Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ihminen ja ryhmä - Coggle Diagram
Ihminen ja ryhmä
Behaviorismi
Psykologian suuntaus, joka tutki 1900-luvun alkupuolella ennen kaikkea oppimista ja toi tarkan mittaamisen osaksi psykologian tieteellistä tutkimusta.
Behavioristien mukaan ihmiset oppivat passiivisesti klassisen ehdollistumisen avulla säännönmukaisuuksia ja niihin liittyviä automaattisia reaktioita.
Klassinen ehdollistuminen on oppimisen muoto, missä yksilö oppii yhteyden ympäristössä säännönmukaisesti samaan aikaan toistuvien ärsykkeiden välillä.
Välineellinen ehdollistuminen on oppimisen muoto, missä yksilö muuttaa käyttäytymistään seurausten eli palkkioiden tai rangaistusten perusteella.
Mallioppiminen/sosiaalisen oppimisen teorian mukaan oppimista voi tapahtua mallin käyttäytymistä tarkkailemalla. Teoriassa myös huomattiin, että mallin mukainen käytös lisääntyy sijaisvahvistamisella. Eli jos mallin käytöstä palkittiin, sitä jäljitellään enemmän ja paheksuttua käytöstä taas vältetään.
Sosiaalinen identiteetti
Sosiaalinen identiteetti on ihmisen taipumusta määritellä itsensä ryhmäjäsenyyksien kautta. Sosiaalinen identiteetti ohjaa tulkintoja toisista ihmisistä ja heidän toiminnastaan
Sosiaalisen identiteetin neljä elementtiä: luokittelu, samastuminen, vertailu ja sisäryhmän suosiminen.
Sisäryhmän eli "me"-ryhmän jäsenet kokevat yhteenkuuluvuutta ja luottamusta toisiinsa. Ihmiset ovat valmiimpia auttamaan ihmisiä, jotka ovat hänen sisäryhmässä.
Ulkoryhmä eli "muut" ovat ryhmä, johon ihminen ei tunne kuuluvansa ja jonka kanssa ihminen ei halua olla tekemisissä.
-
Sosialisaatio
-
Sosialisaatioprosessilla tarkoitetaan yksilön vuorovaikutusta muiden henkilöiden ja oman kulttuurinsa kanssa ja omaksua samalla tyypillisiä ominaisuuksia ja käytäytims piirteitä.
Sosialisaatioon liittyvä oppiminen on yleensä tahatonta oppimista, eli oppimista jota ei tiedosteta.
Ihmisen tapa käyttää kieltä, jäsentää, ajatella ja tulkita maailmaa muokkautuvat sosialisaatiossa.
Kulttuuri
Kulttuuri tarkoittaa vaikutettavaa systeemiä, joka koostuu jonkin ryhmän mielipiteistä, käyttäytymisestä, arvoista tai uskomuksista jotka jatkuvat seuraaville sukupolville.
Kultuurilla voidaan viitata suurempaan yhteisöön esimerkiksi länsi tai itämiseen kulttuuriin, mutta niiden sisäisillä esimerkiksi valtioilla on myös omia kultuurillisia piirteitään.
Kultuuri määritellään pintakulttuuriin johon kuuluu muun muassa vaatetus, käytäytyminen ja ruoka, ja syväkulttuuriin johon kuuluu arvot, uskomukset ja asenteet.
Kulttuureja vertaillaan ja kuvaillaan kulttuurisill ulottuvuuksilla. Invindualismissa arvostetaan itsenäisyyttä, yksilöllisyyttä ja omia saavutuksia. Kollektiivisissa kulttuureissa arvostetaan yhteisöllisyyttä ja harmoniaa.
-