Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Minä-ajatuskartta - Coggle Diagram

- - - - ammatti-identiteetti
      - kulttuuri-identiteetti
      - sukupuoli-identiteetti
    - - =samana pysymisen kokemus
        
        Itselläni aina välillä on jopa vaikea tietää kuka oikein on. Koen, että itselläni on melkein ehjä identiteetti, mutta välillä tuntuu että sisälläni olevat eri tavoin ajattelevat äänet vaihtelevat suuresti esim. kun olen yksin ja puhun ääneen (keskustelen itseni kanssa)
    - - millaiseksi kokee itsensä? millaisena kokee asemansa ja tavoitteensa yhteiskunnassa?
    - - identiteetin muodostuminen jaetaan kahteen osaan
        
        identiteetin etsiminen (esim. jonkun kriisin seurauksena)
        
        sitoutumiseen omiin arvoihinsa ja asemaansa (Osaa vastata tällöin kysymyksiin: Tiedänkö minä kuka olen? Olenko varma, että tiedän kuka olen?)
      - Kysymykset: a) Onko identiteettiä etsitty? b) Onko identiteettiin sitouduttu
        
        a) ei b) ei = jäsentymättömän identiteetin vaihe
        
        a) ei b) kyllä = omaksutun identiteetin vaihe
        
        a) kyllä b) ei = identiteetin etsinnän vaihe
        
        a) kyllä b) kyllä = saavutetun identiteetin vaihe
  - - - evoluutio, geenit/perimä, temperamentti, aivojen rakenne, vammat/sairaudet, biokemialliset vaikutukset
    - - minäkäsitys/itsetunto, oppiminen, kokemukset, muistot, tunteet/motiivit
    - - odotukset, normit, roolit, ympäristömuutokset, kulttuuri
    - - mallissa vuorovaikutus on reaktiivista, evokatiivista ja proaktiivista
        
        Reaktiivinen vuorovaikutus
        
        Yksilö kokee ja reagoi ympäristöön omalla tavallaan. Sama ympäristö vaikuttaa eri yksilöihin eri tavoin.
        
        Esim. Pienenä leirillä en uskaltanut mennä mukaan leikkiin, jossa minun olisi pitänyt esitellä, joku itselleni vieras henkilö leiriläisille. Tilanne oli minulle äärimmäisen ahdistava, varsinkin, kun toiset kaverini saivat arvonnassa olla pari ja esitellä toisensa. Olin todella ujo, ja sen sijaan, että olisin esitellyt henkilöä, jäin taka-alalle itkemään ja se vasta nolotti. Kokemukset muovaavat lasta vastaavasti rohkeammaksi tai ujommaksi, joten minun tapauksessani ujous vain vahvistui. Toisaalta leirin isoset lohduttivat minua ja tekivät tilanteesta vähemmän epämukavan.
        
        Evokatiivinen vuorovaikutus
        
        Yksilön ominaisuudet vaikuttavat ympäristön tapaan reagoida yksilöön.
        
        Esim. Iloinen nuori saa toisilta takaisin hymyjä, mukavan ilmapiirin ja kivaa palautetta, omissa oloissaan oleva pälyilevä nuori saattaa puolestaan saada osakseen hämmentyneitä katseita, kuiskuttelua selän takana ja epämukavan ilmapiirin.
        
        OMA Esim. kun hymyilen muille, muut hymyilevät usein takaisin
        
        Esim. vanhemmat ovat ankarampia lapselle, joka suuttuu herkästi, kuin rauhalliselle sisarukselle.
        
        Proaktiivinen vuorovaikutus
        
        Yksilö hakeutuu sellaisiin tilanteisiin, jotka vahvistavat jo synnynnäisiä piirteitä. Tilanteet vahvistavat näitä piirteitä.
        
        Esim. hiljainen ja ujo nuori hakeutuu opiskelemaan kirjastoon tai hiljaiseen auditorioon. Sosiaalinen ja ryhmätöistä nauttiva nuori saattaa puolestaan hakeutua opiskelemaan ystävien kanssa johonkin kahvilaan.
  - - - Nykyään arvostan itseäni suurimman osan ajasta. (Tai yritän vakuuttaa itselleni, että arvostan)
  - - - Olen itse välimuoto, koska en varsinaisesti hakeudu ihmisten seuraan paitsi jännittävissä tilanteissa ja paikoissa joissa saa tukea ystävistä (esim. koulussa hakeudun automaattisesti ystävien seuraan)
    - - Ihailen muita ja ajattelen että kaikki ovat pohjimmiltaan hyviä. Sopeudun toimimaan melkein kaikenlaisten ihmisten kanssa, koska jotenkin sopeutan oman käytökseni tilanteeseen ja ihmisiin sopivaksi automaattisesti.
  - - - Fysiologiset menetelmät
        
        esim. aivotutkimusmenetelmät
      - Havainnointi
      - Haastattelut
      - Projektiiviset testit
        
        esim. musteläiskätestit
      - Psykologiset testit
        
        = psykologien käyttämä standardisoitu tutkimusmenetelmä, kuten kyselylomake tai projektiivinen testi
        
