Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1800-luku: aatteiden vuosisata - Coggle Diagram
1800-luku: aatteiden vuosisata
Konservatismi lisää kannatustaan
Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen seurauksena useimmissa maissa valtaan nousi jälleen vanhat hallitsijasuvut, koska Euroopassa kaivattiin paluuta entiseen
Pyrittiin tukahduttamaan vallankumoukselliset ajatukset
Ranskan vallankumousta oli seurannut pitkä sotien kausi, joidenka syyn uskottiin olleen vallankumousaatteessa ja liian nopeissa muutoksissa.
Uudistukset haluttiin estää tai lykätä, tai jos niihin päädyttiin niin ne tulisi tehdä rauhallisesti
Konservatismi
alkoi muodostua
Aatesuuntaus, joka pyrki yhteiskunnan ja arvomaailman muuttumisen hillitsemiseen
Tunkeutui perinteisiin arvoihin, kuten uskontoon ja perheeseen.
Radikaaleja uudistajia pantiin kuriin armeijan ja poliisilaitoksen avulla
Vastusti ajatuksia yksilön vapaudesta
Irlantilainen Edmund Bruke (1729-1797) oli kannattanut Amerikan itsenäistymistä, mutta vastusti Ranskan vallankumousta
Poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo oli "luonnonvastaista"
Oli konservatismin johtavia nimiä
Konservatiivit kannattivat hallitsijan rajattua valtaa, ja osa myös olisi ollut valmis palauttamaan kuninkaan rajattomat valtaoikeudet
Aatelisto ja papisto hyötyivät siitä, ja useimmat kirkkokunnat kannattivat konservatiivisia ajatuksia
Sääty-yhteiskunnan uskottiin olevan Jumalan säätämä, eikä sitä pitänyt siksi muuttaa
Konservatismin
kannattajia
löytyi
kaikista Euroopan maista
Itävallan ulkoministeri
Klemens von Metternich
(1777-1859) vastusti kaikkia liberaaleja uudistuksia ja kannatti hallitsijoiden välistä yhteistyötä
Syrjäytettiin vallasta vuoden 1848 vallankumouksessa
Venäjän
Nikolai I
(hallitsijana 1825-1855) oli tunnettu uudistusten vastustaja
Kohteli kapinoivia puolalaisia säälimättömästi
Lähetti Venäjämn joukkoja Unkariin vuona 1849 tukahduttamaan vallankumoukset
Venäläiset talonpojat alistettu maaorjiksi, eli ei itse omistanut maata eikä ollut oikeutta muuttaa pois
Vallankumoukset jatkuvat Ranskassa
Suuren vallankumouksen jälkeen vapauden, viljelymaisen ja tasa-arvon kannattajat vaativat kansalaisoikeuksia
Muutokset lyhytaikaisia ja peitetty väkivaltaisen hallinnon alle
Vallankumousta seuranneessa terrorissa (1793-1794) teloitettiin kymmeniätuhansia ihmisiä giljotiinilla, hallitsija mukaan lukien
Kaksi vallankumousta lisää, vuonna 1830 ja vuonna 1848
1830
: kuninkaan julistama äänioikeutettujen vähentäminen ja painovapauden kaventaminen sai ihmiset kaduille
Kuningas syrjäytettiin ja tilalle nousi uuni kuningas
Äänioikeutettuja silti vain alle 200 000, Ranskassa asukkaita 30 milj.
