Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Vero-oikeuden perusteet, Luovutusvoitot pääomatulo: - Coggle Diagram

- - - - yleinen kulutusverotus: Arvonlisäverolaki AVL
      - erityinen kulutusverotus: valmisteverolait
    - - Tuloverotus: maataloustulo MVL, elinkeinotulo EVL, muun toiminnan tulo TVL
      - Varojen verotus: perintö- ja lahjaverotus PerVL, varainsiirtoverotus VSVL, kiinteistöverolaki KiinteistöveroL
  - - - oikeuskäytäntö
      - verolainsäädännön esityöt
      - verohallinnon soveltamisohjeet
      - KV-kysymyksissä erityisesti OECD
- - - - esim. osakeyhtiö on omistajistaan erillinen verosubjekti, joka maksaa 20% veroa tuloksestaan; osakkeenomistaja ei ole verovelvollinen yhtiön tulosta, vaan yhtiön jakamista varoista, kuten osingoista
      - henkilöyhtiöiden, eli avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulo verotetaan osakkaiden tulona riippumatta siitä, jaetaanko voittoa osakkaille
      - toiminimiyrittäjiä verotetaan suoraan yritystoiminnan tuottamasta voitosta
  - - - 1. Elinkeinotoiminnan tulolähde
        
        elinkeinoverolaki EVL
        
        liike- tai ammattitoiminnasta saadut tulot ja niihin kohdistuvat menot
      - 2. Maatalouden tulolähde
        
        maatilatalouden tuloverolaki MVL
        
        varsinaisesta maataloudesta, erikoismaataloudesta sekä maa- tai metsätalouteen liittyvästä toiminnasta saadut tulot ja niihin kohdistuvat menot
      - 3. Henkilökohtainen/muun toiminnan tulolähde
        
        tuloverolaki TVL
        
        esim. palkkatulot, eläketulot, vuokratulot, tekijänoikeustulot... ja niihin kohdistuvat menot
    - - kiinteistöjen vuokraustoiminta yleensä TVL-tulolähde
      - yksityishenkilön sijoitustoiminta pääsääntöisesti TVL-tulolähde
      - puun myyntitulot TVL-tulolähde
  - - - Ansiotuloihin
        
        kaikki muu tulo, kuin pääomatulo
        
        esim. palkkatulo työsuhteesta, eläke, sekä tällaisen tulon sijaan saatu korvaus tai etuus
        
        ansiotuloista maksetaan veroa kotikunnalle ja progressiivisesti valtiolle
        
        keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2025 oli 7,54%
      - Pääomatuloihin
        
        omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen
        
        korkotulo, osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot ja luovutusvoitto
        
        verotuksessa lievä progressio
        
        30 000 € asti 30%, sen ylittävästä osasta 34%
    - - ansiotuloissa pääsääntöisesti korkeammat kuin pääomatuloissa
  - - - jako ansio- ja pääomatuloiksi
        
        verovuoden ansiotulot - ansiotulojen vähennykset = verotettava ansiotulo
        
        verovuoden pääomatulot - pääomatulojen vähennykset = verotettava pääomatulo
    - - tyypillisimpien luontoisetujen arvo määritetään vuosittain verohallinnon päätöksen mukaisesti
    - - todellisuudessa syntyneet vähennyskelpoiset menot voidaan vähentää vain, jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 750€
        
        paitsi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut, sekä kodin ja työpaikan väliset matkakustannukset, sillä ne vähennetään tulonhankkimisvähennyksen lisäksi
        
        Kodin ja työpaikan väliset kustannukset: omavastuu 900€ ja enimmäisvähennys 7000€
        
        vähennyksen voi saada myös omalla autolla töihin menemisestä, vain jos:
        
        julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä,
        
        kävely yhteen suuntaan, esim. bussipysäkille, on vähintään
        3 km,
        
        odotusaika meno-paluumatkalla on yhteensä vähintään 2h,
        
        matka alkaa tai päättyy yöllä (00-05)
    - - vähennykseen oikeuttaa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdyt kunnossapito- ja peruskorjaustyöt sekä tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö
      - enimmäismäärä 1600€, omavastuu 150€
      - paitsi jos öljylämmityksestä luovutaan, niin enimmäismäärä 3500€
      - jos palkattu työntekijöitä tekemään korjauksia tms. niin vähennyskelpoisia ovat työnantajamaksut ja 13% palkasta, TAI 35% maksetusta työkorvauksesta (vain työn osuudesta ja työn suorittajan oltava ennakkoperintärekisterissä)
  - - - Veronalaiset elinkeinotulot:
        
        ”Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai
        rahanarvoisena etuutena saadut tulot.”
        
        veronalaista tuloa on nettotulo: esim. omaisuuden myyntihinnasta
        vähennetään sen hankintameno
        
        esim:
        
        saadut vahingonkorvaukset ovat veronalaisia
        
        osakkaan saama tulo-osuus yhtymästä
        
        Avustukset julkisyhteisöiltä ovat veronalaisia, jos niitä ei ole erikseen säädetty verovapaaksi.
        
