Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Psykologia - Coggle Diagram

- - - - biologinen kehitys
        
        hermosto alkaa kehittyä jo äidin vatsassa, mutta on altis häiriöille (mm. äidin kokema stressi tai alkoholinkäyttö voivat vaikuttaa)
        
        ADHD, muut kehitykselliset häiriöt
        
        aivot kuitenkin vielä varsin kehittymättömättömät syntyessä ja ovatkin alttiita ympäristön tuomille uusille ärsykkeille
        
        kognitiiviset toiminnot rupeaa kehittymään
        
        YMPÄRISTÖN vaikutus on valtava! Ympäristö määrää millaiseksi lapsi rupeaa kehittymään, persoonallisuus rupeaa kunnolla näkymään valinnoissa vasta myöhemmin, toisaalta se vaikuttaa esimerkiksi vanhempien tapaan reagoida lapseen tms
        
        susilapset, eläneet luonnon armoilla osana susilaumaa-> ei osaa kieltä ja käyttäytyvät eläimellisesti koska ympäristö on muovannut heidät sellaisiksi
        
        lapsi rupeaa kasvamaan, lihakset kasvaa, luusto kasvaa, ulkonäkö rupeaa kehittymään
        
        nousee n. taaperoikäisenä (1-1,5v) ryömimisen, konttaamisen jälkeen seisomaan (ensin tuen kanssa) ja sitten kävelemään, lopulta juoksemaan eli karkeamotoriikka kehittyy jatkuvasti
        
        hienomotoriikka kehittyy (pinsettiote)
        
        lapsella reagointia säätelee synnynnäinen temperamentti
        
        Thomasin ja Chessin temperamenttiteoriat
        
        vauvojen vanhemmilta kerättiin tietoa ja vauvat jaettiin kolmeen:
        
        helpot: aurinkoisia, iloisia, nauravaisia, ei liian säikkyjä tai pelokkaita, aktiivisia
        
        vaikeat: säikkyjä ja pelokkaita, itkuisia, vaikea saada rauhoittumaan
        
        hitaasti lämpiävät: vaikeita vauvoja helpompia, muttei kuitenkaan helppoja. suht iloisia ja aktiivisia, rauhoittelu voi olla hieman vaikeampaa
        
        synnynnäiset refleksti
        
        mm. mororefleksi ja tarttumisrefleksi
        
        aivot plastiset
        
        herkkyyskaudet
        
        kielen, kävelyn yms.
        
        Genien tapaus ääriesimerkki siitä, miten herkkyyskauden "ohi" menemisen jälkeen taidon oppiminen voi olla mahdotonta
        
        myelinisaatio
        
        uni tärkeää
      - sosiaalisuus
        
        lapsi on syntyessään valmis sosiaalisille suhteille
        
        perimä: ihminen on laumaeläin (liittymismotivaatio)
        
        vanhemman tulee olla SENSITIIVINEN, eli pyrkiä ymmärtämään vauvan viestejä ja mielialaa, tukea tunteiden säätelyä, olla johdonmukainen ja kohdistamatta kielteisiä tunteitaan lapseen, sekä toimia ennustettavasti
        
        hoivaajan ja lapsen vuorovaikutusta voi vaikeuttaa traumaattinen synnytys, synnytyksen jälkeinen masennus, mt-ongelmat, päihteet, kuormittava elämäntilanne, lapsen kehitysongelmat (keskosuus), heikko vanhemmuuskompetenssi
        
        pyritään kommunikoimaan (eleet, ilmeet, ääntely)
        
        lapsi kaipaa tunteiden yhteensovittamista ja sopivaa reagointia omiin tarpeisiinsa
        
        protokeskustelu eli "sananvaihto" vanhemman kanssa, välitetään molemminpuolista kiintymystä
        
        vastavuoroisuus tärkeää, eli molemmat osapuolet tekee aloitteita ja vastaavat toisen aloitteisiin
        
        kiintymyssuhde ja näin ollen myös perustuvallisuus kehittyy
        
        Bowlbyn mukaan kiintymyssuhteet jaetaan kolmeen
        
        Ainsworth testasi tätä vierastilannemenetelmällä
        
        turvallinen: lapsi uskaltaa näyttää tunteensa ja luottaa siihen, että hoivaaja vastaa tarpeisiin ja antaa huomiota, uskaltaa tutkia ympäristöään luottavammin (kokeessa varmistaa vanhemman läsnäoloa, tuntee hieman eroahdistusta vanhemman lähtiessä luota, iloinen tämän palatessa)
        
