Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Eliömaailman luokittelu perustuu evoluutiotutkimukseen KPL 6 - Coggle…
Eliömaailman luokittelu perustuu evoluutiotutkimukseen KPL 6
Darwinin evoluutioteoria ja biologiset tutkimukset
Teorian keskeisiä kohtia ovat
jälkeläisten perinnöllinen muuntelu ja yksilöiden kyky tuottaa enemmän jälkeläisiä kuin pystyy elättämään
Darwinin mukaan luonnonvalinnassa ominaisuuksiltaan
heikoimmat yksilöt karsiutuvat
ja
vahvimmat jää jatkamaan sukuaan
--> näin lajit kehittyvät paremmiksi
Evoluutiokäsitys on tarkentunut huomattavasti Darwinin ajoista monen luonnontieteellisen tutkimustiedon avulla
Nykyisen tieteen mukaan:
evoluutio perustuu eliöiden lisääntymiseen, ominaisuuksien periytymiseen, muuntelun, kilpailuun, luonnonvalintaan, isolaatioon ja sattumaan
Darwinin yli sata vuotta vanhat päätelmät
koko evoluutioteorian pohja
, vaikka luonnonvalintaa ei enää ajatella olemassaolon taisteluna
Fossiilien avulla tutkitaan muinaisia eliöitä
Fossiilit:
vähintään 10 000 vuotta sitten eläneiden eliöiden jäänteitä
jaetaan syntytapansa perusteella kivettymiin, valelmiin ja painaumiin
Kaikista maapallolla eläneistä eläimistä ei ole jäänyt fossiileita
Fossiilien ikä voidaan määrittää tarkasti
Johtofossiilien
avulla suhteellinen ikä
= eliöitä, jotka ovat eläneet runsaslukuisina suhteellisen lyhyenä aikana eri puolilla maapalloa
Vanhimmat kallioperän kerroksista alimpana ja nuorimmat ylimpänä --> uudet fossiililöydöt johtofossiilien avulla aikajärjestykseen
Radioaktiivisen iänmäärityksen
avulla tarkka ikä
Määrityksessä käytetty radioaktiivinen alkuaine hajoaa tietyllä vakionopeudella
Eliöihin kertyy niiden elinaikana radioaktiivisia alkuaineita, jotka hajoavat hitaasti niiden kuoleman jälkeen
Fossiilin ikä saadaan selvitettyä mittaamalla: radioaktiivisen aineen ja sen hajoamisen tuloksena syntyneen aineen määrät fossiilista/sitä ympäröivästä kivikerroksesta
Maapallon kehityshistoria jaetaan kansainvälisesti sovittuihin
geologisiin maailmankausiin.
Perustuu mm. muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden fossiilien tutkimuksista saatuihin tuloksiin
Fossiilisarja kertoo lajin kehityshistorian
Välimuotofossiileissa on kahden eri eliöryhmän piirteitä
, sekä vanhoja että uusia piirteitä
Evoluutiota tutkitaan myös vertailemalla eliöiden rakenteita ja käyttäytymistä
Anatomisten rakenteiden vertailu selventää eliökunnan evoluutiota
surkastumat: tehtävänsä menettäneet elimet tai niiden osat
Suurin osa eläinten käyttäytymisestä on synnynnäistä ja geenien säätelemää
-->
käyttäytymisen samankaltaisuus kertoo eliöryhmien yhteisestä evoluutiosta
Eliökunnan sukupuun rakentaminen perustuu DNA:n rakenteen ja toiminnan tutkimiseen
Eliöiden perimää tutkimalla tunnistetaan lajeja ja selvitetään sukulaissuhteita
Eliön perimää voidaan havainnoida värjäämällä jakautuvan solun kromosomit, jolloin niitä on mahdollista tarkastella valomikroskoopilla
-->
Voidaan selvittää tutkittavan lajin kromosomiluku ja vertailla sitä lähilajeihin
-->
Saadaan myös kromosomien rakenteeltaan erilaiset osat erottumaan toisistaan, jolloin pystytään vertailemaan yksittäisiä kromosomeja
DNA:n emäsjärjestys kertoo sukulaissuhteista
saadaan tietoa nykyisin elävien lajien välisistä sukulaissuhteista
DNA-viivakoodi valaisee eliölajien kehityshistoriaa ja helpottaa lajintunnistusta
voidaan vertailla lajien perimän eroja ja samankaltaisuuksia. Mitä suurempi ero on, sitä aikaisemmin lajit ovat erkaantunet yhteisestä kantamuodosta
verrataan eri lajien ja saman lajin eri populaatioiden yksilöiden viivakoodeja ja voidaan käyttää myös lajintunnistuksessa
Molekyylikello auttaa selvittämään milloin lajit erkaantuivat toisistaan
perustuu oletukseen, että tietyissä DNA-jaksoissa tapahtuu mutaatiota vakionopeudella
Tämän avulla selvittämään lajien ja eliöiden sukulaissuhteita
eri populaatioiden väliset erot
fylogeneettisten sukupuiden avulla kuvataan lajien ja eliöiden välisiä sukulaissuhteita
Eliömaailman luokittelu tarkentuu koko ajan
tumalliset ja tumattomat
Eliöiden luokittelu perustui aluksi eliöiden rakenteen vertailuun
kasvi-ja eliökunta
6 kuntaa: bakteerit, arkeonit, alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet
alkueliöiden kunta jaettu useiksi pienemmiksi kunniksi
Geeni- ja molekyylitutkimusten perusteella eliöt ryhmitellään domeeneiksi
3 domeenia: tumalliset, bakteerit, arkeonit
tieteellinen tapa kuvata eliöiden sukulaissuhteita ja evoluutiota
Luokittelua varten järjestelmä
Eliöiden luokittelun perusyksikkö on
laji
samaan lajiin kuuluvat voivat saada luonnollisessa elinympäristössään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä
Ne lajit, joilla on runsaasti samankaltaisia piirteitä, luetaan kuuluviksi samaan
sukuun
-->
Samankaltaiset suvut taas kuuluvat samaan
heimoon
-->
ja heimot, joilla on samoja piirteitä kuuluvat samaan
lahkoon
--> pääjaksot
-->
kasveilla ja sienillä
kaaret
--> luokat
Lajin tieteellinen nimi on kaksiosainen
ensimmäinen osa on sukunimi, joka kertoo sen mihin sukuun laji kuuluu
toinen osa nimestä on lajinimi
Virukset jätetään eliömaailman luokittelun ulkopuolelle
Virukset ovat kooltaan paljon pienempiä kuin bakteerit ja rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia
koostuu perintötekijöistä eli geeneistä ja geenejä ympäröivistä proteinimolekyyleista
Virukset ovat eliöiden loisia
Jotta virus voi lisääntyä, sen on päästävä elävän solun sisälle
Monissa eliöissä on viruksista lähtöisin olevaa DNA:ta
Viruksia ei pidetä eliöinä, koska niillä ei ole solurakennetta eikä omaa aineenvaihduntaa