        Vaatimuksia
        
        Reabiliteetti
        
        tarkoittaa testin luotettavuutta, eli testin tulee antaa sama tulos eri mittauskerroilla
        
        Validiteetti
        
        tarkoittaa testin pätevyyttä, eli testi arvioi sitä, mitä sen halutaan arvioivan
        
        Testin standardisointi
        
        tarkoittaa testin tekemistä vertailukelpoiseksi kaikkien tutkittavien henkilöiden kesken
      - Lähdeaineiston tutkiminen
      - Kokemusotosmenetelmä
        
        Omakohtaiset havainnot
        
        Olen kirjoittanut päiväkirjaa, kirjannut mielialojani ja oireitani puhelinsovelluksiin ja käyttänyt älykelloa mittaamaan poikkeavuuksia
  - - - ulospäinsuuntautuneisuus
        
        Aktiivinen, sosiaalinen
        
        varautunut, vakava, passiivinen, hillitty
      - Sovinnollisuus
        
        toisten tunteisiin mukautuvainen, avulias, luottavainen
        
        ärtyvä, itsekäs, vihamielinen
      - Avoimuus uusille kokemuksille
        
        luova, utelias, taiteellinen
        
        Perinteinen, rutiineissa pitäytyvä
      - Neuroottisuus
        
        Tunteet voimakkaasti kokeva, ailahtelevainen
        
        itseensä tyytyväinen, rentoutunut
        
        jakautuu alapiirteisiin
        
        huono itsetunto
        
        ailahtelevuus
        
        taipumus suuttua herkästi
        
        itkuherkkyys
        
        pettymystä koettaessa
        
        myötätuntoa koettaessa
        
        iloa koettaessa
      - Tunnollisuus
        
        epäluotettava, huolimaton
        
        järjestelmällinen, siisti
      - Viisi universaalia persoonallisuuden piirrettä
        
        Punaisissa palloissa olevat alapiirteet tarkoittavat, että yläpiirteen esiintyminen on vähäistä
        
        Sinisissä yläpiirteen esiintyminen on voimakasta
        
        Big Five -teoria osoittaa että jokaiselta yksilöltä löytyy viisi yleismaailmallista eli pysyvää piirrettä
    - - = selittää yksilöllistä vaihtelua, koska temperamentti tekee ihmisistä ainutlaatuisia yksilöitä
        
        Selittää esimerkiksi mistä asioista yksilön emootiot syntyvät, kuinka herkästi ne syntyvät ja minkä tyyppisiä ne ovat.
      - Temperamentilla yritetään selittää yksilöiden eroja esimerkiksi sen mukaan, kuinka vahvasti tai kuinka herkästi yksilö tuntee kielteisiä tunteita.
      - Mary Rothbartin temperamenttimallissa temperamentti on jaettu kolmeen osaan, jotka on jaettu alakäsitteisiin.
        
        Itsesäätely, kyky säädellä tunteitaan ja toimintaansa
        
        Taipumus kokea kielteisiä tunteita, kuinka vahvasti ja herkästi tuntee kielteisiä tunteita, esim. kuinka herkästi suuttuu
        
        Ulospäinsuuntautuneisuus, taipumus nauttia sosiaalisista kanssakäymisistä ja muiden ihmisten seurasta, sekä hakeutua kyseisiin tilanteisiin, mikä esiintyy muun muassa sosiaalisuutena ja aktiivisuutena
    - - piirteet
        
        muodostavat persoonan
        
        perittyjä, joskin ympäristön muokkaamia
        
        melko pysyviä
        
        universaaleja
        
        tutkittavissa
        
        piirreteoriat kuvaavat, eivät selitä
        
        jatkumoita (iloinen - surullinen)
        
        yhteyksissä toisiinsa (faktorit)
    - - Tutkimusmenetelmä, jolla tutkijat selvittävät piirteitä määrittäviä piileviä ominaisuuksia eli faktoreita.
        Faktorianalyysillä yritetään selvittää mitkä piirteet ovat yhteyksissä toisiinsa ja miten ne ilmenevät.
- - - - =itsensä näkeminen suhteellisen pysyvällä tavalla, skeema, eli sisäinen malli, joka ohjaa toimintaa, itsestä
      - Syntyy peilisuhteissa, palautteesta, kokemuksissa, jäljittelemällä, attribuutioiden ja ympäristön vaikutuksesta
        
