Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vakuutus ja riskienhallinta - Coggle Diagram
Vakuutus ja riskienhallinta
Riski
vs.
Epävarmuus
Riski
= known known
jakauma tunnettu
mitattavissa
todennäköisyys laskettavissa
Puhdas riski
: riski liittyy ei-toivottuun tapahtumaan, kyseisen ei-toivotun tapahtuman sattuminen ei ole varmaa eikä mahdotonta
Spekulatiivinen riski
: riski on kaksitahoinen, toisaalta se sisältää mahdollisuuden ja toisaalta vaaran aspektin. riski on epävarmuuden (pos tai neg) vaikutus tavoitteiden toteutumiseen
Riskien luokittelua:
Staattinen
vs.
dynaaminen
suhteellisesti muuttumaton vs. suhdanteiden ja olosuhteiden mukaan muuttuva
dynaamisessa riskissä jakauma muuttuu, staattisessa ei. jakauma mittaa riskiä
Hajautuva
vs.
systemaattinen
hajautuva riski voidaan eliminoida hajauttamalla, systemaattisen riskin suuruutta hajauttaminen ei pienennä
Taleb
: mediokristan vs. ekstremistan
Mediokristan
• Ei-mittakaavaton
• Lievä satunnaisuus
• Tyypillinen jäsen on keskinkertainen.
• Voittajat saavat pienen osan koko kakusta.
• Ei Mustan Joutsenen vaikutusta
• Yksittäinen tapaus tai havainto ei määritä kokonaisuutta.
• Hetken havainnoista saadan käsitys siitä, mistä on kyse.
• Nähdyn perusteella on helppo ennustaa ja laajentaa siihen,
mitä ei näe.
• Historia ryömii.
• Kellokäyrä
Ekstremistan
• Mittavaakaton
• Hurja satunnaisuus
• Tyypillinen havainto joko jättiläinen tai kääpiö
• Voittaja vie kaiken.
• Altis Mustalle Joutsenelle
• Pieni määrä äärimmäisiä tapauksia määrittelevässä roolissa
• Kestää kauan selvittää, mistä on kyse.
• Aikaisempaa koskevasta tiedosta on vaikea ennustaa.
• Historia hyppää
• ”harmaat joutsenet” (eksponenttijakauma?) tai Mustat
Joutsenet
Riskien arviointi:
itseen kohdistuvat riskit arvioidaan lähes aina pienemmiksi kuin keskivertohenkilöön kohdistuvat riskit
naiset arvioivat useimmat riskit suuremmiksi, vakavammiksi ja huolestuttavammiksi kuin miehet
pienituloiset, ja ne jotka kokevat yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuutensa pieniksi, arvioivat riskit suuremmiksi kuin muut
negatiiviset tunnetilat ja piirteet, jotka altistavat negatiivisille tunteille ovat yhteydessä korkeampiin riskiarvioihin
Epävarmuus
= known unknown
jakauma tuntematon
ei-mitattavissa
todennäköisyyttä ei pystytä laskemaan
Unknown unknowns
Musta Joutsen
Riskin ja epävarmuuden skaalaaminen
:
Yksilö
suuret mittakaavat saavutetaan varsin nopeasti
tapauksia tulee paljon ja niistä on varsin paljon dataa
riskit korostuvat suhteessa epävarmuuteen
Paikallisyhteisö ja globaalisti pienet organisaatiot
suuret mittakaavat saavutetaan nopeahkosti
tapahtumia realisoituu paljon ja näin ollen niistä on varsin paljon dataa
riskejä edelleen esiintyy runsahkosti ja ne on mallinnettavissa
epävarmuuksia kuitenkin enemmän
jotkut organisaatiot niin uniikkeja, että riskejä on haastava mallintaa (esim. start-upit)
Valtiot ja kansainväliset suuryhtiöt sekä muut organisaatiot
rakenteet monimutkaisia
tapahtumia realisoituu jo vähemmän rajatussa ajassa
yksiköt varsin erityyppisiä, paitsi ehkä pienet valtiot samankaltaisia, kuten pohjoismaat
epävarmuus korostuu
näissä parhaillaan jopa laajemmat mallinnukset mahdollisia
useimmat niin uniikkeja, että riskejä haastava mallintaa
Maapallo
epävarmuus ja EPÄVARMUUS
Riskienhallinta
"riskienhallinta on jatkuva prosessi, joka sisältää tiettyyn tavoitteeseen liittyvän riskin tunnistamisen, arvioinnin ja hallintatoimenpiteen"
"Riskienhallinta on toimintaan ja toimintaympäristöön liittyvien epävarmuustekijöiden, negatiivisten ja positiivisten, tunnistamista, arviointia ja niitä koskevaa päätöksentekoa"
Riskienhallinta yritysten näkökulmasta:
pakollinen paha:
erilaisten vaatimusten täyttämistä
innovaatiota kahlehtivaa toimintaa
myös mahdollisuus:
varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoimintamahdollisuudet ja innovoinnin
voidaan nähdä myös kilpailutekijänä
"Riskienhallinnan ensisijainen tavoite on
katastrofien välttäminen
ja siten liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Toinen tavoite on
riskikustannusten optimointi
ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen"
Perinteinen riskienhallinta (TRM- traditional risk management)