        turvaton: ei pysty näyttämään todellisia kielteisiä tuntemuksiaan, ei pysty luottamaan hoivaajan saatavuuteen (kokeessa ei varmistellut vanhemman läsnäoloa, ei kiinnostanut oliko hoivaaja siellä vai ei, ei juurikaan reagoinut palaamiseen)
        
        ristiriitainen: ei pysty ennakoimaan hoivaajan saatavuutta, etenkin kielteisiä tunteita ilmaistaan liiankin kovaa (kokeessa roikkui kiinni, koki eroahdistusta, mutta hoivaajan palatessa ilmaisi vihaisuutta)
        
        muita kiintymyssuhteita
        
        kiintymyssuhdehäiriö: lapselle ei muodostu kiintymyssuhdetta esim nopeasti vaihtuvan hoitajan takia, ei siis muodostu mielikuvaa hoivaajan tavasta reagoida
        
        jäsentymätön: lapsi ei pysty luottamaan hoivaajaansa, saattaa kokea kaltoinkohtelua mutta samalla ainoa turvan lähde
        
        välttelevä: epäjohdonmukaisen ja ennalta-arvaamattoman hoidon takia lapsi on oppinut, että vain myönteisiä tunteita voi näyttää eli kielteiset tunteet tukahdutetaan (hoitaja on aiemmin suuttunut tai torjunut)
      - kognitiiviset/psyykkiset tekijät
        
        aistit kehittyy. yleensä muut paitsi näköaisti ovat syntymässä jo "valmiit", ainakin viimeistään parin kk ikäisenä aistit aikuisen tasolla
        
        kielellinen kehitys alkaa vatsassa (äänikoti), vauvana aletaan matkia kuultua äidinkieltä, ääntelemään, toistelemaan sanoja, lopulta tulee jo ensimmäinen sana
        
        ensin tulee kielellinen ymmärtäminen, sitten tuottaminen
        
        sanavarasto rupeaa kehittymään, kaikkia sanoja ei kuitenkaan osata käyttää heti
        
        symbolifunktio (opitaan, että sanoilla on useitmerkityksiä)
        
        ulkoinen puhe, jolla ohjataan itseä, muuttuu myöhemmin sisäiseksi
        
        lapsi oppii muistamaan (näkyy esim. vierastamisena)
        
        objektipysyvyys
        
        aistit taustalla (tietyt äänet voidaan muistaa, hajut, nähdyt ärsykkeet)
        
        Piaget'n sensomotorinen vaihe, jossa ymmärrys rakentuu ärsykkeiden ja aistien varaan
        
        itsetietoisuus/itsensä mieltäminen erilliseksi henkilöksi
        
        kehittyy nopeasti, jos ympäristö on riittävän kognitiivisesti stimuloiva
    - - nimensä mukaan leikki tärkeässä roolissa
        
        sosiaaliset suhteet, tunnetaidot, motoriset taidot, hahmottaminen, esineiden käsittely, roolien ottaminen
        
        kognitiivisia hyötyjä havaintokyky, kieli, muisti, ajattelu, päättelykyky kehittyy
        
        konstruktiivinen (rakennus), roolileikit, esineleikit, rinnakkaisleikit, yhteisleikit (kotileikit), sääntöleikit
        
        auttaa käsittelemään vaikeita tunteita tai/ja traumaattisia kokemuksia
      - ajan hahmottaminen -> edesauttaa itsenäisyyden oppimista
      - mielen teoria
        
        ajattelu kuitenkin vielä egosentristä
        
        Piaget'n esioperationaalinen vaihe, jossa skeemat rakentuu havaintojen varaan, kielitaito laajenee, opitaan kuvittelemaan asioita
      - oppiminen (mallioppiminen)
      - sanavarasto kasvaa hurjasti
      - Freudin mukaan fallinen kausi, eli tietoisuus sukupuolesta ja niiden eroista herää, samaistutaan omaan sukupuoleen, ihastuminen vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan (oidipus/elektrakompleksi)
    - - mennään kouluun, joka vaatii esimerkiksi itsesäätelytaitoja, askartelutaitoja, ajan hallintaa, ennakointitaitoa
        
        säännöistä tulee tärkeämpiä, koulussa muodostuu uusia auktoriteettejä ja malleja
        
        Piaget'n konkreettisten operaatioiden vaihe: keskittyminen paranee, opitaan hallitsemaan mielen sisällä tapahtuvia toimintoja (matikka), opitaan ehkä muistitekniikoita
        
