Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyödyn aikakausi - Coggle Diagram
Hyödyn aikakausi
Tiede ja koulutus olivat keskiössä
1700-luvulla yliopistoista erillisiä tiedeakatemioita alettiin perustaa yhä enemmän
Kansainvälinen tiedeyhteisö laajeni
Kunkin alan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistiin tieteen saavutuksia ja eurooppalaisten tiedeyhteisöjen välinen kirjeenvaihto oli vilkasta
Tiede vaikutti tavalliseen kansaan valistusseurojen kautta. Esimerkiksi Suomessa vaikutti vuodesta 1797 lähtien Kuninkaallinen Suomen Talousseura
Valistusajan saavutukset luonnontieteissä
Ranskassa 1700-luvun puolivälissä julkaistiin 28-osainen tietosanakirja, Ensyklopedia. Siihen koottiin valistusajan tieteen saavutukset ja kulttuurin eri suuntaukset
Kirja oli hyvin suosittu aikalaisten parissa: luonnontieteet, tekniikka ja näiden parissa tehdyt laboratoriokokeet olivat nousseet muoti-ilmiöksi
Tietosanakirjan tarkoituksena oli levittää valistusaatteita
Koska valistus suhtautui positiivisesti tieteen harjoittamiseen, kehittyi tutkimustyötä kannustava ilmapiiri. Tämä näkyi esimerkiksi kemian ja biologian tieteenalojen nopeana kehityksenä.
Kemiassa tehtiin uusia oivalluksia, joista merkittävimmän tekivät ranskalaiset Antoine Lavoisier (1743–1794) ja Marie Anne Paulzen (1758–1836)
Osoittivat kokeellisesti palamisen olevan prosessi, jossa palava aine ja happi yhdistyvät
Oivallus syrjäytti vanhan flogiston-teorian
Lajien tuntemuksen ja luokittelun edistyminen
Carl von Linnén (1707–1778) ansiosta biologia ja luonnontutkimus kehittyivät
Loi pohjan tieteelliselle luokittelulle: jakoi kasvi- ja eläinkunnan eliöt luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin
Antoi kasveille ja eläimille kaksiosaisen latinalaisperäisen nimen helpottamaan lajien tuntemusta
Georges de Buffon (1707–1788) kyseenalaisti Raamatun luomiskertomuksen ihmisestä ja maapallon synnystä
Häntä pidetään esikuvana modernin evoluutioteorian kehittäjälle, Charles Darwinille