:
keskittyy yksittäisten riskien hallintaan tietyissä organisaation osissa tai toiminnoissa
se on usein reaktiivista ja pyrkii minimoimaan jo tunnistettujen riskien vaikutusta
Kokonaisvaltainen riskienhallinta (ERM- enterprise risk management)
:
laajempi ja strategisempi lähestymistapa, joka kattaa kaikki organisaation riskit
se integroi riskienhallinnan osaksi organisaation päätöksentekoa ja pyrkii ennakoimaan ja hallitsemaan riskejä kokonaisvaltaisesti
Strateginen riskienhallinta (SRM- strategic risk management)
:
keskittyy erityisesti strategisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa organisaation pitkän aikavälin tavoitteisiin ja kilpailukykyyn
se yhdistää riskienhallinnan ja strategisen suunnittelun ja pyrkii varmistamaan, että organisaation strategiat ovat kestäviä ja joustavia
Riskienhallinnan viitekehykset:
riskienhallinnan viitekehys
on järjestelmällinen lähestymistapa ja ylemmän tason työkalu, joka auttaa organisaatioita tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskejä, sekä tarjoaa rakenteen ja ohjeet riskienhallintaprosessin toteuttamiseen ja integroimiseen organisaation toimintaan
COSO ERM
erityisen hyödyllinen taloudellisen raportoinnin ja sisäisen valvonnan yhteydessä
ISO 31000
tarjoaa laajemman ja joustavamman lähestymistavan riskienhallintaan kaikissa organisaatioissa
Riskienhallintaprosessi
Riskienhallintaprosessin vaiheet: tavoitteiden määrittely ja kohdentaminen -> riskien tunnistus ja arviointi -> riskienhallintatoimenpiteet -> riskiraportointi ja seuranta -> jatkuva parantaminen ja auditointi ->
Tavoitteiden määrittely ja kohdentaminen
:
Mille tasolle riskienhallinnan tavoitetaso kannattaisi asettaa?
Mikä määrittää järkevän tavoitetason?
Onko tavoitetaso pysyvä vai dynaaminen?
Mahdollisia yleistavoitteita:
varmistetaan toiminnan lainmukaisuus
vältetään katastrofit
varmistetaan yrityksen toiminnan jatkuvuus
optimoidaan riskikustannukset
varmistetaan strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen
Riskienhallinnan kattavuus
: keskitytään joihinkin riskeihin vas. kokonaisvaltaisesti kaikki riskityypit
Riskienhallintatoiminnan ajoittaminen
: vuosisuunnittelun yhteydessä vs. kaikissa yrityksen prosesseissa jatkuvana
Riskienhallinnan jalkauttaminen
: ylimmän johdon tasolla vai arkipäivänä kaikilla toiminnan tasoilla
Riskinkantokyky (risk capacity)
: riskin määrä, jonka organisaatio sietää menettämättä mahdollisuutta jatkaa toimintaansa haluamallaan tavalla
Riskinsietokyky (risk tolerance)
: on hyväksyttävä riskitason vaihteluväli tai poikkeama odotetusta riskitasosta, jonka yritys on valmis kestämään saavuttaakseen tavoitteensa
Riskinottohalukkuus (risk appetite)
: riskin määrä ja laji, jonka organisaatio on valmis ottamaan saavuttaakseen asettamansa tavoitteet
Riskien tunnistus ja arviointi
:
Riskien tunnistus:
riskien tunnistaminen on prosessin kivijalka
riskien tunnistaminen ei saisi olla implisiittistä tai ad hoc-tyyppistä
riskien tunnistamiseen on lukuisia apuvälineitä:
riskiluokittelut
strategiset-, taloudelliset-, operatiiviset- ja vahinkoriskit
henkilö-, omaisuus- ja toiminnan riskit
liiketoiminta- ja vahinkoriskit
vahinkotilastot
tarkastuslistat
riskikartat
asiantuntijat
strategisten riskien tunnistaminen vaatii liiketoimintaosaamista sekä toimialaymmärrystä
Riskien arviointi:
kun riskit on tunnistettu, siirrytään niiden arviointiin
kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen
vaikutukset ja todennäköisyydet
sanallinen selitys
vaikuttavuus annetulla asteikolla
vaikuttavuus taloudellisin arvioin mitattuna
liittyviä käsitteitä:
riskin todennäköisyys
: riskin sattumatiheys, suuri: toteutuu lähes varmasti muutaman vuoden kuluessa, alhainen: ei todennäköisesti kohtaa yritystä sen olemassaoloaikana
riskin vakavuus
: riskin toteutumisesta aiheutuva todennäköinen menetys, katastrofaalinen: toteutuminen merkitsee yritystoiminnan loppumista, vähäinen: toteutumisesta ei aiheudu yritykselle merkittävää tappiota
riskin suuruus
: riskin aiheuttama uhka, huomioi sekä riskin todennäköisyyden että vakavuuden
Riskitulo
= todennäköisyys x vakavuus
Riskiluku
= todennäköisyys x vaikutus^2
Mitkä riskit merkittävämpiä?