        opitaan paljon uutta, ollaan usein innokkaita oppimaan
        
        oppimishaasteita ja vaikeuksia ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus), ADD (keskittymisvaikeudet ilman impulsiivisuutta), dysleksia (lukivaikes), dyskalkulia (matematiikan erityisvaikeus)
        
        työmuisti tehostuu ja säilömuistista haku helpottuu skeemojen avulla, sanavarasto kasvaa
        
        metakognitiiviset taidot kehittyy: tiedostetaan omia tiedonkäsittelytaitoja
      - vertaissuhteiden merkitys kasvaa huomattavasti ja vertailu muihin kasvaa
        
        harrastukset tärkeitä
        
        vapaa-ajan vietto laajenee kodin ulkopuolelle, omaa roolia ryhmän jäsenenä voidaan hakea
        
        tyttöjrn paras kaveri -vaihe
        
        tytöt ja pojat viihtyy vielä keskenään
        
        valitettavasti riski myös syrjimiselle ja kiusatuksi tulemiselle lisääntyy
        
        minäkuva rupeaa kehittymään tai vahvistuu/heikentyy
        
        minäkäsitys + minäpystyvyys, itsetunto
        
        riskitekijöitä kiusaaminen, yksinäisyys, rasismi, syrjintä, aiemmat kielteiset kokemukset, turvattomuus kotona
        
        kiusaaminen on antisosiaalista käytöstä (vrt. prososiaalinen)
      - seksuaalisille asioille altistuminen haitallista kehitykselle, koska SE EI KUULU KEHITYSTEHTÄVIIN
      - Freudin mukaan latenssikausi, jossa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä huomio on vähäistä, ystävinä on lähinnä samaa sukupuolta olevia
  - - - nuoruuden kehitystehtäviä fyysisten muutosten hyväksyminen, minuuden muutosten hyväksyminen, identiteetin ja arvomaailman muodostaminen, itsesäätelytaitojen parantaminen, uudet vuorovaikutussuhteet
      - ylisuojelevat vanhemmat ovat nuoruuden tärkeimmän kehitystehtävän, itsenäistymisen, tiellä
    - - muutkin identiteetin-osa alueet etsinnässä
      - ensimmäiset parisuhteet, kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan
    - - keholliset muutokset
        
        vaativat itsetuntoa ja minämyötätuntoa
        
        riski mielenterveyden ongelmiin kasvaa
      - kaikille yksilöllinen ajankohdaltaan ja kokemukseltaan
    - - Piaget'n formaalisten operaatioiden vaihe
      - ajattelulle tyypillistä, että itsetietoisuus lisääntyy ja kuvitellaan, että kaikki katsoo juuri sinua, ajattelu vielä kuitenkin hieman egosentristä sekä mustavalkoista ainakin varhaisnuoruudessa
      - metakognitiiviset taidot kehittyy, tärkeää opintomenestykselle
    - - limbinen järjestelmä on herkillä, näkyy mielihyväjärjestelmän aktivoitumisena
        
        jäädään helpommin asioihin koukkuun, haetaan suuria palkkioita ja jännitystä
        
        eksternalisoiva eli ulospäinsuuntautunut riskikäyttäytyminen: ulkopuolisen havaittavissa olevaa ongelmakäyttäytymistä (käytöshäiriöt, aggressiivisuus, antisosiaalisuus, päihteet)
        
        internalisoiva eli sisäänpäin suuntautuva ongelmakäyttäytyminen: ulkopuolisen vaikeampi havaita, ilmenee tunne-elämän häiriöinä (pelokkuus, masennus, ahdistus, vetäytyminen)
    - - altistutaan helposti ryhmäpaineelle, haetaan omaa kaveripiiriä ja roolia porukassa
    - - prokrastinaatio, eli epämieluisten asioiden välttely (tyypillistä nuorilla, joilla kehittymättömät emotionaaliset säätelytaidot)
  - - - perhe ja työ elämän keskiössä
      - identiteettien muodostaminen tärkeää
      - otsalohkot kehittyvät valmiiseen muotoonsa
        
        pahin muutos (murrosikä) selätetty ja ajattelusta tulee järkevämpää
    - - työt jäävät pois kuvioista, ystäviä kuolee, omat lapset aikuisia
        