        Anteeksiannettu velka on velalliselle veronalaista tuloa, paitsi jos saatava oli sen anteeksiantohetkellä arvoton velkojalle
        
        yhtymän elinkeinotoiminnan osingot ovat kokonaan veronalaista
        elinkeinotuloa
      - Verovapaita eriä, esim:
        
        pääomasijoitukset
        
        osake- tai osuuspääomana saadut varat
        
        muuna pääomasijoituksena, esim SVOP, saadut varat
        
        yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovutuksesta saatu hinta
        
        EVL 6b§:ssä säädetyin edellytyksin käyttöomaisuusosakkeiden (KOM) luovutusvoitot (vain osakeyhtiöt ja osuuskunnat)
        
        10% omistusosuus
        
        vähintään vuoden omistusaika
        
        kohde ei ole asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö
        
        myyjäyhtiö ei harjoita pääomasijoitustoimintaa
        
        tappiot vähennyskelvottomia
        
        myyntivoitto = myyntihinta - hankintahinta
        
        Osakkeita ei pidetä käyttöomaisuutena, jos omistusrakenne on luotu lähinnä emoyhtiön henkilöosakkaiden intressissä, eli myöhemmän verovapaan KOM-luovutuksen mahdollistamiseksi
        
        Jotta osakkeet ovat käyttöomaisuutta, tosiseikkojen on osoitettava, että osakkeet palvelevat osakkaana olevan yhteisön elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia
        
        verokohtelun johdonmukaisuus edellyttää, että jos KOM-osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, myöskään niiden luovutuksesta syntyneitä tappioita ei saada vähentää
        
        KOM-osakkeiden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain KOM-osakkeiden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna
        
        yhteisöjen saamat osingot EVL 6a§:n mukaisesti
        
        voitto-osuus yhtymästä on verovapaa
        
        tietyt liittymismaksut ovat verovapaita, 3k: sähkö-, tele-, vesi- viemäri- ja kaukolämpöverkkoon liittymismaksut, jotka palautetaan suorittajalleen liittymän käytön päättyessä
      - Vähennyskelpoisia menoja:
        
        hyödykkeiden hankintamenot
        
        toimitilojen vuokrat
        
        työntekijöiden palkat ja niihin liittyvät työnantajasuoritukset
        
        markkinointi- ja mainosmenot
        
        myyntisaamisten arvonalenemiset ja rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset
        
        elinkeinotoiminnasta johtuneet velan korko
        
        ”Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.”
        
        lähtökohtana subjektiivinen arviointitapa: meno on vähennyskelpoinen, jos se on suoritettu elinkeinotoimintaan liittyvässä tarkoituksessa
        
        Elinkeinotoimintaan liittyvät matkustamismenot
        
        matkaliput
        
        majoitus
        
        työntekijälle maksetut päivärahat
        
        Ellei muuta ole säädetty, vähennyskelpoisia ovat vain realisoituneet, ulkopuoliselle talousyksikölle suoritetut menot
        
        Henkilöstömenot, yrityksen omalle henkilökunnalle järjestetystä tilaisuudesta aiheutuneet menot
        
        kiinteistövero, yhteisön yleisradiovero, apteekkivero
        
        lahjoitukset tietyin säännöin
        
        Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia laissa määriteltyjen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluiden menojen yhteismäärästä. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa.
      - Vähennyskelvottomia menoja:
        
        tilikaudelta maksettavat tuloverot
        
        puolet edustusmenoista
        
        oman pääoman ehtoisille sijoituksille maksetut korvaukset, kuten osakeyhtiön jakama osinko
        
        verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuneet menot
        
        sanktioluonteiset maksut kuten veronkorotukset, sakot ja seuraamusmaksut
        
        yrittäjien yksityismenot
        
        toiminimiyrittäjän palkka (myös yrittäjän puolison ja alle 14-vuotiaan lapsen palkka)
        
        lahjuksen tai lahjanluonteiset edut, esim. sidosryhmille annetut ylikalliit tuotelahjat
      - Omaisuuslajit:
        
        kaikki elinkeinotoiminnan varat kuuluvat käyttötarkoituksen perusteella johonkin omaisuuslajiin
        
