Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Esimiestyö ja ihmisten johtaminen, Rationaalisia johtamisen koulukuntia,…
Esimiestyö ja ihmisten johtaminen
Johtamisen koulukunnat
Klassinen koulukunta 1900-
johtajan ja esihenkilön asema korostunut
esihenkilön tulee valvoa, palkita ja tarvittaessa rankaista työntekijöitä
keppi-porkkana
syntyi reaktiona teollisen vallankumouksen synnyttämiin muutoksiin organisaatiossa
siirtyminen pienistä perheyrityksistä suuriin yrityksiin
kysymys siitä, miten niin isoja ihmisjoukkoja pystyttiin johtamaan
työnjako ja sen vastuun selkeys, hierarkia, kapea valvontajänne
Max Weberin byrokratia
Frederick Taylorin tieteellinen liikkeenjohto
Henry Fayolin hallinnollinen koulukunta
Ihmissuhdekoulukunta 1950-
kiinnostus ihmisten psykologisissa tekijöissä ja ihmissuhteiden tärkeydessä
syntyi käsitys uudenlaisesta johtajasta, joka on kiinnostunut ihmisistä, osaa käsitellä ihmisten henkilökohtaisia ja työpaikan sosiaalisia kysymyksiä
kehittäjänä akateemiset tutkijat
keskiössä työntekijät
Elton Mayon Hawthorne-tutkimukset
Systeemirationalismi 1960-
toivotun käytöksen määrittäjänä rakenteellinen asema organisaatiossa
niin johtajat kuin työntekijätkin ovat rationaalisia ja ammattimaisia toimijoita
johdon systemaattisen koulutuksen alkaminen
ei yhtä oikeaa tapaa
vuorovaikutus toimintaympäristön kanssa
Burns ja Stalker: The management of innovation
mekaaninen organisaatio vs orgaaninen organisaatio
Mintzbergin Structure in Fives
Kulttuurikoulukunta 1980-
oletuksena, että ihmisillä on tarve kuulua johonkin
johtamalla pyritään sitouttamaan työntekjät organisaation yhteisiin arvoihin
Edgar Schein: organisaatiokulttuurin tutkiminen
Ehdotettuja nykyisiä koulukuntia/paradigmoja:
Innovaatioteoriat
otteita molemmista johtamistavoista
esim. flow-kokemuksen käsite ja positiivisen psykologian tutkimukset
Markkinarationalismi
tehokkuus ja markkinaehtoisuus
kapitalismi
Työhyvinvoinnin ja työreveyden paradigma
hyvinvointijohtaminen = ihmiskeskeisten organisaatio- ja johhtamisoppien yhdistelmä
Kestävä kehitys
ja
ympäristövastuullisuus
Kaikissa korostuu muutosjohtaminen ja innovatiivisen toiminnan mahdollistaminen
Jako
asioiden
johtamiseen ja
ihmisten
johtamiseen
Asioiden johtaminen
Management
strategiat
rakenteet
järjestelmät
vakaus ja ennustettavuus
monotoonisempaa, kuin ihmisten johtaminen
vanhanaikaisempaa
toimii paremmin esim. teollisuusyrityksissä
Ihmisten johtaminen
Leadership
osaaminen ja sen kehittäminen
innostaminen
yhteiset tavoitteet
muutos ja innovaatio
muutoksen johtamista
Muutosjohtaminen
systemaattista toimintaa, jolla pyritään toteuttamaan tavoiteltu muutos
uudistamista tai kehittämistä tai supistamista tai lopettamista
prosessia ei voi tarkoin suunnitella etukäteen eikä lopputulosta tietää
Muutosprosessin tyypilliset vaiheet:
ristiriitojen ilmeneminen nykyisessä toimintatavassa
toimintatavan kyseenalaistamisen synnyttämä murrosvaihe
uusien ratkaisujen etsintä
uuden toimintamallin valinta ja vieminen käytäntöön
uuden toimintamallin vakiintuminen
muutosvastarinta
John Kotterin (1995) muutosjohtamisen prosessimalli:
Luo käsitys muutoksen tarpeellisuudesta
: auta henkilöstöä ymmärtämään syyt, rehellisyys ja avoimuus
Muodosta muutostiimi
: ryhmä henkilöitä, jotka auttavat muutosprosessia, jotka pystyvät vaikuttamaan henkilöstöön
Selvennä muutosvisio
: päämäärien ja tavoitteiden selkeyttäminen, muutoksen arvot ja strategia, välietappien suunnittelu
Kommunikoi muutosvisio
: koko henkilöstön tiedossa selkeä mielessä pysyvä muutosvisio, tehokas ja tiheä viestintä
Raivaa esteitä muutoksen tieltä
: haittaavien tekijöiden tunnistaminen ja vähentäminen, esim. muutosvastaisten henkilöiden kanssa keskusteleminen
Mahdollista lyhyen aikavälin onnistumiset
: positiivista palautetta ja onnistumisia, motivoi työntekijöitä
Vakiinnuta muutos
: muutoksen edellyttämän ajattelun ja toiminnan vahvistaminen, lopputuloksen kriittinen arviointi ja kehitystyö, valmentaminen, palkitseminen, kannustaminen
Juurruta muutos osaksi organisaatiokulttuuria
: asioiden toistamista ja vahvistamista, positiivisia kokemuksia
organisaatioiden suorituskyky rakennetaan ihmisten johtamiesen kautta, jolloin tarvitaan:
kykyä luoda luottamuksellisia suhteita ihmisten kanssa ja kykyä vaikuttaa heihin
kykyä poistaa työssä esteitä onnistumisen tieltä
kyky inspiroida ja innostaa ihmisiä työn ja toiminnan kehittämiseen
kykyä johtaa ryhmäprosesseja
kykyä ymmärtää ja hallita monimuotoisuutta
kykyä toimia epävarmuudessa ja kompleksissa maailmassa
Transaktionaalinen johtajuus - Transformationaalinen johtajuus
Bernard M. Bass (1985) teki eron näiden välille, josta muodostui jatkumo, johon johtajia voidaan asettaa
Taitava johtaja valitsee lähestymistavan (eli kohdan jatkumolta) tilannekohtaisesti
Transaktionaalinen johtajuus
fokus transaktioiden (ihmisten välisten asioihin liittyvien suhteiden) hoitamisessa
asiakeskeistä johtamista
korostunut talouden kasvukausina (myös rationaaliset johtamisopit)
huomio tavoitteissa ja tehokkaassa toiminnassa
palkkiolla motivoiminen
kontrollointi
ei täyttä luottoa alaisiin
tuotannon työnjohto
Transformationaalinen johtajuus
fokus johtajuuden vaikutuksissa johdettaviin
ihmiset seuraavat henkilöä, joka inspiroi heitä
ihmiset, joilla on visiota ja intohimoa, tekevät suuria asioita
muutosjohtajuutta
korostunut talouden laskukausina (myös normatiiviset johtamisopit)
ennakoivaa, nykytilaa haastavaa, pyrkimys uudistumiseen
keskiössä ihmiset
yksilökeskeistä johtamista
Perinteiset
johtajuuden teoriat
Piirreteoriat
1940-50
Millainen on luonteeltaan hyvä johtaja?
johtajien ja ei-johtajien erottelu
oletus universaaleista hyvälle johtajalle ominaisista piirteistä (synnynnäisiä: henkisiä ja fyysisiä)
Suurmiesteoria (great man theory):
johtajaksi synnytään ja valtaan päästään huolimatta tilanteesta
Stogdillin tutkimus 1940:
hyvän johtajan piirteitä mahdoton määritellä kattavasti
piirteiden oltava tarkoituksenmukaisessa suhteessa johdettavaan ryhmään
johtajan luonteenpiirteet osa tehokasta johtamista
nykyään visionäärinen, näkemyksellinen ja karismaattinen johtajuus ja tunneäly johtamisessa
Käyttäytymistieteellinen koulukunta
Miten tehokas johtaja käyttäytyy?
