Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ihmisen toiminnan eri puolet - Coggle Diagram
Ihmisen toiminnan eri puolet
Ihminen psyykkisenä kokonaisuutena
Psykologisen tarkastelutavan mukaan biologisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi ihmisen toiminnan tarkastelussa on otettava erityisesti huomioon psyykkiset tekijät eli psyykkiset toiminnot, joita ovat kaikki mielen sisäiset toiminnot.
Mielen sisäisiin eli psyykkisiin toimintoihin kuuluvat ihmisen tiedonkäsittely eli kognitiiviset toiminnot, tunteet eli emootiot ja motiivien kokonaistila eli motivaatio.
Tiedonkäsittelyä eli kognitiivisia toimintoja ovat tarkkaavaisuus, havaitseminen, ajattelu, muisti, oppiminen ja kieli.
Kaikessa toiminnassaan ihminen tarvitsee tiedonkäsittelyä, jota tapahtuu sekä tietoisesti että ei-tietoisesti. Ihmisen toiminnassa vaikuttavat myös tunteet, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, miten ihminen tilanteen tulkitsee.
Ihminen voi myös säädellä tunteitaan. Hyvin monenlaisista motiiveista eli syistä toimia syntyy motivaatio, jonka mukaan ihminen suuntaa toimintaansa tiettyä tavoitetta kohti.
Ihminen fyysisenä/biologisena kokonaisuutena
Biologisiin tekijöihin kuuluvat myös ihmisen lajinkehitys eli evoluutio ja geeniperimä, joka luo tiettyjä taipumuksia toimintaan.
Biologisia tekijöitä ihmisen toiminnassa on kaikki kehossa ja aivoissa tapahtuva toiminta. Aivojen aktiivisuus on ihmisen kaiken toiminnan perusta.
Aivot säätelevät ihmisen ajatuksia, tunteita, tekoja ja liikkeitä.
Myös aivoihin vaikuttaminen kemiallisilla aineilla, kuten päihteillä, kahvin kofeiinilla, mielialalääkkeillä tai jopa liikunnalla, ovat toimintaan vaikuttavia biologisia tekijöitä.
Biologisesti ihmiseen vaikuttavat myös aivojen kehityksen vaiheet aina sikiöajalta elämän loppuun asti sekä aivojen rakenteelliset tai toiminnalliset häiriöt.
Ihminen sosiaalisena kokonaisuutena
Kukaan ihminen ei kuitenkaan kehity eikä elä ilman muita ihmisiä, vaan lähes kaikkeen toimintaan vaikuttavat ympärillä olevat ihmiset sekä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät.
Tällaisia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä ovat yksilön kasvu- ja elinympäristöön kuuluvat asiat, kuten asuinolot, terveydenhuolto, koulutus, kulttuuri, media sekä vuorovaikutussuhteissa koetut asiat.
Esimerkiksi ihmissuhteiden ja median kautta omaksutaan kulttuuriin kuuluvia arvoja, normeja ja asenteita.
Lisäksi tilannetekijät, kuten toisten ihmisten tuottama ryhmäpaine tai tietyssä tilanteessa annettu rooli ovat hetkellisesti toimintaan vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä.
Ihmisen toiminnan tarkastelu
Ihmisen toiminnan ymmärtämisessä on tärkeää hahmottaa, miten nämä kaikki kolme tekijää – biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset sekä psyykkiset – ovat vuorovaikutuksessa keskenään vaikuttaen toinen toisiinsa.
Esimerkiksi sosiaalinen tilanne voi saada ihmisen tuntemaan jännitystä tai pelkoa. Pelko on psyykkinen tunne, joka heijastuu biologisiin tekijöihin saaden kehon reagoimaan: syke nousee, adrenaliinia ja stressihormoneita erittyy sekä kehon ja elimistön toimintavalmius kasvaa.
Jos yksilön ajattelulle on tyypillistä tulkita jokin tilanne uhkaavaksi, kehon jännitysreaktio voimistuu. Jos taas yksilö on harjaantunut ohjaamaan ajatteluaan rauhoittaviin mielikuviin, kehokin rauhoittuu ja sen myötä tunteet muuttuvat automaattisesti, jolloin vuorovaikutus sosiaalisessa tilanteessa on helpompaa.
Kehityksen aikana sosiaaliset tekijät, kuten hyvät elinolot ja kasvuvirikkeet tai niiden puute, voivat vaikuttaa biologisiin tekijöihin, kuten aivojen kehittymiseen.
Yhtä lailla biologiset tekijät, kuten liikunnallinen ketteryys tai fyysinen viehättävyys, vaikuttavat siihen, millaista kohtelua yksilö saa sosiaaliselta ympäristöltään ja millainen käsitys hänelle muodostuu itsestään sen pohjalta.
Omalla ajattelullaan ja valinnoillaan ihminen suodattaa ja muuntaa sitä, minkä merkityksen erilaiset biologiset ja sosiaaliset tekijät hänen elämässään lopulta saavat.
Yksilön toiminta ei siis selity yksiselitteisesti geenien määräämänä tai pelkkänä reagoimisena ympäristön ärsykkeisiin, vaan psyykkinen näkökulma korostaa nimenomaan yksilön omaa mahdollisuutta tulkita tapahtumia yksilöllisesti ja vaikuttaa toimintaansa: vältellä tiettyjä asioita ja tavoitella toisia.