        paljon vapaa-aikaa
        
        paljon elämänviisautta
      - kognitiiviset sekä fyysiset kyvyt heikkenevät
        
        muistisairaudet, riski myös fyysisille sairauksille ja tapaturmille suurempi
- - - - kognitiivista: ymmärrän mistä toisen ihmisen tunne johtuu ja miksi hän reagoi niin kuin reagoi
      - emotionaalista: tunnen mitä toinen tuntee
      - mentalisaatio on empatiaa laajempi käsite ja sisältää halun tietoisesti pohtia omaa ja toisen mieltä ja tunteita
    - - tietoisesti
        
        coping-keinot eli hallintakeinot
        
        tunne-, ongelma-, ratkaisukeskeisiä + kulttuurisia, sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä
        
        mielenterveyteen vaikuttaa
        
        kognitiivisesti
        
        tunteet, ajattelutavat, motivaatiot, resilienssi, optimismi, tunnetaidot, stressi
        
        sosiaalisesti
        
        sosiaalinen tuki eli ystävät ja perhe, harrastukset, lemmikit, yksinäisyys pahentaa, ympäristötekijät
        
        biologisesti
        
        sukupuoli, hormonit, perintötekijät, fyysiset sairaudet, liikunta
        
        kulttuurisesti
        
        kulttuurin suhtautuminen, yksilö/yhteisökeskeisyys
        
        häiriöitä depressio, syömishäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt
        
        psykoterapialla hoidetaan (kognitiivinen, behavioristinen, psykoanalyysi)
      - tiedostamattomasti
        
        defenssit eli puolustautumiskeinot
        
        arvon kieltäminen, huumori, estäminen, kahtiajako
- - - - jaetaan keskus- ja ääreishermostoon
        
        keskushermosto: aivot ja selkäyhdin
        
        aivokuvantamismenetelmät
        
        rakenne
        
        TT
        
        röntgenkuvaus, jossa hyödynnetään röntgensäteilyä ja tietokonelaskentaa, nopea ja kivuton menetelmä
        
        MRI
        
        magneettikuvaus, eli hyödynnetään magneettikenttää, joka asettaa kehon vesimolekyylit tietyllä tavalla, jolloin saadaan kolmiulotteista kuvaa aivoista, nopea ja kivuton menetelmä
        
        toiminta
        
        PET
        
        kehoon ruiskutetaan radioaktiivista glukoosia. kun ihminen tekee tiettyä tehtävää, tietty aivoalue aktivoituu eli kuluttaa energiaa (glukoosia) glukoosi hajoaa ja PET-laite havaitsee tämän. hyvä paikkatarkkuus
        
        fMRI
        
        perustuu aivojen solujen hapenkulutukseen, laite havaitsee hapettuneiden ja hapen luovuttaneiden hermosolujen määrän eri puolella aivoja
        
        EEG
        
        pään pinnalla sensorit, jotka havaitsevat aivojen sähkökentän muutoksia, hyvä ajallinen tarkkuus, heikompi paikkatarkkuus
        
        MEG
        
        pään pinnalla sensorit, jotka havaitsevat aivojen magneettikenttien muutoksia, hyvä ajallinen tarkkuus, heikompi paikkatarkkuus
        
        TTM
        
        pakotetaan aivot tekemään hermoimpulssi magneettipulssin avulla, voidaan aktivoida tai estää eri aivoalueita ja tutkia esim. miten jonkun alueen häiriö voi näkyä
        
        ääreishermosto jakautuu autonomiseen ja somaattiseen hermostoon
        
        autonominen hermosto on itsenäisesti toimiva hermoston osa, joka on yhteydessä esimerkiksi sisäelimiin ja rauhasiin
        
        sympaattinen hermosto: aktivoituu liikkeessä ja stressissä (verenkierto lihaksiin ja raajoihin, ruuansulatusjärjestelmä heikkenee, stressi, syke nousee...)
        
        parasympaattinen hermosto: aktivoituu levossa (verenkierto sisäelimissä, ruuansulatusjärjestelmä aktiivinen, syke tasainen)
        
        somaattinen hermosto kuljettaa tietoa
        
        sensoriset hermot: kuljettavat mm. ärsykeinformaatiota aivoihin
        
        motoriset hermot: kuljettavat liikekäskyjä lihaksille
  - - - aivot käsittelevät jatkuvasti tietoa, mutta vain osa tiedosta tulee tietoisuuteen tai saati sitten jää muistijälkenä aivoihimme
        
        sensorinen muisti: ärsykkeiden käsittely, suurimmalta osin tiedostamatonta, kesto muutaman sekunnin
        
