Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyödyn aikakausi - Coggle Diagram
Hyödyn aikakausi
Valistusajan saavutukset luonnontieteissä
Valistusajan tieteen saavutukset ja kulttuurin eri suuntaukset koottiin Ranskassa 1700-luvun puolivälissä 28-osaiseen tietosanakirjaan,
Ensyklopediaan
Esitteli aiheittain tieteen, tekniikan ja kulttuurin saavutuksia ja pyrki esittämään kattavasti silloisen tietämyksen
Siitä tuli valtavan suosittu aikalaisten parissa, koska luonnontieteistä, tekniikasta ja näiden parissa tehdyistä laboratoriokokeista oli tullut muoti-ilmiö
Tarkoituksena oli myös levittää valistusaatteita
Valistuksen positiivinen suhtautuminen tieteen harjoittamiseen loi tutkimustyötä kannustavan ilmapiirin
Näkyi esim. kemian ja biologian tieteenalojen nopeana kehityksenä 1700-luvun kuluessa.
Kemiassa tehtiin joukko uusia oivalluksia
ilma on useiden kaasujen seos, jonka tärkein ainesosa on happi
vesi on kahden kaasun, vedyn ja hapen yhdiste
Merkittävimmän oivalluksen tekivät ranskalainen pariskunta Antoine Lavoisier ja Marie Anne Paulzen.
Osoittivat kokeellisesti, että palaminen on prosessi, jossa palava aine ja happi yhdistyvät
Tämä syrjäytti vanhan flogiston-teorian ja näin yksi kemian perusilmiöistä sai tieteellisen selityksen
Lavoisierin ansioksi luetaan alkuaineen käsitteen käyttöönotto kemiassa.
Teki myös eron alkuaineiden ja niiden muodostamien yhdisteiden välillä
Lajien tuntemus ja luokittelu edistyy
ruotsalainen Carl von Linne (1707-1778)
biologia ja luonnontutkimus kehittyivät hänen ansiostaan
Loi pohjan
tieteelliselle luokittelulle
jakamalla kasvi- ja eläinkunnan eliöt luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin
Antoi kasveille ja eläinkunnan eliöille latinalaisperäisen nimen, joka helpotti kajien tuntemusta
ranskalainen Georges de Buffon (1707-1788)
Kyseenalaisti Raamatun luomiskertomusta ihmisestä ja maapallon synnystä
Tunnetaan erityisesti
luonnonhistoriallisesta tietokirjasta,
joka esitteli luonnontieteiden sen hetkisen tiedon
Pidetään esikuvana englantilaiselle Charles Darwinille (1809-1882) ja hänen luomalleen modernille
evoluutioteorialle
Valistus suhtautui tieteeseen ja koulutukseen hyvin positiivisesti
Yliopistoista erillisiä tiedeakatemioita jo 1500-luvulta lähtien
Tavalliseen kansaan taide vaikutti erilaisten valistuserojen kautta
Esim. Suomeen perustettiin vuonna 1797 Kuninkaallinen Suomen Talousseura
Tarkoituksena oli edistää maatalouden ja sen sivuelinkeinojen tutkimus- ja neuvontatyötä
Pääpaino oli edistää rahvasta ahkeruuteen ja sitä kautta vaikuttaa elintason nousuun
1700-luvulla alettiin perustaa Euroopassa yhä enemmän
Kansainvälinen tiedeyhteisö alkoi laajeta.
Tieteen saavutukset julkaistiin aikakausilehdissä ja kirjeenvaihto eurooppalaisten tiedeyhteisöjen välillä oli vilkasta
Esim. Berliiniin, Pietariin ja Tukholmaan omat tiedeakatemiat
Erilaiset tieteelliset kokeet olivat viihdykettä erityisesti aatelistolle
Esimerkiksi maalaus, jossa yleisölle osoitetaan hapen välttämättömyyttä elämälle. Siinä lintu on lasimaljassa, josta imetään ilma pois, ja pumppauksen jatkuessa lintu kuolee hapenpuutteeseen