Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

SOLU, image, Mikro-RNA on lyhyt, noin 20 nukleotidia pitkä molekyyli. Se…

- - - - Tuottaa ribosomien rakenne osia
  - - - muodostaa vetyperoksidia
  - - - voi lisätä tai poistaa osia
  - - - ei ole joka kasvisolussa
      - fotosynteesi tapahtuu viherhiukkasessa
      - pitää sisällä DNA.ta ja proteinisynteesiä
    - - Vakuolin aikaansaama nestejännitys tukee solua
        
        tukee samalla koko kasvia
      - kuona-aineet varastoidaan vakuoliin
      - entsyymit pilkkoo aineita
    - - rakentuu mm. selluloosasta, hemiselluloosasta ja pektiinistä.
      - vahvistaa solua kestämään vakuolin aiheuttamaa nestejännitystä
- - - - monosakkaridit (glukoosi)
      - disakkaridit(sakkaroosi)
      - polysakkaridit (tärkkelys)
  - - - esim. kolesteroli
        
        HDL
        
        "hyvä" kolesteroli
        
        LDL
        
        "huono" kolesteroli
  - - - viestiaineena
        
        hormoni
      - kemiallisten reaktioiden nopeuttamiseen
        
        entsyymit
        
        Monien entsyymien toiminta on mahdollista vasta kun niihin on liittynyt kofaktori eli jokin metalli ioni
        
        Kofaktori voi olla myös orgaaninen molekyyli jolloin sitä kutsutaan koentsyymiksi
      - puolustukseen
        
        vasta-aineet
      - liikkeen tuottaminen
        
        lihasten proteinisäikeet
      - tukirakenteena oleminen
        
        kollageeni
      - aineiden kuljetus
        
        hemoglobiini
      - nestetasapainon ylläpito
        
        ADH - hormoni
      - happo-emäs tasapainon vahtiminen
        
        aminohappojen karboksyyliryhmät
  - - - sidotaan energiaa
      - rakentaa pienemmistä lähtöaineista isompia aineita
    - - vapautetaan energiaa
      - hajottaa isompia molekyylejä pienemmiksi lopputuotteiksi
- - - - hydrofiilinen ja hydrofobinen pää
        
        hydrofobiset päät ulospäin ja hydrofiiliset päät keskustaa kohti
    - - lujittaa rakennetta
    - - glykolipidi
      - glykoproteini
    - - vesien kulkureitit
  - - - ei vaadi energiaa
      - Osmoosi
        
        Veden diffuusio
      - Diffuusio
        
        suuremmasta pitoisuudesta siirtyy pienempään pitoisuuteen molekyylejä tai yhdisteitä
        
        esim. happi ja hiilidioksidi
      - Avustettu diffuusio
        
        Diffuusion muoto jossa proteinit auttavat isompia molekyylejä solukalvon läpi
        
        esim. glukoosi
    - - vaatii energiaa
      - tapahtuu usein suuremman pitoisuuden suuntaan
      - Endosytoosi
        
        Solu ottaa sisään aineita
        
        esim. ravinto joka sitten solussa hyödynnetään entsyymeillä
        
        voidaan jakaa vielä:
        
        fagosytoosi
        
        ottaa sisään kiinteitä aineita
        
        pinosytoosi
        
        ottaa sisään nesteitä
      - Eksosytoosi
        
        solu poistaa ulkopuolelle asioita
        
        esim. jätteitä
      - aktiivinen kuljetus
        
        ionipumppujen tai kuljutusrakkuloiden avulla
        
        vaatii ATP.tä
- - - - ei ole soluseinää
    - - Soluseinä selluloosaa
        
        molemmissa solunesterakkula eli vakuoli
    - - soluseinä kitiiniä
        
        sienirihmastoa ja sienisoluja
  - - - kapseli
      - ei ole kalvoa tuman ympärillä
        
        kromosomi lilluu solulimassa
      - soluseinä on mureiinia
      - siimoja tai karvoja
        
        mahdollistaa liikkumisen
- - - - Tarkemmin näin:
        