tehokas johtamiskäyttäytyminen on opittavissa, eli ei siis suurmiesteoriaa
Johtamistyön sisältö ja rooliodotukset:
Mintzbergin kymmenen roolia (1973):
Päätöksenteko:
yrittäjä
ristiriitojen käsittelijä
resurssien jakaja
neuvottelija
Viestintä:
havainnoija
tiedon levittäjä
puheenjohtaja
Ihmissuhteet:
ihmisten johtaja
keulakuva
yhteydenpitäjä
Johtamistyylit:
autoritäärinen
demokraattinen
antaa mennä -tyyli
ihmiskeskeisyys
tehtäväkeskeisyys
Blaken ja Moutonin johtamisruudukko (1964)
huomio asioihin - huomio ihmisiin
mallin kuvaamat johtamistyylit:
9/1-tyyli, autoritäärinen johtaminen (korkea huomio asioihin, matala huomio ihmisiin)
: huomio tuotannossa ja kovissa tulosmittareissa, johtaminen on määräysten antamista, motivoiva tekijä on palkka, ei kuuntele henkilöstöä, tiukat säännöt
1/1-tyyli, piittaamaton johtaminen (matala huomio asioihin ja ihmisiin
: johtaja vetäytynyt vastuusta, antaa vapauden alaisilleen, nimellinen johtaja
1/9-tyyli, hyväntahtoinen johtaminen (korkea huomio ihmisiin, matala huomio asioihin)
: huomio ihmisten tarpeissa, eikä tuotannossa tai tuloksissa, luotto alaisiin, ilmapiirin ylläpito, country club -johtaminen
5/5-tyyli, säilyttävä keskitien kulkija (keskiverto huomio asioihin sekä ihmisiin)
: pyrkimys tasapainoon tuotannon ja ihmisten huomioimisen välillä, tilan antaminen työntekijöille, mutta tavoitteiden asettaminen, palauttenantaminen kiitosten kera, kompromissien hakeminen ristiriitatilanteissa
9/9-tyyli, tehokas johtaminen (korkea huomio ihmisiin sekä tuotantoon
: ihanteellinen johtamistyyli, sitouttaa alaisia ja tuottaa hyvää tulosta, tavoitteet asetetaan alaisten kanssa, vuorovaikutus avointa ja tasaveroista, kehittyminen ja luovuus
Tilanneteoriat
Minkälainen johtamistyyli on tarkoituksenmukainen missäkin tilanteessa?
johtamistyön luonne on muuttuvaa
mikä tahansa johtamistyyli voi olla tehokasta tai tehotonta riippuen tilanteesta
johtajan tulee soveltaa erilaisia johtamistyylejä tilanteen vaatimalla tavalla
johtajan arvot ja johdettavien asenteet ja osaaminen muovaavat tilannetta
Kolme perustaitoa (W.J. Reddin 1967):
Tilanneherkkyys: kyky tulkita tilannetta ja vaatimuksia
Tilanteen johtamimstaito: lisätään tehokkuutta
Tyylijousto: kyky muuttaa omaa johtamiskäyttäytymistä tilanteen mukaan
Uudempia näkökulmia
Valmentava johtaminen
ja
voimaannuttaminen
"vapauta vastuuseen"
voimaannuttava ja mahdollistava johtamiskäyttäytyminen, joilla vahvistetaan alaisten itseluottamusta ja kykyä johtaa omaa työskentelyä
ryhmä kasvaa joukkueeksi
hyvä ilmapiiri, yhteistyötaidot
A. Ellinger jne. 1999:
voimaannuttava johtamiskäyttäytyminen
mahdollistava johtamiskäyttäytyminen
Eettinen johtajuus
Mitä on hyvä johtajuus?
esim. palvelujohtajuusteoriat
Karismaattinen johtajuus
esimerkkejä karismaattisista johtajista:
Alexander Stubb
Hitler
Trump (?)