riskienhallinnan toimintaympäristö ja viitekehys
yksilö
: ikä, sosioekonominen asema, sivilisääty, perhetilanne
yritys/organisaatio
: koko ja maantieteellinen sijainti, toimiala, pääomarakenne
yhteiskunta
: maantieteellinen sijainti, sosiaalipoliittinen kulttuuri, arvomaailma, taloudellinen tilanne
tilastotiede ja todennäköisyyslaskenta
ei aina mahdollista
Riskienhallintatoimenpiteet
:
Prosessimalli:
Riskienhallintakeinot
Riskien kontrollointi
välttäminen
pienentäminen
Riskien rahoitus
Siirtäminen
vakuuttaminen
Omalla vastuulla pitäminen
suuri omavastuu
korvausrahasto
captive-yhtiö
Riskien välttäminen
ensisijainen keino, kun vakavuus sietämätön tai kriittinen
pidättäydytään toimista, jotka altistavat riskille -> tulojen menetys?
esim. tietyn liiketoiminnan myynti
Riskien pienentäminen
usein käytetyin riskienhallinnankeino
todennäköisyyden pienentäminen
seurausten pienentyminen
Riskien rahoitus
Riskien siirtäminen:
riskien vakuuttaminen
riskien siirtäminen muulla sopimuksella, esim. alihankkijat
Riskien omalla vastuulla pitäminen:
suuri omavastuu vakuutuksissa
korvausrahasto/muut likvidit varat
captive-yhtiö
Riskiraportointi, seuranta ja auditointi
:
Riskienhallinnan 3 puolustuslinjaa:
1. Operatiivinen toiminta
vastuu: koostuu organisaation operatiivisista toiminnoista, kuten liiketoimintayksiköistä ja päivittäisistä työntekijöistä
tehtävät: vastuussa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta omassa toiminnassaan, sisältää myös valvontatoimien toteuttamisen ja niiden tehokkuuden seurannan
2. Riskienhallinta ja valvonta
:
vastuu: koostuu riskienhallinnan ammattilaisista ja valvontatoiminnoista, kuten compliance- ja riskienhallintatiimeistä
tehtävät: he valvovat ja tukevat ensimmäistä puolustuslinjaa varmistaen, että riskienhallintaprosessit ovat tehokkaita ja johdonmukaisia koko organisaatiossa
3. Sisäinen tarkastus
:
vastuu: sisäinen tarkastus, joka toimii riippumattomasti
tehtävät: arvioi ensimmäisen ja toisen puolustuslinjan tehokkuutta ja antaa suosituksia parannuksista, tämä varmistaa, että riskienhallinta on kokonaisvaltaista ja riippumatonta
Riskien raportointi:
laajuus ja sisältö vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan
Sisäiset raportit
:
operatiivinen taso: tarkastellaan ja raportoidaan esim. omia riskejä, läheltä piti -tilanteita, tapahtuneita vahinkoja ja ennaltaehkäiseviä toimia
yksilötaso: painopisteenä riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelu, vastuuttaminen sekä toteutuksen seuranta ja riskienhallintakeinojen kustannus- ja hyötysuhde, tarvittavat resurssit ja aikataulut
johtotaso: kokonaiskuva yrityksen riskiprofiilista, kriittisimmät riskit ja kehitystrendit, riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden vastuut
Ulkoiset raportit
:
pörssiyhtiöillä säänneltyä, esim. vuosikertomuksessa
lain mukaan tietyt kokoluokka- ja merkittävyyskriteerit täyttävien yritysten on laadittava tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomus, johon tulee sisällyttää kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, mutta yrityksillä edelleen laajalti mahdollisuus päättää miten, missä muodossa ja kuinka konkreettisesti lain määräämää riskiraportointia suoritetaan
Riskien raportointi konsernitasolla:
yksikkötaso ja business controllerit: kerran viikossa
riskikomitea, sisäinen tarkastus ja johtoryhmä: kerran kuussa
tarkistusvaliokunta ja hallitus: neljännesvuosittain
Strateginen riskienhallinta
:
Strategic foresight (strateginen ennakointi)
= organisaation kyky ennakoida tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita sekä valmistautua niihin ennakoivasti
ei vain ennustamista, vaan vaihtoehtojen kartoittamista ja päätöksenteon tukemista pitkäjänteisesti
Keskeiset elementit:
Trendien ja signaalien tunnistaminen: seurataan globaaleja ja paikallisia muutoksia
Epävarmuuden hallinta: tunnistetaan ja analysoidaan epävarmuustekijöitä
Skenaariotyö: kehitetään useita tulevaisuuden skenaarioita, jotka auttavat ennakoimaan
Strateginen riski
:
any exposure (event, occurrence or situation) and the associated uncertainty that foundationally threatens or enhances a company's competitive advantage or its viability as a going concern. An exposure is the combined interaction of external events and internal responses over a long period of time