        Attribuutio = tulkinta oman tai toisen ihmisen toiminnan syistä
        
        Fysiomotorinen
        
        ulkonäkö, liikunta, urheilu
        
        elimistön toiminta, sairaudet
        
        ravinto, nautintoaineet
        
        Sosiaalinen
        
        minun asemani ryhmän jäsenenä
        
        minun monet roolini
        
        minä ystävänä
        
        riippuvuuteni muista
        
        minä kulttuurissani
        
        Kognitiivinen
        
        kyvyt, taidot
        
        ajattelu, kieli, oppiminen, muisti
        
        Emotionaalinen
        
        tunteellisuus
        
        tunteiden tunnistaminen
        
        altruismi
    - - ...kiinnittämällä huomiota omiin ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen
        
        Esimerkiksi kirjoitan päiväkirjaa silloin tällöin, tai kun olen yksin kotona puhun itsekseni tunteitani ja ajatuksiani ääneen ja kiinnitän todella paljon huomiota käyttäytymiseeni
      - ...saamalla ja vastaanottamalla muilta saatua itseä koskevaa palautetta
        
        Muiden antama palaute on ollut minulle aina hyvin tärkeää ja olen äidiltä ja isältä toivonutkin saavani palautetta paljon, harrastuksissa haluan palautetta, ja toivon että ystäväni uskaltavat sanoa minulle rehellisesti huonoakin palautetta tarvittaessa
  - - - esim. "lukiolainen", "tyttö, joka rakastaa musiikkia", "iloinen"
- - - - Ulkoinen tulkinta
        
        liittää käyttäytymisen tai toiminnan syyt ulkoiseen tekijään tai tilanteeseen, johon yksilö ei juuri voi vaikuttaa
      - Sisäinen tulkinta
        
        liittää käyttäytymisen tai toiminnan syyt henkilön sisäisiin ominaisuuksiin, kuten tunteisiin, ominaisuuksiin ja kykyihin
        
        Muistamista ja hahmottamista varten esimerkkitilanne attribuution eri tavoista toteutua.
        
        Tulkintaan vaikuttaa väliaikaiset ja pysyvät syyt joiden yksilö kokee vaikuttaneen toimintaan tai käyttäytymiseen
      - Väliaikainen ja pysyvä syy
        
        Väliaikainen syy: ajattelee käyttäytymisen syyn johtuvan jostakin hetkellisestä tapahtumasta
        
        esim. koekysymykset olivat liian vaikeat (ulkoinen) tai "en opiskellut tällä kertaa riittävästi"(sisäinen)
        
        Pysyvä syy: ajattelee käyttäytymisen syyn olevan pysyvä, eli sitä olisi vaikea muuttaa
        
        esim. koealue oli liian vaikea (ulkoinen) tai "en ole tarpeeksi fiksu oppimaan" (sisäinen)
    - - Pitääkö yksilö sisäiseksi tulkittua kielteistä asiaa pysyvänä vai muutettavissa olevana piirteenä
        
        Esim. Joku saattaa perustella saaneensa kokeesta huonon arvosanan vain sen takia että on tyhmä. Seuraavaksi hän ei edes viitsi lukea kokeeseen, koska kuvittelee että edellisen kokeen suoriutuminen todisti yksilön olevan tyhmä, eikä asiaa voi muuttaa.
        
        Esim. Koe menee huonosti, mutta sen sijaan, että henkilö lannistuisi ja toteaisi olevansa menetetty tapaus epäonnistumisen perusteella, hän lukee seuraavaan kokeeseen enemmän ja todistaa itselleen, että ei ole tyhmä.
  - - - ohjaavat toimintaa ja toiminnan onnistumista
        
        Esim. Jos minua väsyttää hieman, enkä millään jaksaisi lähteä harkkoihin, pohjalla oleva tulkinta tilanteesta on se, että haluaisin jäädä kotiin. Saatan kuvitella, että en mitenkään pysty lähteä ja yhtäkkiä väsyttää enemmän. Tämä voi kertoa siitä, että minulla ei ole motivaatiota harkkoja kohtaan tai minäpystyvyys ei ole kovin vahva.
    - - Käyttäytyminen, tilannetekijät ja tiedonkäsittely dynaamisessa vuorovaikutuksessa