        1. Rahoitusomaisuus: rahat, saamiset ja muut rahoitusvarat
        
        2. Vaihto-omaisuus: mm. elinkeinotoiminnassa sellaisenaan tai jalostettuna luovutettavaksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet
        
        3. Sijoitusomaisuus: vain pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja eläkelaitoksilla
        
        4. Käyttöomaisuus: elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitettu omaisuus, esim. koneet ja kalusto tai tehdas- ja toimistorakennukset
        
        5. Muun omaisuuden omaisuuslaji: vain niillä yhteisöillä, joilla ei voi olla TVL-tulolähdettä (osakeyhtiö), omaisuus, jota ei käytetä elinkeinotoiminnassa, esim. yksityisen elinkeinoharjoittajan muu omaisuus on TVL-varoja
        
        Käyttöomaisuus esimerkki:
        
        menojäännöspoistot
        
        koneet ja kalusto vuosittain max 25%
        
        rakennukset ja rakennelmat vuosittain max. 4%/7%/20%
        
        jos käyttöikä alle 3 vuotta, tai hankintahinta alle 1200€, voidaan se vähentää kokonaan sinä vuonna, kun se hankittiin
        
        Vaihto-omaisuuden hankintamenon jaksottaminen:
        
        vaihto-omaisuuden verovuonna vähennyskelpoinen määrä = verovuoden ostot +/- varaston muutos
        
        ESIM. arvopaperit/osakkeet:
        
        osakkeet voivat tilanteesta riippuen kuulua mihin vaan omaisuuslajiin
        
        1. Rahoitusomaisuus: jos arvopaperit omistetaan lyhytaikaista kassanhallintaa varten
        
        2. Vaihto-omaisuus: jos osakkeet omistetaan kaupankäyntitarkoituksessa ja arvopaperikauppaa käydään elinkeinotoimintana
        
        3. Sijoitusomaisuus: vakuutusyhtiön sijoitusportfoliossa
        
        4. Käyttöomaisuus: esim. tytäryhtiön osakkeet, toimitilaosakkeet
        
        5. Muu omaisuus: harvaomisteiseen osakeyhtiöön jätettyjen voittovarojen sijoittamiseksi ostetut pörssiosakkeet
      - Tappiontasaus:
        
        elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta vähennetään ennen verovuoden verotettavan EVL-tulon laskemista vanhat elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiot (vähennysaika 10 vuotta)
        
        poikkeus: tappioiden vähennysoikeus menetetään, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet yrityksen osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa, jolloin mahdollinen poikkeuslupa
        
        esim. 2024 vuonna tappiota 6000€, 2025 vuonna tulosta 5000€ -> vähennetään 2025 verotettavasta tulosta 5000€, jolloin 2025 verotettava tulo 0€ ja käytettävää tappiota jää vielä 2024 vuodelta 1000€
        
        TVL-tulolähteen luovutustappiot vähennetään:
        
        oikeushenkilöllä vaan luovutusvoitosta
        
        luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä toissijaisesti myös muusta pääomatulosta
        
        tappion käyttöaika verovuosi + 5 seuraavaa
        
        Tappioiden vähennysoikeus menetetään, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yhteisön tai elinkeinoyhtymän osakkeista tai osuuksista yli puolet vaihtaa omistajaa.
        
        Verohallinnolta voi hakea tappioiden käyttölupaa/poikkeuslupaa, joko ennen omistajanvaihdosta tai sen jälkeen
        
        ”Jos tappiota tuottaneen yrityksen osakkeista tai osuuksista vähintään 20 prosenttia omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, viimeksi mainitun yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa.”
      - Elinkeinotoimintaa harjoittaa yksityinen elinkeinoharjoittaja (luonnollinen henkilö, toiminimi):
        
        liike- tai ammattitoiminta muodostaa elinkeinotoiminnan tulolähteen EVL
        
        elinkeinotoiminnan tulolähteen jaettava tulo jaetaan elinkeinotoiminnan nettovarojen perusteella ansio- ja pääomatuloksi TVL 38§
        
        Jako tehdään elinkeinotoiminnan verovuotta edeltäneen verovuoden nettovarallisuuden perusteella
        
        pääomatuloa on määrä, joka vastaa verovuotta edeltäneen vuoden EVL-nettovarallisuudelle laskettua 20 %:n vuotuista tuottoa, loppuosa on ansiotuloa
        
        verovelvollisen vaatimuksesta laskentaperusteena voidaan kuitenkin käyttää 10 %:n vuotuista tuottoa tai yritystulo voidaan katsoa ansiotuloksi
        
        esim. jaettava yritystulo 50 000e, siitä tehdään yrittäjävähennys 5%, eli 2 500€
        nettovarallisuus viime vuoden perusteella: 100 000e
        pääomatulo= 100 000e * 0,20 = 20 000e
        ansiotulo= 47 500e - 20 000e = 27 500 e
        
        pääomatulomäärään täytyy kuitenkin aina kuulua elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja
        arvopapereiden luovutusvoitot sekä maatalouden arvopapereiden luovutusvoitot
        
        jos elinkeinotoiminnan nettovarallisuus on nolla tai se on negatiivinen, koko tulo on ansiotuloa
        