Tunnuspiirteitä:
riskistä epävarmuuteen
sekä tappion että voiton mahdollisuus
tunnetuista riskeistä tuntemattomiin riskeihin
lyhyestä pitkään aikaväliin
jatkuvuudesta epäjatkuvuuteen
fokus kilpailuetuun
Strategisen riskin ottaminen kuuluu liiketoimintaan, voidaan ymmärtää kyvykkyytenä ja on edellytys kilpailuedun ylläpitämiselle
a set of principles, processes, teams and tools that allow firms to manage strategic risks, which are those uncertainties. events and exposures that create threats to, or opportunities to expand, their competitive advantages
Strategic risk management SRM
:
strategic risk
: competitor moves, new regulations, political events, social changes, changing taste, new technologies
operational risks
: malfunction, process disruptions, administrative errors, technology breakdown, compliance failure, legal issues
economic risks
: demand conditions, inflation/cost factors, commodity prices, foreign exchange rates, interest rates
Hazards
: natural catastrophes, man-made disasters, terrorism events, casualties
etsitään tasapainoa
riskinotto kilpailuedun saavuttamiseksi ja uudistamiseksi
riskin välttäminen kilpailuedun varjelemiseksi
yhdistetään strateginen ja operatiivinen
tulevaisuuden visiointi strategian luomiseksi
toimintamallien mukauttaminen muuttuvaan toimintaympäristöön
painotetaan yhteisymmärrystä riskinoton pelisäännöistä
Sosiaaliset riskit ja niiden hallinta
Yksilöllisestä riskistä muodostuu sosiaalinen, kun:
yksilöön kohdistuvalla riskillä on yhteiskunnallisia seurauksia
yhteiskunnan kompleksisuus aiheuttaa sen, että riskit eivät ole enää yksilöiden itsensä hallinnassa
yhteiskunta tunnistaa riskit sosiaalisiksi, jotka tarvitsevat yhteiskunnan puuttumista
Sosiaalisilla riskeillä (social risks) tarkoitetaan yhteiskunnallisesti merkittäviä toimeentuloa uhkaavia riskejä
toimeentuloriskit voivat kohdistua:
yksilöihin tai kotitalouteen esimerkiksi sairauden seurauksena
laajemmin tiettyyn yhteisöön
tiettyyn valtioon, esimerkiksi epidemian, luonnonkatastrofin tai inflaation seurauksena
Sosiaaliset riskit kohdistuvat henkilöihin, ei omaisuuteen
Yhteiskunnalliset riskit
(societal risks)
kaikki sellaiset riskit, jotka toteutuessaan johtavat yhteiskunnan tulojen tai hyvinvoinnin menetykseen
esim. luonnonilmiöt, sodat ja terrorismi, talouskriisit sekä ydinvahingot
voidaan jakaa:
luonnollisiin riskeihin
terveyteen liittyviin riskeihin
elinkaareen liittyviin riskeihin
yhteiskunnallisiin riskeihin
taloudellisiin riskeihin
poliittisiin riskeihin
ympäristöön liittyviin riskeihin
voidaan jakaa myös:
epäsystemaattisiin
(idiosyncratic): kohdistuvat yksittäisiin toimijoihin, kuten kotitalouksiin ja saavat alkunsa esim. perheenjäsenen sairastumisesta (lähtökohtaisesti mikrotason riskejä)
systemaattisiin
(covariant): kohdistuvat samanaikaisesti useisiin toimijoihin ja saavat alkunsa esim. markkinaolosuhteista tai luonnonilmiöistä (lähtökohtaisesti makrotason riskejä)
Sosiaalisten riskien evoluutio
Perinteiseen
teollisuusyhteiskuntaan
liittyvät sosiaaliset riskit:
ansiotulojen katkeaminen
tulojen ja tarpeiden epätasapaino (lapsuus ja vanhuus)
Jälkiteollinen
murros, taloudellinen globalisaatio sekä työmarkkinoiden muutokset:
muuttuva perhekäsitys ja roolitus
eriarvoisuus
tuottavuus ja kilpailukyky
Moderni
tietoyhteiskunta:
osaamishaasteet ja jatkuva oppiminen
syrjäytyminen
työurien pirstaleisuus
Perinteiset riskit vs. uudemmat riskit
Perinteiset:
tapaturmat
sairastuminen
työttömyys
työkyvyttömyys
vanhuus
kuolema
Uudemmat:
syrjäytyminen
yksinhuoltajuus
ylivelkaantuminen
työn ja perhe-elämän yhdistäminen
uudet sosiaaliset riskit (
NSR
) voidaan määritellä tilanteiksi, joissa yksilöt kokevat hyvinvointitappiota, jotka ovat syntyneet jälkiteollistumiseen liittyvien sosiaalistaloudellisten muutosten seurauksena viimeisten vuosikymmenten aikana
Muita evoluutiotekijöitä:
Ihmisten välisen eriarvoisuuden kasvu
terveys ja hyvinvointi
tulot ja varallisuus
osaaminen ja työllisyys
Alueellinen eriytyminen
kaupungit ja kehysalueet vs. harvaan asutut alueet
väestön ja varallisuuden eriytyminen
samaan aikaan julkisen talouden sopeuttaminen
Demografinen kehitys
väestön ikääntyminen
syntyvyyden aleneminen
väestön uusiutuminen/maahanmuutto, hoivakriisi?
