Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ihmisen toiminnan eri puolet - Coggle Diagram
Ihmisen toiminnan eri puolet
Ihminen psyykkisenä kokonaisuutena
Ihmisen psyykkiset tekijät ovat kaikki mielen sisäiset toiminnot
Psyykkisiä toimintoja ovat mm. Ihmisen tiedonkäsittely eli kognitiiviset toiminnot, tunteet ja motivaatio. Kognitiivisia toimintoja ovat havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu, muisti ,kieli ja oppiminen.
Ihminen tarvitsee tiedonkäsittelyä kaikessa toiminnassaan, jota tapahtuu tietoisesti sekä ei-tietoisesti. Erityisesti tunteet vaikuttavat ihmisen toimintaan riippuen tillanteesta, jonka ihminen tulkitsee.
Ihmisen motiiveista syntyy motivaatio, jonka mukaan ihminen suuntaa toimintaansa tiettyä tavoitetta kohti.
ihminen fyysisenä/biologisena kokonaisuutena
Biologisia tekijöitä
Aivojen toiminta on kaikkien ihmisen toiminnan takana. Ne säätelee ihmisen ajatuksia, tunteita, tekoja ja liikkeitä.
Aivoihin vaikuttaa myös kofeiini, päihteet, mielialalääkkeet ja liikunta.
Ihmisen toimintaan vaikuttaa myös evoluutio ja geeniperimä, jotka luo tiettyjä taipumuksia toimintaan.
Fyysisiä tekijöitä
Fyysisiä tekijöitä voi olla jaksaminen, stressi ja sairaudet.
ihminen sosiaalisena kokonaisuutena
Lähes kaikkeen ihmisen toimintaan vaikuttaa ympärillä olevat ihmiset sekä yhteiskunnalliset- ja kulttuuriset tekijät.
Tällaisia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä ovat mm. yksilö kasvu-ja elinympäristöön kuuluvat asiat, kuten asuinolot, kulttuuri, media ja vuorovaikutussuhteissa koetut asiat.
Ihmissuhteiden kautta voidaan omaksua kulttuuriin kuuluvia arvoja, normeja ja asenteita
Tilannetekijät, joita ovat mm. ryhmäpaineet ja tietyssä tilanteessa annettu rooli, voivat vaikuttaa hetkellisesti yksilön toimintaan. Eli ne ovat sosiaalisia tekijöitä.
Ihmisen toiminnan tarkastelu
Ihmisen toimintaan vaikuttaa kolme tekijää ja ne kaikki ovat vuorovaikutuksissa keskenään. Ne tekijät ovat biologinen-, sosiaalinen- ja psyykkinen tekijä
Jos näistä tekijöistä otetaan vain yksi huomioon, voidaan päätyä virheellisiin päätelmiin ja vahvaan asenteellisuuteen. Jos esimerkiksi alkoholismia tarkastellaan ainoastaan psyykkisenä ilmiönä, eikä tunnisteta sitä biologisena päihdesairautena, voi yksilö syyllistää itseään tahdonvoiman puutteesta.
Jos riippuvuuksia selitetään pelkästään yksilön omana valintana, yhteiskunta ei tarjoa apua ja ihmiset ovat liian tuomitsevia.
Vaikka kaikkia näitä suuntauksia on kritisoitu eikä mikään niistä yksinään kykene selittämään täydellisesti ihmisen toimintaa, kaikkia suuntauksia on kuitenkin tarvittu muodostamaan nykykäsityksen mukaista kokonaisvaltaista ihmiskuvaa. Sen mukaan ihmisen toimintaa tarkastellaan biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen sekä psyykkisten tekijöiden kokonaisuutena.