        EVL-tulolähteestä vähennetään 5% yrittäjävähennys tappioiden vähentämisen jälkeen ennen kuin tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloiksi
        
        maatalous ja erikoismaatalous muodostavat maatalouden tulolähteen
        
        maatalouden tulolähteen tulo jaetaan maatalouden nettovarojen perusteella ansio- ja pääomatuloksi TVL 38§
        
        arvopaperikauppa yleisesti TVL-tuloa, varsinkin jos kaupankäynti sivutoimista
        
        luonnollisen henkilön osingot:
        
        75 % veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa, jos
        osinko saatu noteeratulta , 85 % jos noteeraamattomalta yhtiöltä
        
        verotus yleisesti TVL, ellei osingot ole henkilön EVL-varoja
        
        osinko jaksottuu TVL-tulolähteessä verovuodelle, jona osinko on osingonjakopäätöksen mukaan nostettavissa
        
        yksityisyrittäjän tappiot:
        
        EVL- ja MVL-toiminnan tappioiden vähentämisen vaihtoehdot:
        
        saman tulolähteen tulosta seuraavina 10 vuotena
        
        osittain tai kokonaan puhtaasta pääomatuloista, tätä kuitenkin vaadittava ennen verovuoden verotuksen päättymistä
        
        toiminnan lopettamishetkellä jäljellä olevat tappiot vähennetään tappiovuotta seuraavien 10 vuoden pääomatuloista
      - Elinkeinotoimintaa harjoittaa elinkeinoyhtymä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö):
        
        yhtymälle vahvistetaan kunkin tulolähteen tulos tai tappiollinen tulos TVL 16§
        
        tulolähteiden voitolliset tulokset jaetaan verotettaviksi osakkaiden tulona (tulo-osuudet)
        
        luonnollisella henkilöllä jaetaan kyseisen tulolähteen tulona nettovarallisuuden perusteella ansio- ja pääomatuloon TVL 40§
        
        pääomatulon enimmäismäärä on nettovarallisuuden 20% vuotuinen tuotto ja loput ansiotuloa
        
        nettovarallisuus lasketaan ensin koko yhtymän tasolla, jonka jälkeen kunkin osakkaan osuudesta vähennetään osakkaan omassa tai perheen käytössä olevan asunnon arvo sekä osakkaan yhtymäosuuden hankintaan käytetty korollinen velka vastuunalaisilla yhtiömiehillä, josta sitten saadaan osakaskohtaisesti selville osuus nettovarallisuuteen, jonka perusteella tulo-osuus jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon
        
        yhtymän TVL-tulolähteen tulo-osuudet kokonaan pääomatuloa, myös KOM:iin kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot aina pääomatuloa
        
        juridisen henkilön kyseisen tulolähteen tulona, TVL-tulot laitetaan EVL-tuloihin
        
        osakkaalla tulo-osuus on sen verovuoden tuloa, jona yhtymän verovuosi päättyi
        
        tappiolliset tulokset vahvistetaan yhtymälle, niitä ei jaeta osakkaille
        
        tappiot vahvistetaan yhtymälle tulolähteittäin ja vähennetään kunkin tulolähteen tulosta seuraavan 10 vuoden aikana sitä mukaan kun tuloa syntyy
        
        toiminnan lopetushetkellä jäljellä olevat tappiot katoaa
        
        arvopaperikauppaa käytäessä tehdään kokonaisarviointi, toteutuuko elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, että onko TVL- vai EVL-tuloa
      - Elinkeinotoimintaa harjoittaa osakeyhtiö:
        
        osakeyhtiöön sovelletaan EVL:ää riippumatta siitä, harjoittaako se elinkeinotoimintaa
        
        jos osakeyhtiö harjoittaa maataloutta, sovelletaan siihen osaan MVL:ää
        
        osakeyhtiöllä ei ole TVL-tulolähdettä (paitsi joillain tietyillä, mut ei nyt väliä)
        
        osakeyhtiö on verotuksessa yhteisö (TVL 3§), eli erillinen verovelvollinen, tulot verotetaan yhteisöverokannalla 20%, osingot verotetaan omistajalla sitten kun osinkoja maksetaan
        