Sosiaaliset riskit lainsäädännössä
Perustuslaki 19 § 2 mom.: "Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella"
Vapaaehtoisen
henkilövakuuttamisen
tarve määräytyy sosiaaliturvan mukaan
tarve ja kysyntä syntyy:
sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävistä henkilöriskeistä
sosiaaliturvan taloudellisen tason riittämättömyydestä
sosiaaliturvan palvelutason ja laadun riittämättömyydestä
markkina määrittyy kysynnän, riskin vakuutuskelpoisuuden ja liiketoimintapotentiaalin näkökulmasta
Sosiaalisten riskien hallinta
sosiaalipolitiikan tavoite ja ydintehtävä
julkisia ja yksityisiä toimenpiteitä, joiden avulla yksilöt, kotitaloudet, yhteisöt ja yhteiskunnat voivat hallita taloudelliseen toimeentuloon liittyviä sosiaalisia riskejä
Esimerkkejä yleistavoitteista:
absoluuttisen köyhyyden minimointi
kohtuullisen elintason takaaminen kaikille kansalaisille
saavutetun kulutustason kohtuullinen ylläpitäminen sosiaalisten riskien toteuduttua
Hallintastrategiat
:
Ennaltaehkäisyyn
tähtäävät strategiat: alennetaan riskien toteutumisen todennäköisyyttä
Seurausten lievintämiseen
tähtäävät strategiat: alennetaan riskien toteutumisen vaikutuksia
Sopeutumisstrategiat
: viimesijaiset selviytymiskeinot
Toteuttamistasot
:
Epäviralliset
järjestelyt: yksilöiden, kotitalouksien ja yhteisöjen oma toiminta
Markkinapohjaiset
järjestelyt: edellyttää toimivia finanssimarkkinoita ja taloudellista lukutaitoa
Julkiset
järjestelyt
Sosiaaliturva
kansalaisten toimeentulon ja terveyden turvaaminen julkisen vallan toimesta
verovaroin ja sosiaalivakuutusmaksuilla rahoitettuja lakisääteisiä etuuksia ja palveluja, joilla turvataan kansalaisten terveys ja toimeentulo
pääasiallinen tehtävä on toimeentulon turvaaminen sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen
Sosiaaliturvan eri muodot:
Ansioperusteinen
:
työväen vakuutus - ansiosidonnaisuus
rahoituksen pohjana pakolliset vakuutusmaksut, joiden maksamiseen osallistuvat työnantajat, työntekijät ja yrittäjät
esimerkkejä: työeläke, sairausvakuutuksen ansiosidonnaiset päivärahat sekä työttömyysturvan ansiopäiväraha
turvataan kohtuullisesti se kulutustaso, joka etuuden saajalla oli työssä ollessaan
Asumisperusteinen
:
universaalit palvelu- ja etuusjärjestelmät, kattaa koko maassa asuvan väestön = kansanvakuutus - asumisperusteisuus
tunnuspiirteitä: syyperusteisuus, tasasuuruisuus, verorahoitteisuus
esimerkkejä: sote-palvelut, sosiaalihuolto, lapsilisät, kansaneläke, sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat sekä työmarkkinatuki
turvataan etuudensaajan vähimmäistoimeentulo
Suomen sosiaaliturvan osa-alueet:
Sosiaalivakuutus
:
lainsäädäntöön perustuvaa
rahoitetaan pääasiassa vakuutusmaksuin
esim. eläkkeet, työtapaturmavakuutus, sairausvakuutus
Sosiaaliavustukset
:
ennakolta annetut ehdot ja määrät
rahoitus julkisista varoista
esim. työmarkkinatuki, opintotuki ja lapsilisä
Sosiaalihuolto
:
yksilökohtainen tarvehankinta
esim. toimeentulotuki
Sosiaali- ja terveyspalvelut
kunnat vastaavat
esim. julkinen terveydenhuolto
Sosiaaliturva ja
uudelleenjako
:
Uudelleenjako sosiaaliturvajärjestelmien kautta
yksilön elämäntilanteiden välillä (elinaikaisten tulojen tasaus)
yksilöiden välillä (useimmiten parempiosaisilta heikompiosaisille
sukupolvien välillä
Vakuuttaminen
Suurten lukujen laki käytännössä takaa, että satunnaisten ilmiöiden esiintymistiheys pitkällä aikavälillä voidaan ennustaa
vakuuttaminen perustuu suurten lukujen lakiin
suuren ryhmän kesken jaettuna riski tasaantuu niin, ettei se vaaranna kenenkään kantokykyä
Vakuuttamiseen liittyviä peruskäsitteitä:
Vakuutustapahtuma
Vakuutuksenantaja
Vakuutuksenottaja
Vakuutettu
Edunsaaja
Vakuutuksen ominaisuuksia:
Sattumanvaraisuus
: on ennalta tietämätöntä toteutuuko riski ja kuinka usein se toteutuu
Vahingonmahdollisuus
: vakuutus voi koskea vain ennalta sovittua korvausta mahdollisen taloudellisen vahingon varalta (voittokielto)
Vakuutusmaksun ja riskin vastaavuus
: vakuutusmaksun tulee vastata riittävän tarkasti riskin suuruutta, poikkeuksena sosiaalivakuutus
Erillinen subjekti
: vakuutuksenantajan tulee olla vakuutuksenottajasta riippumaton laitos
Vakuutus
sopimuksena
vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välinen sopimus, jossa on sekä juridinen että taloudellinen aspekti
ennen sopimuksen solmimista: vakuutustarpeen arviointi, jossa osapuolilla tietyt velvollisuudet ja oikeudet
määrittelee osapuolten oikeudet ja velvollisuudet (vakuutettavat riskit ja korvausperusteet)
sopimuksen sisältö määräytyy vakuutusehtojen ja voimassaolevan lainsäädännön perusteella
vakuutuskorvaus ei ole vahingonkorvaus vaan sopimuksellista korvaamista
vakuutussopimuksen asemasta oikeussuhde voi perustua myös lakiin (lakisääteiset vaikutukset) tai esim. vakuutuskassan sääntöihin
Vakuutus
tuotteena
ja
palveluna
kansantaloudessa vakuutustoimintaa pidetään palveluelinkeinona
vakuutus on omanlaisensa "finanssipalvelu"
vakuutustuotteen abstraktius ja aineettomuus
ehtojen monimutkaisuus/ -tulkintaisuus
sopimusten kesto
asioinnin satunnainen frekvenssi (vakuutustapahtuma keskimäärin kerran 7. vuodessa
Mitä saat, kun ostat vakuutuksen?
