Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Coping- ja defenssimekanismit - Coggle Diagram
Coping- ja defenssimekanismit
Selviytymiskeinot
Tunneperäiset keinot eli pyritään käsittelemään vaikean tilanteen aiheuttamia tunteita.
Aktiiviset keinot eli esim. asioiden tarkka suunnittelu ja aikataulutus.
Passiiviset keinot eli esim. asioiden välttely ja päihteiden käyttö.
Minän rajoittaminen eli ihminen estää tai rajoittaa toimintaansa välttyäkseen vaikeilta tilanteilta ja tunteilta.
Valehteleminen eli petetään muita, että esim. oma olo helpottuisi, pääsisi vähemmällä tai säästyisi häpeältä.
Tehtäväkeskeiset keinot eli pyritään tietoisesti itse muuttamaan tilanteita, jotka aiheuttavat vaikeita tunteita.
Huumori eli kevennetään tilannetta käyttämällä huumoria, voi olla myös defenssimekanismi.
Defenssit luokitellaan varhainen-myöhäinen askelille.
Myöhäiset defenssit. Onnistuneet defenssit ovat esimerkiksi huumori, kompensaatio ja sublimaatio. Epäonnistuneita ovat esimerkiksi ällistyminen, selittely, päihteiden käyttö ja minän rajoitus.
Varhaiset defenssit edustavat varhaista psyykkisten häiriöiden aikana tapahtuvaa todellisuuden vääristymää. Defenssejä ovat muun muassa keiltäminen, regressio ja projektio.
Varhaiset defenssit ovat tyypillisiä muun muassa skitsofreenisissä ja muissa psykoosisissä sairaksissa.
Defenssit
Defenssit eli puolustusmekanismit ovat automaattisia mielen tapoja kohdata vaikeita, uhkaavia ja stressaavia tilanteita.
Perustehtävä on vähentää ja suojata ahdistukselta ja lisätä "hyviätunteita" ja tasapainoa.
Voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia.
Ovat osa ihmisen normaalia kehitystä.
Coping eli selviytymiskeinot
Selviytymiskeinot ovat tietoisia tapoja, joilla käsitellään vaikeita tilanteita ja tunteita.
Vaikuttavat suoraan henkilön ja ympäristön suhteeseen.
Jaetaan yleisesti tunne- ja tehtäväkeskeisiin keinoihin.
Voivat olla positiivisia tai negatiivisia.
Yleisiä defenssejä
Ihminen toimii ennen kuin ajattelee "Acting out"
Kieltäminen, ihminen suhtautuu todelliseen asiaan niin kuin sitä ei olisi.
Heijastaminen, henkilö heijastaa omia "huonojatunteitaan" kuten vihaa tai mustasukkaisuutta muihin.
Järkeistäminen, ihminen hokee itselleen valheellisia selityksiä niin kauan että alkaa itse uskoa niihin.
Älyllistäminen, henkilö selittää tunteita biologisesti tai filosofisesti vaikean kautta.
Lohkominen, henkilön persoonallisuus koostuu kahdesta erilaisesta. Esimerkiksi hyvä ja paha tai kaunis ja ruma.