        osingot verovelvollisilla jaksottuu suoriteperiaatteen mukaisesti verovuodelle, jonka aikana osingonjakopäätös tehdään
        
        osinko julkisesti noteeratusta yhtiöstä:
        
        saajana luonnollinen henkilö: 85% veronalaista pääomatuloa, loput verovapaata
        
        saajana noteeraamaton yhtiö: veronalaista tuloa, paitsi silloin jos omistusosuus väh. 10%
        
        osinko julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä:
        
        saajana noteeraamaton yhtiö: verovapaata tuloa
        
        saajana luonnollinen henkilö:
        pääomatulo-osuus: määrä joka vastaa 8% osingonsaajan osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta (=nettovarallisuudesta) verotetaan 25 % pääomana (150 000e asti, sen ylittävästä osasta 85% pääomatuloa)
        ansiotulo-osuus: määrä, joka ylittää 8% osingonsaajan osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta verotetaan 75% ansiotulona
        
        noteeraamattoman yhtiön nettovarallisuus:
        
        yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat, otetaan huomioon kaikkien tulolähteiden varat
        
        kun osakeyhtiön nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä, saadaan osakkeen matemaattinen arvo
        
        verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilipäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella
        
        yhtiön varoina pidetään yhtiön käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rajoitusomaisuuksia sekä muuta sellaista omaisuutta ja pitkävaikutteisia menoja, joilla on varallisuusarvoa
        
        velkana pidetään taseen vastaaviin vieraaseen pääomaan merkattuja eriä ja pääomalainaa silloin, kun se on taloudelliselta luonteeltaan vierasta pääomaa
        
        varojen ja velkojen arvostaminen nettovarallisuuslaskennassa:
        
        rahoitusomaisuuteen kuuluvan saamisen arvoksi katsotaan nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvoksi hankintameno, josta on tehty arvonalentumisvähennykset.
        
        vaihto-omaisuuden arvoksi katsotaan hankintameno, josta on vähennetty arvonalentumisvähennys
        
        käyttöomaisuuden arvoksi katsotaan verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta oleva arvo
        
        elinkeinotoiminnan tulolähteen muuhun omaisuuteen sekä muuhun kuin elinkeinotoimintaan kuuluvat varat arvostetaan ”soveltuvin osin” arvostamislain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla
        
        yhtiön velat arvostetaan nimellisarvoon tai indeksiin sidottujen velkojen kohdalla indeksillä muutettua arvoa
        
        Vertailuarvo tarkoittaa, että nettovarallisuuslaskennassa otetaan
        huomioon verovelvollisen eduksi arvostamislaissa määritelty
        korkeampi arvo kuin omaisuuden hankintameno
        
        osinko ansiotuloa, jos sen jakamiseen liittyy työpanos
        
        samaan konserniin kuuluvia osakeyhtiöitä verotetaan erillisesti
        
        konserniin kuuluvien yhtiöiden keskinäisten liiketoimien hinnoittelussa on noudatettava markkinaehtoperiaatetta (VML 31§)
        
        konsernissa voidaan tasata verotettavia tuloja ja menoja konserniavustuksilla
        
        mahdollistaa tuloksen tasaamisen kotimaisten konserniyhtiöiden välillä
        
        koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, omistusvaatimus 9/10
        
        maksettu konserniavustus on vähennyskelpoista elinkeinotoiminnan tulosta ja saatu konserniavustus on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa
        
        arvopaperikauppa aina EVL-tuloa, mutta mikä omaisuuslaji? vaihto-omaisuus vai muu omaisuus?
        
        tappiot:
        
        tappiota ei jaeta osakkaille, sillä yhtiö on verovelvollinen
        
        vähennetään tulolähteittäin seuraavien 20 vuoden tuloista
        
        paitsi KOM-osakkeiden luovutustappio vähennetään KOM-osakkeiden luovutusvoitosta, jos se ei ole vähennyskelvoton, verovuosi + 5 seuraavaa
        
        KOM-yhtiöosuuden luovutustappio vähennetään osakkeiden ja yhtiöosuuksien luovutusvoitosta, vv + 5 v
      - Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa
        
        elinkeinotoiminnan tunnusmerkit:
        
        voiton tavoittelu
        
        toiminnan itsenäisyys
        
        taloudellisen riskin olemassaolo
        
        suunnitelmallisuus
        
        jatkuvuus
        
        suuntautuminen rajoittamattomaan tai laajaan asiakaskuntaan
        
        toimiminen kilpailuolosuhteissa
        
        toiminnan laajuus, toiminnan järjestely ja kirjanpito
        
        laajamittainenkaan huoneistojen vuokraaminen ei ole elinkeinotoimintaa, ellei siihen liity kiinteistönjalostamista
      - Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan EVL:n normien mukaan mutta sen ja muiden tulolähteiden tulos verotetaan TVL:n normien mukaan
        