korvauksen saantioikeuden
turvallisuuden tunteen
tasaisen kassavirran
Vakuutus
riskienhallintakeinona
:
Ei siirretä riskiä, vaan seurausten aiheuttamaa taloudellista menetystä
siirto vain osittainen
korvausrajoitukset
suojeluohjeet
omavastuu
piilomenetykset
Vakuutettavuuden edellytykset
:
Ennustettavuus
: riskin toteutumistodennäköisyys ja vakavuus riittävällä tarkkuudella arvioitavissa
Riippumattomuus
: vahingon riski on edunsaajasta riippumaton
Stabiliteetti
: riski ei muutu ajan mukana ennalta arvaamattomasti
Riskin toteutumisen harvinaisuus
: riski ei voi olla liian yleinen tai todennäköinen
Mitä ja milloin kannattaa vakuuttaa?
Yritysnäkökulma
:
Lakisääteiset velvoitteet:
yrittäjän ja työntekijän eläkevakuutus
työntekijöiden tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus
sairaus- ja työttömyysvakuutukset
liikennevakuutukset
potilasvakuutus
Vapaaehtoisia pohdintoja:
tavoitteet ja tilanne
riskinottohalu ja riskinkantokyky
vapaaehtoiset riskienhallintamenetelmät
riskimatriisi
Yksityishenkilön näkökulma
:
Lakisääteiset:
liikennevakuutus
sosiaalivakuutus
Vapaaehtoiset:
elämäntilanne: koetut uhat vs. lakisääteisten turvien riittävyys
riskinottohalu ja riskinottokyky
vaihtoehtoiset riskienhallintakeinot
Sosiaalivakuutus
:
lakisääteiset vakuutukset
julkisen vallan toimenpitein sosiaalisten riskien varalta järjestetty vakuutus
julkinen valta sääntelee, on mukana toimeenpanossa ja rahoituksessa
voi olla ansio- tai asumisperusteista
perustuu lainsäädäntöön
sosiaalioikeus on oma oikeudenalansa
ihmisoikeudet
EU-oikeus
perustuslaki
etuuslainsäädäntö
yleishallinto-oikeudellinen lainsäädäntö
osa sosiaaliturvaa
vakuutuslajit ja riskit:
Eläkevakuutus: kuolema, vanhuus, työkyvyttömyys
Sairausvakuutus: työkyvyttömyys, sairastuminen
Työttömyysvakuutus: työttömyys
Tapaturmavakuutus: tapaturmat, työkyvyttömyys
Ryhmähenkivakuutus: kuolema
Yksityisvakuutus
:
vapaaehtoiset vakuutukset, joita myöntävät vahinko- ja henkivakuuttajat
Poikkeuksia (pakollisia, mutta katsotaan yleisesti kuuluvan yksityisvakuutukseen):
liikennevakuutus
tietyt toiminnan vastuuvakuutukset: ympäristö ja potilasvakuutus
Yksityisvakuutuksen lainsäädäntöä:
Vakuutusyhtiölaki
Vakuutussopimuslaki
Muita: laki vakuutuksen tarjoamisesta, kilpailulainsäädäntö, kuluttajansuojalaki, tietosuojalaki...