        Glykolyysi
        
        Sitruunahappokierto
        
        Elektroninsiirtoketju
        
        tapahtuu mitokondrion sisäkalvoilla
        
        Glykolyysissä ja sitruunahappokierroksessa ladatut elektronisiirtäjät luovuttaa elektorit elektroniisiirtoketjuille
        
        1 more item...
        
        pyruvaatti viedään mitokondrioon kun happea on käytettävissä
        
        Pyruvaattimolekyylistä irtoaa elektroneja ja siitä syntyy asetyylikoentyymi -A molekyyli
        
        Taas tulee hieman ATP:ta
        
        vapautuu hiilidioksidia
        
        syntyy elektroneja
        
        Glukoosi pilkotaan pyruvaatiksi
        
        Tulee vähän ATP:ta
  - - - tapahtuu viherhiukkasessa
      - hajotetaan vesi auringon valolla
        
        voidaan sanoa hydrolyysiksi
        
        tulee happea, ATP:ta ja vety-ioneita
        
        vety-ioni viedään elektroninsiirtäjillä hiilensidontarekatioon
    - - vetyionit menee Calvinin kiertoon
        
        calvinin kiertoon tulee mukaan myös hiilidioksidia
        
        Lopputulokseksi syntyy glukoosia, eli C6 H12 O6
    - - Lämpötila (5-45 astetta)
      - valonmäärä
      - valon laatu
        
        sininen ja punainen parhaita valoja, vihreä heijastetaan pois
      - veden määrä
        
        ongelmana isoilla kasveilla ja kuivissa oloissa
      - Hiilidioksidin määrä
        
        0.1% olisi kasveille optimi
        
        kuivakkokasvit voi sitoa hiilidioksidia karbonaatteihin
      - kasvityyppi
- - - - RNA polymeraasi alkaa valmistaa esiaste RNA mallijuosteesta
        
        muodostuu emäsparien mukaan ja jatkuu niin kauan että tulee lopetusemäskolmikko, eli lopetus kodoni
        
        kopioi DNA:ta emäspari säännön mukaan
        
        DNA:ssa on A-T ja G-C
        
        RNA:ssa ei ole tymiiniä, joten se korvaa sen urasiililla
        
        tällöin RNA:n emäspari sääntö on A-U ja G-C
        
        A= adeniini
        
        T=tymiini
        
        G= guaniini
        
        C= sytosiini
    - - Esiaste RNA:sta tehdään lähetti RNA
        
        Tapahtuu poistamalla RNA:sta intronit
        
        Sen jälkeen lähtee tumahuokosten kautta solulimaan
        
        voi tehdä myös vaihtoehtoista silmukointia, eli valmistaa samoista osista eri proteineja
      - Translaatio
        
        tapahtuu ribosomissa
        
        muodostuu proteiinien aminohappoketju
        
        aminohappoketjun rakentuminan alkaa aloituskolmiosta
        
        lähetti RNA:n aloitus emäskolmikko on AUG
        
        antikodoni eli vastineemäskolmikko tunnistaa aminohappoa koodaanav kodonin
        
        Lähetti-RNA-juosteeseen kiinnittyy sellainen siirtäjä-RNA, jonka vastinemäskolmikko vastaa emäsparisäännön mukaan lähetti-RNA:ssa olevaa emäskolmikkoa
        
        AUG:illa on nyt esimerkiksi UAC
        
        1 more item...
        
        jatkuu niin kauan kunnes vastaan tulee lopetusemäskolmikko
        
        1 more item...
        
        Golginlaitteen muokkaukkaukset
        
        golginlaite voi vielä lisätä tai poistaa aminohaposta eri osia
        
        lisää esim. hiilihydraattiosia
        
        lopulta valmis proteini pakataan ja lähetetään pois
        
        voi kulkeutua ulos solusta, solukalvolle tai lysosomiin
        
        Proteini voi olla tetriäärinen, primaarinen, sekundäärinen tai kvartaarinen
        
        primaarisessa on vain yksi proteini, sekundaarisessa kaksi, tetriaarisessa kolme ja kvartaarisessa vielä enemmän