        TVL 124§: yhteisöverokanta
        
        yrityksen omistajien verotus
        
        TVL V osa: verotustappiot
      - EVL 53§ - elinkeinotoiminnan omaisuus:
        ”Jos kiinteistöä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi
        tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin, kuten tehdas-, työpaja-, liike- tai hallintotarkoituksiin
        taikka henkilökunnan asumis- tai sosiaalitarkoituksiin, kiinteistö kuuluu
        elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.
        Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös muuta hyödykettä kuin kiinteistöä, jota
        käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa.”
      - Palkkatulo:
        
        EPL 13.1 §:n 1 kohta: palkkana pidetään kaiken laatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa
        
        palkkatulo ei ole koskaan elinkeinotoiminnan tuloa
        
        työsuhteen tunnusmerkki on työn tekeminen toisen johdon ja valvonnan alaisena
        
        palkanmaksajalla ennakonpidätysvelvollisuus
        
        EPL 13.1 §:n 2 kohta: hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkio on verotuksessa palkkaa
      - Veroilmoituksen lähtökohtana on kirjanpidollinen tulos, jota oikaistaan veroilmoitusta varten
        
        tuotoista poistetaan verovapaat erät
        
        tuottoihin lisätään verotuksessa vähennyskelvottomien menojen määrä
        
        jaksottamiserot huomioidaan
      - Vähennyskelpoisia menetyksiä:
        
        rahoitusomaisuuteen kohdistuvat kavallaukset, varkaudet tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset
        
        myyntisaamisten arvonalentumiset
        
        rahoitusomaisuuden lopulliseksi todetut arvonalenemiset
        
        muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten lopulliseksi todetut arvonalenemiset (lopullisuus tarkoittaa konkurssia jne)
      - Korkovähennysrajoitukset:
        
        ”Korkomenolla ja korkotulolla tarkoitetaan tässä pykälässä korkoa ja sitä vastaavia muita suorituksia, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.”
        
        verovuonna vähentämättä jääneet korot voidaan vähentää
        tulevaisuudessa (carry forward)
        
        nettokorkomenot: verovelvollisella on nettokorkomenoja, kun
        sen maksamat korkomenot ovat suuremmat kuin verovelvollisen saamat korkotulot
        
        Enintään 500 000 euron nettokorkomenot ovat kokonaan vähennyskelpoisia
        
        Jos nettokorkomenot ovat yli 500.000 euroa, vähennyskelpoista on määrä joka vastaa 25 prosenttia elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta
        
        Elinkeinotoiminnan tulos + korkomenot + verotuspoistot (+ saatu konserniavustus - annettu konserniavustus)
        
        Riippumattomille osapuolille maksetut nettokorot ovat vähennyskelpoisia 3.000.000 euroon saakka
      - Jaksottaminen:
        
        Tulon jaksottaminen:
        
        "tulo on sen vuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna”
        
        korko- ja vuokratulot ovat sen verovuoden tuloa, jolta ne kertyvät
        
        vakuutus- ja vahingonkorvaukset ovat sen verovuoden tuloa, jona vahinko tapahtui
        
        avustukset ovat sen verovuoden tuloa, jona oikeus avustukseen syntyi
        
        Menon jaksottaminen:
        
        "meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt”
        
        Ajan kulumisen perusteella suoritettavat menot jaksotetaan niille verovuosille, joille menot kohdistuvat, esim. vuokra, korko, aikapalkka, vakuutusmaksu
        
        Pitkävaikutteiset menot, jotka eivät kerrytä liikeomaisuutta, esim. suuren mainoskampanjan menot tai korjausmenot, jos taloudellinen vaikutusaika vähintään kolme vuotta, meno jaksotetaan todennäköiselle vaikutusajalleen, max 10 vuotta, tasapoistoiksi
        
        Tutkimustoiminnan menot voidaan vähentää suorittamisvelvollisuuden syntymisvuonna, tai jaksottaa kahden tai useamman vuoden aikana positoina
        
        Vaihto-omaisuuden hankintamenon jaksottaminen:
        
        vaihto-omaisuuden myynnistä saatu tulo syntyy suoriteperiaatteen mukaan luovutushetkellä
        
        jaksottaminen edellyttää varaston muutoksen seuraamista
        
        Käyttöomaisuuden poistomenetelmät:
        
        Menojäännöspoisto:
        
        tehdään poistamattomasta, eli jäljellä olevasta hankintamenosta
        
        Koneet ja kalusto: poistot tehdään yhtenä eränä koko koneiden ja kaluston menojäännöksestä
        
        1 more item...
        