Vakuutuskäytäntö
: vakuutusehtojen laadinta, soveltaminen ja markkinointi
Vakuutuslajit
:
Henkilövakuutus
henkivakuutus
eläkevakuutus
muut: liikenne, sairaus, tapaturma
Vahinkovakuutus
:
esinevakuutus: koti, kiinteistöt, ajoneuvot, lemmikit
varallisuus: vastuu, oikeusturva, keskeytys, Kyber
Vakuutusyhtiölain
erillisyysperiaate
: henki- ja eläkevakuutusyhtiöt eivät saa harjoittaa muuta toimintaa kuin henkilövakuuttamista ja sen jälleenvakuutusta
-> jako vahinko- ja henkivakuuttajiin
Vakuutukset mahdollistavat/helpottavat:
riskinottoa
kiinteään omaisuuteen sijoittamista
pääomien hankintaa
Vakuutustoiminnan luonne
:
Riskienhallinta ja vakuutustoiminta muodostavat sattuman ja epävarmuuden hallintaan keskittyvän symbioosin
Tehtävänä:
taloudellisen toiminnan mahdollistaminen ja edistäminen
pääomien muodostaminen ja allokointi
riskien rajaantuminen hallitulle tasolle
sosiaaliturvan toteutus
Erityispiirteitä:
vakuutetun puhtaasta riskistä vakuutusyhtiön spekulatiiviseksi riskiksi
maksu tuotteesta eli vakuutusturvasta etukäteen
peruajatuksena, että useimmiten vakuutus on tarpeeton
keskimäärin vakuutuksenottaja häviää ottaessaan vakuutuksen
vakuutusyhtiö tarvitsee kuitenkin voittoa
vakuutustoiminta on riskien kantamista
näitä riskejä on pystyttävä arvioimaan ja tehtyjä arvioita on kyettävä tehokkaasti hyödyntämään
Kannattavan vakuutustoiminnan avaintekijöitä:
Vakuutuksen vastuuvalinta & hinnoittelu:
hinta ja myöntö riippuu vakuutustapahtuman todennäköisyydestä & vakavuudesta
huomioitava myös tapahtumien keskinäiset riippuvuudet, vakuutusyhtiön riskinottohalukkuus, pääoman tarve, kilpailutilanne yms
Vakuutussopimuksesta aiheutuvat vastuut:
vastuiden laskentaa, vastuuvelkaa, tulee säännöllisesti arvioida
varojen tulee riittää vakuutussopimuksista aiheutuvien velvotteiden kattamiseen
Kannattavuuden pohjana hinnoittelun ja vastuuvalinnan onnistuminen
riskien arviointi
Toiminta perustuu osapuolten väliseen sopimukseen ja siten myös luottamukseen
Sopimuksen kohdetta, eli turvaa epävarmuuden varalle ei voida nähdä, havainnoida tai koskea
Tiedolla
on suuri merkitys
Keskiössä ollut data asiakkaista + vahingoista
dataa löytyy paljon jopa sadoilta vuosilta
todennäköisyys & vakavuus helpompi arvioida suhteessa aiempaan
Nykyisin ja tulevaisuudessa
yhä enemmän käyttäytymisdataa
vakuutusten personointi & tarkempi riskivastaavuus
vahinkojen ennaltaehkäisy
Informaatio-ongelmat
:
Epäsymmetrinen informaatio:
taloustieteeseen vakiintunut ilmiö
tilanne, jossa osapuolilla ei ole toisistaan tai kaupankäynnin kohteesta yhdenmukaista tietoa
tiedon epäsymmetrisyys voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia markkinoilla
yleensä ostaja kärsii informaatiovajeesta, mutta finanssialalla tilanne päinvastainen
luoton hakijalla on pankkia paremmat keinot arvioida rahoitettavan projektin onnistumismahdollisuuksia
vakuutuksenottaja tietää vakuutuksenantajaa paremmin oman tulevaisuuden vahinkonsa todennäköisyyden ja voi jopa vaikuttaa siihen
Vakuutusalan informaatio-ongelmat:
Haitallinen valikoituminen (adverse selection)
:
Vakuutusyhtiön näkökulma:
ei ole täyttä informaatiota ottajan todellisesta riskistä
massadata: kaikkien samankaltaisten asiakkaiden riskit joudutaan arvioimaan yhtä suuriksi, jolloin myös hinta on kaikille sama
todellisuudessa samankaltaistenkin asiakkaiden riskitasot eroavat toisistaan: hinta ei vastaa todellista riskiä
Vakuutuksenottajan näkökulma:
ne, joilla on keskimääräistä matalampi riski, maksavat vakuutusmaksua omaan riskiinsä nähden liikaa
ne, joilla riski on korkeampi, saavat vakuutuksen riskitasoonsa nähden liian edullisesti
koska asiakkaat maksimoivat omaa hyötyään, liikaa maksavat asiakkaat päättävät sopimuksen ja poistuvat markkinoilta
Death spiral
: jäljelle jäävät korkeariskiset asiakkaat tekevät riskikannasta epäedullisen vakuutuksenantajalle, sillä vakuutusmaksuista saadut tulot eivät vastaa vakuutuksenottajan riskiä -> vakuutuksenantajan on nostettava hintaa, jotta se kohtaisi paremmin korkean riskitason, minkä seurauksena syntyy jälleen uusi vakuutuskannan matalariskisin ryhmä, jolle vakuutus on liian kallis
Moraalikato
:
Vakuutuksenantajan näkökulma:
rajalliset mahdollisuudet tietää, millä tavoin vakuutuksen ottaja käyttäytyy
vakuutuksenantajan etu olisi vakuutuksenottajan huolellinen, riskejä karttava käyttäytyminen
epätäydellisen informaation vallitessa vakuutuksenantaja ei pysty tietämään käyttäytyykö vakuutuksenottaja huolellisesti vai ei
Vakuutuksenottajan näkökulma:
vakuutuksenottajan käyttäytyminen saattaa muuttua vakuutuksen ottamisen jälkeen huolimattomammaksi
vakuutustapahtumien tahallaan tai huolimattomuudella aiheuttaminen
vahingonkorvausten liioitteleminen
Keinoja informaatio-ongelmien vähentämiseen ja torjumiseen:
Tiedon symmetrian
lisääminen ja
informaation
hankkiminen
vakuutushakemukset, terveysselvitykset
yhteistyö viranomaisten ja hoitolaitosten kanssa
vakuutusalan yhteisrekisterit (vahinkorekisteri ja väärinkäytösrekisteri)
Taloudelliset
kannustimet
:
omavastuu
bonusjärjestelmät
Sivuvelvoitteet
:
tiedonantovelvollisuus
suojeluohjeet
pelastamisvelvollisuus
velvollisuus olla aiheuttamatta vakuutustapahtumaa
Vakuutustutkinta
Vakuutusyhtiön arvoketju
:
Marketing -> product development -> sales -> underwriting -> contract admin & customer service -> claim management -> asset & risk management
Insurance underwriter
= a professional who evaluates the risks involved in insuring people or assets and establishes the pricing
Vakuutusliiketoiminnan ansaintalogiikka ja rahavirrat
:
Erityispiirteitä
:
Tulojen ja menojen muodostuminen muusta yritystoiminnasta poikkeavasti
vakuutusmaksu määritellään ja saadaan etukäteen
korvaukset tulevat maksuun joskus tulevaisuudessa
riittävätkö rahat korvauksiin?
Pitkät aikajänteet
esim. lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen vanhin korvattava henkilövahinko voi olla 80-vuoden takaa
omaisuusvakuutuksessa korvausvastuut realisoituvat nopeammin
Vakuutusyhtiöiden varauduttava tulevaan korvausmenoon
etenkin henki- ja eläkevakuutuksessa suurin osa maksutulosta = vastuuvelkaa
vakuutusyhtiöön siis kasautuu vakuutusmaksutulosta/vastuuvelkaa etupainotteisesti
sijoitustoiminnan merkitys
Vakuutustoiminnan tilinpäätös:
Sääntely:
vakuutusyhtiölaki
kirjanpitolaki
finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet
Tilinpäätöksen sisältö:
tuloslaskelma
tase
rahoituslaskelma
liitetiedot: toimintakertomus, selvitys riskeistä
Vakuutusyhtiön kirjanpito
:
perustuu samoille yleisille periaatteille, kuin muissakin yrityksissä
osittain omat nimikkeet ja laskentatavat
kirjaamisperuste:
tulot ja menot kirjataan niiden syntymishetkelle = suoriteperuste
vakuutusmaksut tuloiksi alkaneen vakuutuskauden mukaan
vakuutuskorvaukset menoiksi vahingon sattumisvuonna
Vakuutustekninen vastuuvelka
= vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu
koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta
vakuutusturvan alkaessa vakuutusyhtiölle syntyy vastuu maksaa korvaus vakuutustapahtuman sattuessa
arvioitu vastuun suuruus kirjataan vakuutusyhtiön taseeseen vakuutusteknisenä vastuuvelkana
ennen vakuutustapahtuman sattumista: vakuutusmaksuvelka
korvaustapahtuma jälkeen: korvausvastuu
tilinpäätös:
vakuutusmaksuvastuuseen jää kunkin vakuutuksen jäljellä olevaa vakuutusaikaa vastaava osa vakuutusmaksusta
korvausvastuuseen kirjataan vakuutustapahtumiin maksamattomat korvaukset
vastaavat velvoitteet muilla yhtiöillä : siirtovelat
Tärkeimmät vahinkoyhtiön
tunnusluvut
:
Vahinkosuhde (loss ratio)
= korvauskulut/vakuutusmaksutuotot x 100
Liikekulusuhde (expense ratio)
= liikekulut/vakuutusmaksutuotot x 100
Yhdistetty kulusuhde (combined ratio)
= vahinkosuhde + liikekulusuhde
Vakuutusliiketoiminnan lainsäädännölliset vaatimukset
:
Vakuutustoiminnan sääntelykehikko:
Vakuutusyhtiölaki VYL
Vakuutussopimuslaki VSL
Lisäksi EU:n vakuutustoimintaa koskevat direktiivit
Vakuutusyhtiön perustaminen:
Luvanvarainen elinkeino: finanssivalvonta myöntää toimiluvan
tarkoitus varmistaa perusvaatimusten täyttyminen
Toimiluvan myöntämisen edellytykset:
oletus: vakuutusyhtiö noudattaa tulevassa toiminnassaan terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita
yhtiöllä on toimiva hallintojärjestelmä
yhtiön johdon tulee täyttää sitä koskevat kelpoisuusvaatimukset
riittävä alkupääoma
Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden toimintaa