Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1800-luku: aatteiden vuosisata - Coggle Diagram
1800-luku: aatteiden vuosisata
Konservatismi
Vanhat hallitsijasuvut nousivat valtaan monissa maissa, ja halusivat tukahduttaa vallankumoukselliset ajatukset
Konservatismi poliittisena aatteena alkoi kehittyä. Se painotti perinteisiä arvoja, kuten uskontoa ja perhettä
Konservatiivinen ajattelu nosti kannatustaan Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan vallankumouksen seurauksena
Konservatiivit vastustivat valistusajalta peräisin olevia ajatuksia yksilöiden vapaudesta
Edmund Burke (1729-1797) oli yksi konservatismin johtavista nimistä.
Piti poliittista, sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa "luonnonvastaisena"
Ajatteli perityn omaisuuden ja aseman olevan siirrettävissä seuraavalle sukupolvelle
Kannatettiin hallitsijan rajattua valtaa, ja jotkut olisivat jopa olleet valmiita palauttaneet kuninkaan rajattomat valta-oikeudet
Liberalismi
Taloudellinen liberalismi
Levittäytyi teollistumisen myötä Euroopassa
Taloudelllisen liberalismin vanavedessä alettiin vaatia poliittisia vapauksia, erityisesti äänioikeutta
Liberalismia kannattivat usein porvaristoon ja keskiluokkaan kuuluneet, joilla oli aiempaa enemmän varallisuutta ja vaikutusvaltaa teollistumisen seurauksena
Poliittinen liberalismi
Kannattajat halusivat sellaisen perustuslain, joka rajaisi hallitsijan valtaoikeuksia ja lisäisi kansalaisten päätäntävaltaa. Halu laajentaa äänioikeutta koski kuitenkin usein vain keskiluokkaan kuuluvia miehiä
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate sai alkunsa 1700-luvun lopussa
Sen ensimmäinen kehittäjä oli filosofi Johann Gottfried von Herder (1744-1803), ja hänen nationalisminsa liittyi erityisesti kieleen ja kulttuuriin, eikä sillä ollut juurikaan poliittisia tavoitteita
Herderin jälkeen nationalismiin muodostui kaksi ulottuvuutta:
Se pyrki herättämään kansalaisissa kiinnostusta sekä ihailua omaa maata, kansaa ja historiaa kohtaan, jonka seurauksena kansallinen yhtenäisyys lisääntyi
Johti mahdollisesti monikansallisten valtioiden hajoamiseen, kun kansallisuusaate yhdistettiin vaatimuksiin yhteiskunnallisesta vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta
Tavoitteena oli kansallisvaltio: sen sisällä vallitsisivat vain yksi kansa, kieli ja kulttuuri
Sosialismi
Pyrki löytämään ratkaisuja teollistuneen yhteiskunnan ongelmiin
Työväestöllä oli sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyys ja alkoholiongelmat
Työolot tehtaissa olivat huonot ja ihmisiä asui slummeissa
Sosialismin aate syntyi 1830-luvulla
John Stuart Mill (1806-1873)
Kannatti laajaa yksilönvapautta
Ajatteli, että ihmisiä tulisi arvioida pelkästään heidän omien ansioidensa perusteella, ei perityn aseman perusteella
Ajatteli yksilöiden olevan tarpeeksi rationaalisia ja kykeneväisiä tekemään itse oikeita päätöksiä
Kannatti lehdistön vapautta ja vastusti sensuuria
Oli aikaansa edellä näkemyksissään sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kannatti naisten äänioikeutta ja kouluttamista
Karl Marx ja kommunismi
Karl Marxia pidetään sosialismin tärkeimpänä kehittäjänä.
Marx hahmotteli Kommunistisessa manifestissa (1848) yhdessä Friedrich Engelsin kanssa radikaalin, vallankumoukseen tähtäävän sosialismin idean
Manifestin mukaan kapitalismi johtaisi työväestön vallankumoukseen
Siinä listataan vallankumouksen jälkeen tehtävät toimet, kuten maaomaisuuden pakko-otto valtion haltuun, korkea progressiivinen verotus ja perintöoikeuden lakkauttaminen
Marx julkaisi myös teoksen Pääoma (1867), josta tuli kommunistisen taloustieteen oppikirja
Vallankumoukset jatkuvat Ranskassa
Vaikka Ranskan suuri vallankumous oli ohi, vapauden, veljeyden ja tasa-arvon kannattajat vaativat yhä kansalaisoikeuksia
Muutokset olivat jääneet lyhytkestoisiksi ja peittyneet väkivaltaisen hallinnon alle. Se teloitti terrorin aikana, vuosina 1793-1794 kymmeniä tuhansia ihmisiä sekä silloisen hallitsijan puolisoineen
Alexis de Tocqueville (1805-1859) kehitti ajatusta kansalaisyhteiskunnasta
Oli ranskalainen poliitikko, filosofi ja historioitsija sekä toimi myös Ranskan valtion lähettämänä edustajana Yhdysvalloissa
Julkaisi vuonna 1835 teoksen Demokratia Amerikassa, jossa pohtii, miksi edustuksellinen demokratia tuntui toimivan Yhdysvalloissa
Sosiaalidarwinismi ja eugeniikka
Osa kiinnostui nationalismin yhteydessä myös rotuopista eli eugeniikasta
Sen tavoitteena oli luoda omasta kansasta mahdollisimman terve ja elinvoimainen
Eugeniikan keinot olivat sekä positiivisia että negatiivisia: positiivisia keinoja olivat esimerkiksi neuvonta tai palkkiot lasten syntymästä, negatiivisia taas olivat esimerkiksi huono-osaisiin ja sairaisiin kohdistetut avioitumisen kieltäminen ja sterilointi
Sosiaalidarwinismi syntyi, kun tiedot perinnöllisyydestä yhdistettiin Darwinin evoluutioteoriaan
Oppi siitä, että yhteiskunta kehittyy luonnonvalinnan kautta
Yhteiskunnassa vahvimmat saavat alistaa heikommat valtaansa