1848
: taustalla kuninkaan taantumuksellinen politiikka, johtavan ministerin epäsuosio sekä laaja talouslama ja työttömyys
Ranskasta tuli jälleen tasavalta
Ranska uudestaan keisarikunnaksi 1852-1870
1870 koetettiin vielä yksi vallankumous Pariisissa, kun Pariisin kommuuni perustettiin
Äänioikeus myönnettiin kaikille yli 21-vuotiaille miehille
Ranskalainen poliitikko, filosofi ja historioitsija
Alexis de Tocqueville
(1805-1859)
Kehitti ajatusta
kansalaisyhteiskunnasta
Pohti teoksessaan, miksi edustuksellinen demokratia toimi Yhdysvalloissa
Amerikkalaiset pystyivät yhdistämään voimansa yhteisen hyvän eteen, toimivat myös oikeusistuimissa
Liberalistit vaativat kansalaisoikeuksia
Taloudellinen liberalismi
valtasi alaa euroopassa teollistumisen myötä
Oppisuunta, jonka mukaan valtion puuttuminen talouteen on pahasta
Alettiin vaatia poliittisia vapauksia - etenkin äänioikeutta
Liberalismin
kannattajat löytyivät useimmiten porvaristosta ja keskiluokasta
Poliittinen suuntaus, joka kannattaa yksilön vapauksia ja valtion vähäistä puuttumista asioihin
Kaupungeissa asuvia tehtaiden ja liikeyritysten johtajia, osakkeenomistajia ja pankiireja
Poliittisen liberalismin
kannattajat halusivat perustuslain, joka rajasi hallitsijan valtaoikeutta sekä lisäisi kansalaisten päätäntävaltaa
1700-luvun lopussa syntynyt aate, joka vaati mm. äänioikeuden laajentamista, yhdistymisvapautta ja hallitsijan vallan rajoittamista
Äänioikeuden laajentaminen vain keskiluokan miehiin
John Stuart Mill kannattaa naisten äänioikeutta
Britti
John Stuart Mill
(1806-1873) vaati laajaa yksilönvapautta
Ihmisen tulisi saada toimia vapaasti, kunhan ei aiheuta toiselle haittaa
Yksilöt ovat riittävän rationaalisia ja kykeneväisiä tekemään itse oikeita päätöksiä
Ihmisiä tulisi arvioida vain heidän omien ansioidensa perusteella, ei esim. perityn aseman perusteella
Kannatti lehdistön vapautta ja vastusti sensuuria, joka oli yleistö monissa maissa
Kannatti naisten äänioikeutta ja kouluttautumista
Naiset muodostivat puolet kansakunnasta ja poliittiset päätökset vaikuttivat yhtä lailla naisiin
Viittasi historiallisiin esimerkkeihin
kuten Englannin Elisabeth I:een, kuningatar Victoriaan ja Ranskan Jeanne d'Arciin
Oman aikansa avioliittolakeja Mill vertasi orjuuteen
Ensimmäisenä naisten äänioikeus
toteutui Euroopan ulkopuolella, Uudessa Seelannissa sekä osassa Yhdysvaltoja ja Australiaa 1800-luvun lopussa
Eivät aluksi saaneet asettua ehdolle parlamenttiin
Australiassa
naiset saivat
vaalikelpoisuuden koko maassa
vuonna 1902
Suomessa
annettiin naisille sekä äänioikeus että vaalikelpoisuus vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa
Sosialismi vastaa teollistuneen yhteiskunnan ongelmiin
Ranskan suuren vallankumouksen aikana ranskalainen
Francois-Noel Babeuf
(1760-1797) ehdotti kaiken omaisuuden siirtämistä yhteiseen omistukseen ja sen jakamista tarpeiden mukaan
Vastusti säätyjen etuoikeuksia
Hänen ajatuksiaan myöhemmin pidetty varhaisena sosialismina tai kommunismina
Kohtaloksi koitui vallankumoushallintoa vastaan juonittelu
Jäi kiinni ja joutui giljotiiniin
Sosialismi
aatteena syntyi 1830-luvulla
Pyrki löytämään ratkaisuja teollistuneessa yhteiskunnassa havaittuihin ongelmiin
Työväestöllä monia sosiaalisia ongelmia, pienten palkkojen vuoksi köyhyys ja alituinen puute vaivasivat
Alkoholin käyttö yleistä ja aiheutti ongelmia
Työolot tehtaissa kurjat ja ihmiset asuivat slummeissa
Karl Marx ja kommunismin aave
Sosialismin tärkeimpänä kehittäjän pidetään saksalaista
Karl Marxia
(1818-1883) joka vuonna 1848 julkaistussa
Kommunistisessa manifestissa
yhdessä
Friedrich Engelsin
(1820-1895) kanssa hahmotteli radikaalin, vallankumoukseen tähtäävän sosialismin idean.
Idean mukaan kapitalismi johtaisi väistämättä työväestön vallankumoukseen
Marx ja Engels näki historian luokkataisteluna, jossa sortaja ja sorrettu olivat kohdanneet kerta toisensa jälkeen .
Manifestissa listataan kanssa toimet, jotka tulee tehdä vallankumouksen jälkeen
Niihin kuului muun muassa maaomaisuuden pakko-otto valtion haltuun, korkea progressiivinen verotus ja perintöoikeuden lakkauttaminen
Marx julkaisi
Pääoma
-teoksen vuonna 1867, josta muodostui kommunistisen taloustieteen oppikirja, jonka mukaan
Kapitalismin perustana on työvoiman hyväksikäyttö
Työntekijän tuottama lisäarvo jää tuotantovälineen, kuten tehtaan omistajan omaisuudeksi ja kasautuu pääomaksi
Sosiaalidemokraattiset puolueet suosivat muutoksissa malttia
Osa sosialisteista jatkoi vallankumoukseen johtavalla polulla
Osa ryhtyi ajamaan asioita olemassa olevan demokraattisen järjestelmän avulla.