        Rakennukset ja rakennelmat: laissa erilaiset enimmäispoistot riippuen kohteesta ja käyttötarkoituksesta
        
        Tasapoisto:
        
        tehdään alkuperäisestä hankintamenosta
        
        Substanssipoisto:
        
        tehdään todellisen käytön perusteella
        
        Lisäpoisto:
        
        voidaan tehdä, jos jäljellä oleva hankintameno on käypää arvoa korkeampi
        
        Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voi tehdä säännönmukaisia poistoja,
        vaan hankintameno poistetaan vasta kun omaisuus myydään
        
        Hankintamenon määrittely:
        
        Ostetut hyödykkeet:
        
        ostohinta
        • välityspalkkiot ja muut ostoon liittyvät menot
        • rahdit, huolintapalkkiot ja tullit
        • asennuksesta johtuneet menot
        • ennen käyttöönottoa suoritetut korjausmenot
        • (Alv jos se on vähennyskelvoton)
        
        Itse valmistetut hyödykkeet:
        
        • raaka-aineiden ja valmistuksen kustannukset
        
        Itse rakennettu rakennus:
        
        palkat sivukuluineen
        • rakennusaineet
        • pohjatutkimuksen ja suunnittelun menot
        • vanhan rakennuksen purkamismenot
        • (palautuskelvottomat liittymismaksut)
        
        Osakkeet ja muut arvopaperit:
        
        ostohinta
        • välityspalkkiot
        • ostoon liittyvät asiantuntijapalkkiot
        • varainsiirtoverot
        • (hankinnan jälkeen, mutta ennen käyttöönottoa tehtyjen korjausten
        menot)
      - Varaukset:
        
        tehdään aikaistettuja kulukirjauksia, vaikka menon
        suorittamisvelvollisuus ei ole vielä syntynyt
        
        varauksen voi vähentää verotuksessa vain jos se on vähennetty tulosvaikutteisesti myös kirjanpidossa
        
        Takuuvaraus:
        
        Varauksen määrä lasketaan odotettavissa olevien takuumenojen
        perusteella hyödykekohtaisesti
        
        Jälleenhankintavaraus:
        
        Kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus EVL 43.1 §
        • varauksen kohde: vahinkotapahtuman johdosta saatu
        vakuutus- tai vahingonkorvaus kuluvasta
        käyttöomaisuudesta
        
        Toimitilan jälleenhankintavaraus EVL 43.2 §
        • varauksen kohde: vastikkeellisen luovutuksen
        luovutushinta verovelvollisen toimitiloina käyttämästä
        rakennuksesta tai toimitilaosakkeista
        
        Jälleenhankintavarauksella voidaan estää vahingonkorvauksen
        tai luovutushinnan aiheeton tuloutuminen silloin kun
        tarkoituksena on hankkia tilalle vastaavaa liikeomaisuutta.
        
        hankinta tehtävä seuraavan kahden vuoden aikana
        
        Toimintavaraus:
        
        vaan liikkeen- ja ammattiharjoittaja tai yhtymä, jolla vain luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä
        
        Toimintavarauksen enimmäismäärä on summa joka vastaa 30
        prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden
        aikana maksetuista ennakonpidätyksen alaisista palkoista
    - - kirjanpitoaineisto toimii yrityksen verotettavan tuloksen laskennan lähtökohtana - tehdään kuitenkin tarpeellisia muutoksia, josta tehdään veroilmoitus
      - Menojen jaksottaminen
        
        useampana verovuonna tuloa kerryttävät menot vähennetään osissa vuosittaisina poistoina
        
        yleissääntö: kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, tai jos vaikutusaika yli 10 vuotta, tehdään poistot 10 vuotena
        
        eri omaisuuslajeja koskevat eri jaksottamissäännöt
    - - Osakeyhtiö -> osakkeenomistajat
        
        Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen: elinkeinotoiminnan tulolähteen positiivisesta tuloksesta maksettava 20% yhteisöveroa
        
        osakeyhtiön osakas on verovelvollinen vaan yhtiöltä saamastaan varoista, kuten osingoista
        
        osinkojen verotus riippuu:
        
        osinkoa jakavasta yhtiöstä (noteerattu oyj vai noteeraamaton oy)
        
        osingonsaajasta (esim. luonnollinen henkilö vai yhteisö)
        
        luonnollisten henkilöiden listaamattomasta yhtiöstä (oy) saadun osingon osalta: osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuus
        
        nettovarallisuus = yritysten varat - velat
        
        8% tuotto osakkeiden matemaattiselle arvolle (henkilön omistamien osakkeiden arvo nettovarallisuudesta) on 25% pääomatuloa ja loppu verovapaata, 8% tuoton ylittävä osa on 75% ansiotuloa ja loput verovapaata
        
        jos ei nettovarallisuutta, ei pääomatuloa
        
        luonnollisen henkilön julkisesti noteeratusta (oyj) osakeyhtiöstä saamat osingot ovat 85% veronalaista pääomatuloa
        
        osingon maksava yhtiö pidättää veron ennakonpidätyksenä ja tilittää sen suoraan Verohallinnolle
        
        jos osingon maksaja on noteerattu osakeyhtiö (oyj) ja saajana on noteeraamaton osakeyhtiö (oy), jonka omistus on alle 10%, osinko on kokonaan veronalaista tuloa
      - Toiminimiyrittäjän, eli yksityisen elinkeinoharjoittajan verotus
        
        elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yrittäjän tulona -> jako nettovarallisuuden perusteella ansio- ja pääomatuloihin
        
        pääomatuloa enintään 20% nettovarallisuudelle lasketusta vuotuisesta tuotosta, (voi olla myös 10% tai 0% verovelvollisen vaatimuksesta) ja loput ansiotuloa
        
        yrittäjävähennys 5%
      - Elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) verotus:
        
        ei ole itsenäinen verovelvollinen, vaan yhtymälle vahvistetaan elinkeinolähteen tulos, joka jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaille
        
        tappiollisia tuloksia ei jaeta
        
        jos osakas on luonnollinen henkilö, tulo-osuus jaetaan osakkaalla yhtymästä olevan nettovarallisuusosuuden perusteella ansio- ja pääomatulo-osuuksiin
        
        20% nettovarallisuusosuudesta pääomatuloa ja loput ansiotuloa
- - - - tietyissä yhteisömuodoissa poikkeuksia, esim. yleishyödyllinen yhteisö
    - - myyjän sijasta ostaja on arvonlisäverovelvollinen
      - ei sovellu kuluttajamyyntiin, eikä voi soveltaa vapaaehtoisesti
      - merkittävä rakennusalalla ja kv-tilanteissa
  - - - kuljetuskustannukset, postikulut ja laskutuslisät
        
        liittymisperiaate: arvonlisäverokanta määräytyy pääsuoritteen mukaan
      - työsuorituksen osalta matkakulut, majoituskulut, kilometrikorvaukset ja päivärahat
      - jos samalla kertaa myytävät hyödykkeet eivät muodosta yhtä kokonaisuutta, soveltuu jakamisperiaate = arvonlisäverokanta määritetään erikseen kullekkin hyödykkeelle
  - - - alennettu verokanta 10%: sanoma- ja aikakausilehdet
  - - - hankinta on tehty arvonlisäverollista liiketoimintaa varten
      - hankinta on tehty arvonlisäverovelvolliselta myyjältä ja laskuun sisältyy arvonlisäveroa
      - myyjä on antanut ostajalle arvonlisäverolain sisältövaatimukset täyttävän laskun, josta ilmenee mm. verokanta ja arvonlisäveron määrä
    - - asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävään kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvistä tavaroista ja palveluista
      - asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvistä tavaroista ja palveluista
      - edustustarkoituksessa tehdyistä hankinnoista
      - muuten kuin yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön hankitusta henkilöautosta ja siihen liittyvästä tavaroista ja palveluista
  - - - myyjän täytyy kuitenkin selvittää, onko verovelvollinen maassa, minne myy
- - - - jos rintaperillisiä ei ole, puoliso perii (aviopuoliso)
        
        jos ei kumpaakaan näistä, järjestys näin:
        
        perittävän isä ja äiti
        
        perittävän veljet ja sisaret, sekä näiden jälkeläiset
        
        perittävän isovanhemmat ja näiden jälkeläiset
  - - - pidettävä 3kk kuluessa kuolemasta
      - tilaisuudessa laaditaan perukirja, joka toimii perintöveroilmoituksena
    - - perintöverotus toimitetaan, vaikka perinnönjakoa ei olisi tehty
    - - jos perintövero yli 500€, 2 maksuerää
      - noin puoli vuotta maksuaikaa verotuspäätöksestä
      - maksamatonta perintöveroa ei kuitenkaan lähetetä ulosottoon ennen kuin ensimmäisen maksuerän eräpäivästä on kulunut 10 vuotta, lasketaan kuitenkin viivästyskorko