Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus - Coggle Diagram
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
Aistimus: Aistiärsyke ilman jäsentynyttä havaintoa
Havaitseminen: Aistitiedon tulkitsemista aivoissa
Ärsykel: Alhaalta ylös eli aistinelimestä kohti aivokuorta etenevä tiedonkäsittelyähtöinen prosessointi
Skeemalähtöinen prosessointi: Yksilön sisäisistä malleista ja odotuksista lähtevä tiedonkäsittely
Assosiaatioalue: Aivokuoren alue, jossa yhdistellään tietoa kahdesta tai useammasta aistista.
Silmä
Linssi: mykiö taittaa silmään tulevan valon.
Fovea:tarkan näön alue verkkokalvolla.
Sauvasolut:hämärässä näkemiseen ja liikkeen tunnistamiseen erikoistunut solu verkkokalvon pohjassa.
Tappisolut: värejä rekisteröivä verkkokalvon solu. Tappisoluja on kolmea eri tyyppiä sen mukaan, mille aallonpituuksille ne ovat herkkiä.
Näköhermo: silmästä talamukseen johtava hermo.
Sokea piste: Näköhermon alkukohta verkkokalvolla, jossa ei ole sauva- eikä tappisoluja.
Sakkadi: katseen kohdistamiseen liittyvä nopea, 4–5 kertaa sekunnissa, tapahtuva silmänliike.
Mikä-reitti: Takaraivosta ohimoon johtava rata, joka liittyy ympäristön kohteiden tunnistamiseen.
Miten-reitti: Takaraivosta päälaenlohkoon johtava rata, joka liittyy kohteita ja omaa sijaintia käsittelevän tiedon käsittelyyn
Agnosia: kyvyttömyys tunnistaa kohteita tai niiden ominaisuuksia (liittyy mikä-reitin häiriöön).
Ataksia: vaikeus tai kyvyttömyys ohjata liikkeitä näkötiedon avulla (liittyy miten-reitin häiriöön).
Binokulaarinen: Kahdella silmällä katsomiseen liittyvä
Monokulaarinen: Yhdellä silmällä katsomiseen liittyvä
Stereo- ja syvyysnäkö: verkkokalvolle muodostuu kohteesta kaksi erilaista kuvaa.
Kontanssi: Vakioisuus; luontainen pyrkimys havaita kohde esimerkiksi muodoltaan, kooltaan, vaaleudeltaan ja väriltään vakioisena, vaikka ympäristön olosuhteet muuttuisivat
Havainto: kun aistimus tulee tietoisuuteen,
muodostuu
Havaintoharha: todellisuuden ja havainnon välillä koettu eroavuus eli illuusio.
Hallusinaatio: aistiharha. Henkilö näkee, kuulee, tuntee, maistaa tai haistaa jotakin, jota ei todellisuudessa ole tai tapahdu.
Havaintokehä:kuvaa sitä, miten yksilön sisäiset mallit ja ulkomaailmaa koskevat havainnot muokkaavat toisiaan.
Tarkkaavaisuus: huomion kohdistamista tiettyyn asiaan tai kohteeseen.
Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus: Huomion kohdistaminen johonkin kohteeseen omien tavoitteiden tai
odotusten mukaisesti.
Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus: Huomion kohdistaminen johonkin kohteeseen ulkoisen ärsykkeen ohjaamana.
Orientaatioreaktio: limistön fysiologinen valmius reagoida yllättäviin, voimakkaisiin ärsykkeisiin kohdistamalla niihin tarkkaavaisuutta.
Habituaatio: toistuvaan ärsykkeeseen tottumista.
Inhibioida: Epäolennaisten ärsykkeiden ehkäiseminen.
Dikoottisen kuuntelun tehtävä: Tutkimusmenetelmä, jossa koehenkilö kuuntelee kahta tarinaa samanaikaisesti ja toistaa ääneen eli varjostaa toista tarinaa.
Cocktailkutsuilmiö: Keskustelijan on mahdollista suunnata tarkkaavaisuutensa keskustelukumppaninsa puheeseen ja jättää huomiotta monen yhtäaikaisen puhujan äänet ja taustahäly.
Tarkkaavaisuuden valokeila: Tarkkaavaisuus kohdistuu usein sinne, minne katsotaan eikä näkökentän sivuosiin.
Tarkkaavaisuusresurssit: Kyky suunnata tarkkaavaisuutta eri kohteisiin samanaikaisesti; tämä riippuu tehtävän vaativuudesta ja uutuudesta.
Tarkkaamattomuussokeus: Kyvyttömyys huomata selvästi havaittava, mutta yllättävä tai odottamaton kohde, kun huomio on kohdistettu toiseen asiaan.
Automatisoituminen: prosessi, jossa aiemmin tarkkaavaisuutta vaatinut toiminta opitaan niin, ettei sen toteuttaminen enää vaadi tietoista ohjausta.
Neglect: Huomioimattomuusoireyhtymä, jossa yleensä oikean päälaenlohkon takaosan vauriosta seuraa vasemman puolen huomiotta jättäminen.
ADHD: Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder on oireyhtymä, jossa aivojen tarkkaavaisuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen kehitys on häiriintynyt
ADD: Attention Deficit Disorder on yksi tarkkaavaisuushäiriön muoto, jonka yhteydessä ei esiinny yliaktiivisuutta eikä impulsiivisuutta tai niitä esiintyy vain vähäisessä määrin.