Euroopan sosiaalidemokraattiset puolueet ovat näiden maltillisten ryhmien seuraajia
Sosiaalidemokraattisia puolueita alettiin perustaa 1880-luvulla useissa maissa.
Maltillisten ryhmien saavutuksina voi pitää esimerkiksi siirtymistä kahdeksan tunnin työpäivään, mitä etenkin sosiaalidemokraattiset puolueet ajoivat 1900-luvun alkupuolella.
Sosialismin kannattajia löytyi sekä älymystön parista että työväenluokasta
Nationalismi yhdistää ja hajottaa valtioita
Nationalismi eli kansallisuusaate syntyi 1700-luvun lopussa ja se nousi yhdeksi 1800-luvun merkittävimmistä aatteista
Ensimmäisenä kehittäjänä
tunnetaan Johann Gottfried
von Herder (1744-1803),
saksalainen filosofi
Herderin nationalismi liittyi
etenkin kieleen ja kulttuuriin
eikä siinä ollut mukana
juurikaan poliittisia tavoitteita
Nationalismi kehittyi Herderin jälkeen.
Siinä oli kaksi ulottuvuutta
Nationalismi pyrki herättämään kansalaisissa
kiinnostusta ja ihailua omaa maata,
kansaa ja historiaa kohtaan
ja näin kansallinen yhtenäisyys lisääntyi
Nationalismi saattoi kuitenkin johtaa monikansallisten valtioiden hajoamiseen, kun kansallisuusaate yhdistettiinkin vaatimuksiin yhteiskunnallisesta vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta.
Tavoitteena oli kansallisvaltio, jonka sisällä yksi kansa, kieli ja kulttuuri vallitsivat
Tällaisia valtioita ei Euroopassa ollut valmiina, sillä suurvallat olivat monikansallisia.
Nationalismin seurauksena Eurooppaan syntyi uusia valtioita, kun ensin Italia (1861) ja myöhemmin Saksa (1871) yhdistyivät.
Euroopan maista Kreikka, Romania, Serbia, Bulgaria ja Norja itsenäistyivät ennen ensimmäistä maailmansotaa
Nationalismi alkoi uhata perinteisiä
eurooppalaisia suurvaltoja Venäjää ja
Itävalta-Unkaria
Venäjän 120 miljoonan asukkasta
enemmistö kuului johonkin
vähemmistökansalaisuuteen
Nattionalismin innoittamina
alkoivat nämä vähemmistökansat
haaveilla itsenäisyydestä
Myös Itävalta-Unkari oli monikulttuurinen
yhteiskunta, ja myös sen reuna-alueilla
oli kiinnostusta itsenäistyä.
Sosiaalidarvinismi ja eugeniikka
Nationalismin nimissä alettiin luoda käsitystä oman kansan erinomaisuudesta muihin verrattuna
Sopi hyvin niihin valtioihin, jotka alkoivat valloittaa alueita merten takaa imperialismin hengessä
Nationalismin yhteydessä osa kiinnostui rotuopista,
eugeniikasta
Tavoitteena luoda omasta kansasta mahdollisimman terve ja elinvoimainen
Keinot saattoivat olla
positiivisia
( neuvonta tai palkkiot) tai
negatiivisia
(avioitumisen kieltäminen ja sterilointi)
Tiedot perinnöllisttdestä yhdistettiin Darwinin evoluutioteoriaan, saatiin
sosiaalidarvinismi
"Taistelua eloonjäämisestä". Vain sopivimmat selviytyy
Innostuttiin monissa maissa, ja esim. Ruotsiin perustettiin ensimmäinen rotubiologian instituutti Uppsalan yliopistoon 1922
Monissa länsimaissa päädyttiin perinnöllisiä sairauksia kantavien ihmisten pakkosterilointiin
Vietiin äärimmileen 1940-luvun Saksassa, jossa niin kutsuttu T4-ohjelman nimissä surmattiin kymmeniä tai satojatuhansia sairaita ja kehitysvammaisia
Keskeinen osa kansallissosialistista ideologiaa ja hyödynnettiin holokaustin toteuttamisessa
Sir Francis Galton
(1822-1911) ehdotti lahjakkaan ihmisrodun luomista varakkaiden naisten ja erityislaatusten miesten liitolla
Galton ja hänen aikalaisensa Herbert Spencer (1820-1903) uskoivat luonnonvalinnan pätevän myös ihmisiin
Köyhien avustaminen sekottaisi luonnonvalinnan
Spencer ei kannattanut edes viemärijärjestelmien rakentamista kaupunkeihin tästä syystä