Obama
Postmoderni johtajuuskäsitys
johtajuus jatkuvana identiteettityönä: itsereflektoinnin tärkeys
symbolinen ja merkityksen johtaminen: yhteisöllisyys
jaettu johtajuus: yhdessä tekeminen, moniäänisyys
kollektiivinen johtajuus: johtajuuden roolit ja vastuut jaetaan ryhmän kesken
inklusiivinen johtajuus
Kaksi näkökulmaa johtajuuteen
Konstruktivistis-kriittinen näkökulma:
suhteissa rakentuva johtajuus
johtajuus on toimintaa, jonka rakentumiseen osallistuvat kaikki organisaation jäsenet
institutionalisoituneet käytännöt sitovat
johtajuus saa merkityksensä erilaisissa jaetuissa käsityksissä ja käytännöissä
yhteisökeskeinen näkökulma: johtaminen kaikkien yhteisenä tekemisenä
Positivistis-managerialistinen näkökulma
johtajuus yksilöiden suorituksena
johtajuus on yksilön ominaisuus ja suoritus
johtajuus näyttäytyy eri tavoin eri tekijöiden vallitessa
johtajuus toteutuu esihenkilö-alaissuhteissa
yksilökeskeinen näkökulma: johtaminen yksilön roolina
Esihenkilötyö
työrooli ja oma ammattitaitoalue
hyvällä esihenkilötyöllä ihmisten potentiaali saadaan kukoistamaan niin, että yritys menestyy
varmistetaan tavoitteiden mukainen tomiinta
toiminnan organisointi ja kehittäminen
tarvittavien resurssien varmistaminen
ilmapiirin ja yhteistyön vaaliminen
alaisten motivaation, osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen
esimiestyö täynnä kompleksisuutta, sekavuutta ja paradokseja
"complex situations require complex answers"
Quinn ym. kilpailevien arvojen johtamismalli (2019)
Tutkimuksissa lueteltuja ominaisuuksia, jotka vaikuttavat johtamistyössä onnistumiseen:
persoonallisuuden piirteet
kyvyt ja taidot
kokemus
koulutus
halu kehittyä johtajana
motivaatio johtamistyöhön
elämänkokemus
olennaista keskinäinen arvostus ja luottamus
hyvä esimies on reilu, oikeudenmukainen ja keskusteleva
esimiestyötä ohjaa työilmapiirin johtamiskulttuuri, eli organisaation ajan saatossa muotoutunut tapa johtaa ihmisiä ja ilmentää sitä
Henkilöstöjohtaminen HRM (human resource management)
huolehditaan siitä, että yrityksessä on riittävästi oikeanlaista, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä
Ulrich (1997) henkilöjohtamisen päätehtävät: prosessit - ihmiset, strateginen toiminta - operatiivinen toiminta
Strateginen henkilöstöjohtaminen (prosessit ja strateginen toiminta
): varmistetaan yrityksen liiketoimintastrategian toteutumisen edellytykset henkilöstövoimavarojen osalta
Uudistumisen ja muutoksen johtaminen (ihmiset ja strateginen toiminta)
: fuusioiden läpivienti, organisaatiokulttuurin kehittäminen, organisaation ja henkilöstön muutoskyvykkyyden kehittäminen
Henkilöstön ohjaus ja tukeminen (ihmiset ja operatiivinen toiminta)
: päivittäistä toimintaa, ongelmatilanteiden ratkaiseminen, perehdyttäminen, tukeminen ja ohjaaminen, yhteistyön ylläpito, hyvän ilmapiirin rakentaminen, arvojen ja tavoitteiden ylläpito
Henkilöstöjohtamisen prosesit ja käytännöt (prosessit ja operatiivinen toiminta)
: henkilöstösuunnittelu, resursointi, rekrytointi, perehdyttäminen, palkitseminen, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, työsopimukset ja palkanlaskenta...
Henkilöstöstrategia
henkilöstöön liittyvät linjaukset ja suunnitelmat
oikeanlaisen joukon varmistaminen
työvoiman määrän, rakenteen, osaamisen ja muiden tavoitteiden määrittäminen
Miten erotutaan kilpailijoista, rakennetaan työnantajaimagoa ja saadaan kilpailukykyä?
Mitä tehtäviä suoritetaan omin voimin ja mitä varten palkataan ulkopuolisia tekijöitä?
Minkälaisia työntekijöitä haetaan?
Miten työntekijät rekrytoidaan?
Miten henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään?
Miten henkilöstön suoriutumista tuetaan ja arvioidaan?
Miten henkilöstöä osallistetaan, entäs sisäinen viestintä?
Miten työntekijöitä kohdellaan?
Miten työntekijöitä tarvittaessa sijoitetaan uudelleen tai siirretään organisaation ulkopuolelle?
Mitä
henkilöstöpalveluja
tarjotaan?
Rationaalisia johtamisen koulukuntia
syntyivät talouden kasvukaudella
teemat:
tehokkuus
rationaalisuus
selkeät vastuut ja työnjaot
hierarkia
organisoituminen
Normatiivisia johtamisen koulukuntia
teemat
ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet
yhteistyö
työn miellekkyys
sitoutuminen
syntyivät talouden laskukaudessa