Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mindmap 4 - Coggle Diagram
Mindmap 4
Sostyön yleisesti hyväksyttyjä arvoja: jokaisen yhtäläinen ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, yhteinen vastuu yhteisön jäsenistä, asiakkaan itsemääräämisoikeus.
Sostyössä kohdattavat moraaliset ongelmat liittyy usein siihen. että työntekijä ei tiedä, miten toimia tilanteessa, jossa täytyy punnita etuja ja haittoja, ristiriitaisia toiveita ja itsemääräämisoikeuden rajoja. Ammattieettinen harkinta
Työhyvinvointi lisää työn tuloksellisuutta ja vähentää saikkupoissaoloja. Työssään huonosti voiva sostyöntekijä heijastaa väsymyksensä asenteisiinsa ja tekoiin asiakkaita kohtaan. ->Kyynistyminen.
Työhyvinvoinnista keskusteltaessa tarkastellaan yksilön voimavarojen, työpaikan ja laajemman ympäristön vaatimusten välistä tasapainoa. Erityisen tärkeää esimiehen ja ja henkilöstön välillä käytävä jatkuva, aito dialogi.
Työn hallittavuus tärkeä työhyvinvoinnin tekijä. Jatkuvassa työpaineessa ja liian suuren asiakasmäärän kanssa työ karkaa hallinnasta.
Sostyön tavoitteiden selkeä määrittely auttaa kohdentamaan voimavaroja. Perustehtävän määrittely, tavoitteiden asettaminen ja keinojen mallintaminen
Osaamisen kehittäminen sostyössä välttämätöntä kentän monimuotoisuuden ja sosiaalisten ongelmien muuttumisen vuoksi. Työssä jaksamista edistää tieto ja tunne siitä, että käytössä toimivia menetelmiä asiakastyöhön
Empatian avulla työntekijä voi asettua asiakkaan asemaan. Empatia vakuuttaa asiakkaan siitä, että työntekijä ymmärtää hänen sisäistä maailmaa. Kun työntekijä samaistuu empaattisesti asiakkaan iloon, vahvistaa hänen iloa
Myötätunto tarkoittaa hyväntahtoista suhtautumista toiseen, tietoisuutta toisen kärsimyksestä, halua toimia sen helpottamiseksi. Työntekijän osoittama myötätunto lievittää asiakkaan kokemaa sosiaalista kipua.
Työntekijöiden kannattaa tietoisesti kiinnittää huomiota empatiaan, myönteisten tunteiden lisäämiseen asiakastyössä. Kannattaa käyttää myötätuntoa työkaluna
Toimintalähtöinen, dialoginen ja kohtaava vuorovaikutus toimintatapana auttaa kokoamaan hajanaisuutta ja moninaista asiantuntijuutta. Kuuluu yhteiskehittely, jossa asiantuntijat kohtaa asiakkaan kumppanina ja palvelukokonaisuutta suunnitellaan dialogisesti.
-
-
Johtamistavalla merkittävä yhteys työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvä esimies tukee työyhteisön yhtenäisyyttä, osallistaa johdettaviaan päätöksentekoon, kiinnostunut asiakastyön kokemuksista.
Työyhteisön ilmapiiri tukee työntekijää, kun se on avoin, keskusteleva ja yhteistoimintaan pyrkivä. Myös työnohjaus, työn uudelleen organisointi, koulutusmyönteisyys korostuu hyvinvointia tarkastellessa. Yhteinen työn reflektointi, vertaistuki
Työnohjauksella pyritään nostamaan esiin onnistumisia, kehittämään laadukasta työotetta ja lisäämään työmotivaatiota.Ahdistavien tilanteiden purkua, työn kehitystä
Eettinen organisaatiokulttuuri:työyhteisössä ammattieettiset arvot selkeät, niiden noudattamiseen kannustetaan johtajien esimerkillä ja työyhteisön tuella.
Reflektiivisyydellä tarkoitetaan oman havainnoinnin, ymmärryksen, toiminnan jatkuvaa kriittistä sekä kehittävää tarkastelua, pyrkimyksenä työtapojen ja roolien arviointi. Mitä tehdään ja tavoitellaan
Olennaisia taitoja reflektiivisyyden taustalla ammatillinen tietopohja, taito monimutkaisten tilanteiden selkiyttämiseen sekä luova ongelmanratkaisukyky. Realistista itseymmärrystä, korostuu joustavuus ja kriittinen asiantuntijuus
Liitetään työn kehittämiseen tähtäävään prosessin vaiheeseen, jossa tietoisesti tutkitaan toimintaa ja pyritään pääsemään perille syistä.
Oman kulttuuritaustan ymmärrys tarkoittaa sostyössä tietoisuutta omaan kulttuuriin liittyvistä arvoista, ajatusmalleista, uskomuksista, normeista, säännöistä.
Asiakaslähtöisen sostyön kivijalka on vuorovaikutussuhde sostyöntekijän ja asiakkaan välillä, joten kulttuurien väliseen kompetenssiin sisältyy kyky viestiä toisesta kulttuurista olevan kanssa luottamuksen saavalla tavalla ja kunnioittavasti
Ihminen voi kehittää kulttuuriherkyyttään havainnoimalla omasta ja toisten käyttäytymisestä kulttuurisidonnaisia tapoja. Kulttuurien välinen kompetenssi kasvaa vuorovaikutuksessa syntyvästä onnistumisen kokemuksesta
Sostyön rakennuttava erilaisuuden kunnioittamiselle ja arvostavalle vuorovaikutusprosessille. Sostyön palveluiden oltava sensitiivisiä.
