on preproinsuliini
insuliinin vapautuessa haimasta ja proinsuliinista lohkeaa A- ja B-ketjuja yhdistänyt 31 aminohapon pituinen, vailla metabolisia vaikutuksia oleva osa, C-peptidi
insuliinin synteesi
preproinsuliinin mRNA ohjaa peptidin muodostumista ribosomeilla
preproinsuliinimolekyylit siirtyvät endoplasmiselle retikulumille, aminohappoketju lyhenee proinsuliiniksi, kiertyy kerälle ja muuttuu rikkisilloilla varustetuksi yhdisteeksi sekä siirtyy Golgin elimeen, jossa tapahtuu lopullinen muuttuminen insuliiniksi ja C-peptidiksi sekä varastoituminen granuloihin
insuliinin erittyminen
tärkein insuliinin eritystä lisäävä tekijä on veren glukoosipitoisuuden suureneminen
beetasolu reagoi jo muutamassa sekunnissa ympäristön glukoosipitoisuuden muutokseen
glukoosin annon jälkeinen insuliini erityksen nopea lisääntyminen on todennäköisesti seurausta varastogranuloissa olevan insuliinin vapautumisesta
glukoosistimulaation jatkuessa beetasolun sytoplasmassa olevat granulat siirtyvät vähitellen solun pinnalle, ja vielä myöhäisemmässä vaiheessa insuliinin synteesin kiihtyy
haimasta erittyvä endogeeninen insuliini kulkeutuu porttilaskimon kautta maksaan ennen systeemiverenkiertoon pääsyä, noin puolet erittyneestä insuliinista inaktivoituu
insuliinin eliminaatio
insuliinin puoliintumisaika verenkierrossa on vain muutamia minuutteja
insuliinin pääasialliset hajoamispaikat ovat maksa ja munuaiset
myös lihas- ja rasvakudos sitovat ja inaktivoivat insuliinia
insuliinivalmisteet
pitkä-ja lyhytvaikutteiset
pitkävaikutteiset insuliinit lispro-, aspart- ja glukoinsuliinit ovat insuliinianalogeja, joiden molekyylit ovat vain löyhästi sitoutuneet toisiinsa.
lyhyt- ja pitkävaikutteisia insuliineja annostellaan monipistoshoitona ennen aterioita täydentämään pitkä- ja ylipitkävaikutteisten insuliinien vaikutusta
insuliinipumpuissa käytetään pikainsuliineja
pitkä- ja ylipitkävaikutteiset
nopean ja lyhytkestoisen vaikutuksen omaavien valmisteiden lisäksi diabeteksen hoidossa tarvitaan pitkän ja tasaisen vaikutuksen omaavia valmisteita, joilla katetaan elimistön insuliinitarve lyhyt- ja pitkävaikutteisten insuliinien vaikutusajan ulkopuolella
NPH-insuliini on pitkävaikutteinen protamiini-insuliini, jonka vaikutus kestää noin 16-18 tuntia
ylipitkävaikutteisten glargiini- ja detemirinsuliinien vaikutus kestää 18-24 tuntia ja degludekinsuliinin yli 24 tuntia
määritelmä
diabetes jaetaan kahteen eri ryhmään; tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes
tyypin 1 diabetes johtuu haiman beetasolujen tuhoutumisesta autoimmuunireaktion pohjalta
tyypin 2 diabetekselle tyypillistä on insuliinin erityksen häiriintyminen, perifeerinen insuliiniresistenssi sekä maksan suurentunut glukoosintuotto; insuliinineritys on riittämätöntä suhteutetttuna verensokeritasoon
tosiasiassa diabeteksen alatyypit voidaan nähdä jatkumona tyypin 1 diabeteksesta tyypin 2 diabetekseen, ja samalla potilaalla voi olla eri alatyyppien piirteitä
hoidon tavoitteet
tavoitteena on ehkäistä sairauteen liittyviä komplikaatioita
tyypin 1 diabetes hoito
toteutetaan aina insuliinilla
pyritään pitkällä tähtäimellä ehkäisemään mikrovaskulaaristen muutosten kehittyminen etenkin munuaisissa (nefropatia) ja silmissä (retinopatia) sekä neuropatian synty.
tyypin 2 diabetes hoito
pyritään etenkin ateroskleroottisten valtimosairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, ehkäisyyn
tähän päästään hoitamalla korkean verensokerin lisäksi potilaan usein koholla olevaa verenpainetta, kohonneita veren lipidejä sekä häiriintynyttä veren hyytymistä