Dokumentoinnilla tärkeä tehtävä: asiakirjat pelkistää ja tallentaa tehdyn työn tiedoksi, jota voidaan käyttää toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksen tekoon
kuuluu myös asiakirjojen käyttäminen, lukeminen, analyyttinen tarkastelu. Asiakassuhteen lukeminen ja tulkitseminen asiakirjoista voi olla työntekijälle uutta ymmärrystä luova kokemus
Dokumentointi paljon enemmän kuin tapahtumien kirjaamista asiakastietojärjestelmään, se on kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakaskirjojen merkityksestä työprosesseissa ja asiakkaiden elämässä
Mitä avoimemmin ammattilainen kertoo ja keskustelee kohtaamistilanteessa asiakirjojen kirjoittamisesta ja osallistaa asiakasta kertomaan näkemyksensä->vähemmän epäluuloja ja ahdistusta myöhemmin. Vastavuoroisessa kohtaamisessa asiakirjoista ei muodostu loukkaavia
Asiakirjan kirjoittaja käyttää valtaa joutuessaan valitsemaan, mitä kirjoittaa ja mitä jättää pois. Työntekijän vastuulla kuinka hyvin asiakkaat tietoisia heistä kirjoitetuista asioista. Vastavuoroista voi olla lukea asiakirjoja asiakkaan kanssa
Asiakirjoista voidaan lukea montako sovittua tapaamista asiakas jättänyt käyttämättä, mutta ei sitä, kuinka monta kertaa asiakas yrittänyt turhaan tavoittaa. Välillä tarvittavaa dokumentaatiota ei ole tehty lainkaan.
Lainsäädännön velvoittavuus edistää sosiaalihuollon tehtävien asianmukaista hoitamista, samalla lisää paineita työn valvontaan
Nyt tarvitaan rakenteellisen sosiaalityön vahvistusta, sillä yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat ihmisten elinolosuhteisiin ja hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien taustalla olevina tekijöinä ne muovaavat myös sosiaalityön toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä
Yhteiskuntapoliittisella vaikuttamistyöllä voidaan vaikuttaa siihen millaiset elinolosuhteet ovat mahdollisia, miten resursseja jaetaan ja miten hyvinvointia voidaan toteuttaa. Sostyöntekijät kohtaa työssään huono-osaisia ihmisiä ja näkee palvelujärjestelmän ja taloudellisten etuuksien riittämättömyyden.
Sostyön poliittinen ulottuvuus voidaan käsittää valtana, joka muovaa oikeuksien, resurssien ja mahdollisuuksien jakautumista sekä vaikuttaa siihen, millaisiin taustaoletuksiin sostyö pohjautuu, miten arvioidaan asiakkaiden tarpeita, auttamisen strategioita.
Sostyöllä ongelmallinen kaksoisrooli tuen ja kontrollin ammattikuntana. Lähtökohtaisesti tavoitteena edistää sosiaalisten oikeuksien toteutumista, mutta käytännön tilanteissa edut voi olla ristiriidassa
Sostyö keskeinen yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttava instituutio, joka säätelee hyvinvointiresurssien jakautumista yhteiskunnassa: yhteiskunnallisten oikeuksien toteutumista erityisesti palvelujen kautta.
Yhteiskunnan rakenteellisen eriarvoisuuden vähentäminen keskeinen tavoite, Ihmisten vaikeudet ja huono-osaisuus yhteydessä yhteisöihin ja yhteiskuntaan
Sosiaalityöllä pyritään lisäämään kansalaisten hyvinvointia ja vähentämään pahoinvointia tuottavia tekijöitä, joita kutsuttu sosiaalisiksi ongelmiksi. Sostyön yhteiskuntapoliittista tehtävää kutsuttu rakenteelliseksi vaikuttamiseksi, jonka avulla haluttu poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
Rakenteelliseen sostyöhön kuuluu 1) Tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista, tarpeisiin vastaavien palveluiden vaikutuksista 2) Toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksija korjaamiseksi sekä kunnan asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi 3) Sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi muiden toimialojen suunnittelua
Kaikki asiakkaat ei tietoisia oikeuksistaan, Ihmisillä voi olla asioimiseen vaikuttavia rajoitteita tai palvelukokonaisuudet ja hakuprosessit ei avaudu heille ilman apua.
Sostyön käytäntöpoliittinen tehtävä sosiaalisen pääoman tuottaminen ja luottamuksen rakentaminen. Velvoittaa ja oikeuttaa sostyöntekijät arvioimaan yhteiskuntapoliittisen järjestelmän toimivuutta yhdessä kansalaisten ja asiakkaiden kanssa.
Luo edellytyksiä kansalaisten äänen kuulumiselle, edistää heidän osallisuutta->rakentaa aktiivista kansalaisuutta->vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja heidän luottamusta instituutioihin.
Työn mitoittaminen, organisointi, työnjako määrittelee, jääkö työntekijöille aikaa palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Työntekijöiden jatkuva koulutus tarpeen, jotta saavat uusinta tutkimus- ja kokemustietoa tynsä tueksi
Käytäntöpolitiikalla ei pyritä vain vaikuttamaan asiakkaiden päällimmäisiin ongelmiin, vaan tarkoitus pureutua ongelmien syihin ja taustalla oleviin rakenteellisiin tekijöihin