        jos ärsyke pääsee sensorsen muistin läpi, info saapuu työmuistin tietoiseen käsittelyyn. työmuisti on muistin lyhytkestoisempi osa (20s), jossa tietoa voidaan käsitellä tietoisesti. sen kapasiteetti on tosin rajallinen
        
        jos asia on tarpeeksi merkittävä tai sitä kerrataan paljon työmuistissa, se pääsee säilömuistiin eli pitkäkestoiseen muistiin. säilömuistin kapasiteetti on valtava ja kesto jopa läpi elämän. säilömuisti jakautuu osiin
        
        episodinen muisti
        
        tietomuisti
        
        ihmisen muisti on rekonsturktiivinen, eli se voi muokkaantua herkästi, kun asiaa muistellaan tietoisesti (tilanne, tunteet, mielialat, skeemat)
        
        ihminen saattaa helposti skeemojensa tai muiden ihmisten kertomien perusteella täydentää omaa muistoaan ja mieltää sen täysin omakseen
        
        1 more item...
        
        jos muisto on tarumaattinen tai hyvin emotionaalinen, sen usein muistaa todella hyvin (salamavalomuisto)
        
        muistamista helpottaa, jos tilannetekijöistä luodaan samanlaset
        
        unohtamista on, kun informaatio katoaa jossakin muistiprosessin vaiheessa.
        
        muistamista voi helpotttaa esimerkiksi kaksoiskoodaus sekä mieltämisyksikköjen luominen (KONSUKIEPRE)
        
        aivojen plastisuuden myötä muistoja unohtuu myös siksi, että käyttämättömät hermosoluyhteydet karsiutuvat pois
    - - päätöksentekoon vaikuttaa heuristiikat, kognitiiviset vinoumat, tunteet, tilannetekijät ja skeemat
        
        heuristiikat ovat ajattelun oikopolkuja, joita ihminen tiedostamattaan käyttää päästäkseen mahdollisimman lähelle riittävän hyvää vastausta
        
        yleisimpiä heuristiikoita mm. ankkurointi, edstavuusheuristikka
        
        kognitiiviset vinoumat ovat vääristyneitä ajattelutapoja- ja malleja, jotka tiedostamattomasti vaikuttavat ihmisen ajattelun ja päätöksenteon taustalla
        
        yleisimpiä ylivertaisuusvinouma, haloefekti, stigma
        
        tilannetekijöitä, jotka helpottavat päätöksentekoa on esim. leppoinen ja positiivinen ympäristö, muiden ihmisten samanmielisyys. vaikeuttavia esimerkiksi paineet ja ristiriidat, kiire
        
        iloisena on helpompaa tehdä päätös, kuin vihaisena tai surullisena. suuren tunnekuohun vallassa ei kuitenkaan kannata tehdä päätöksiä, koska niitä helposti katuu jälkikäteen
      - = valitaan lukuisista vaihtoehdoista tilanteeseen sopivin ja hyödyllisin
      - tietoista tai automatisoitunutta (vaateiden valinta/kummalla kädellä nostan kynän lattialta)
    - - = oman toiminnan suunnittelua, hallitsemista, muuttamista
      - yhteydessä mm. itsesäätelyyn ja myös juurikin tunteisin ja tilannetekijöihin, sekä aiempiin kokemuksiin
        
        Akira Miyaken mukaan toiminnanohjauksella on kolme perusvaihette tai oa-aluetta: vaihatminen, päivittäminen ja inhibitio (esimerkkinä viestiketjut)
        
        toiminnanohjausta saattaa vaikeuttaa erilaiset kehitykselliset ongelmat, kuten autismi, ADHD tai kehitysvammaisuus
    - - mielen sisältöjen käsittelyä, pohjautuu muihin kognitiivisiin toimintoihin, eli ajatteluun vaikuttaa myös esim. kulttuuri, skeemat, tunteet, tilanne
      - kaksoisprosessointiteorioiden mukaan voi olla nopeaa tai hidasta. nopea ajattelu on evolutiivisesti vanhaa, tunnepohjaista ja automaattista, kun hidas on evolutiivisesti vanhempaa ja analyyttista
      - ajattelutavoilla on merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille (mm. kasvun/muuttumaton, Dweck)
    - - valitaan ärsyketulvan keskeltä kyseiseen tilanteeseen tärkeimmät asiat
        
        jos asia valitaan tietoisesti haluttujen tavoitteiden perusteella, on kyse tahdonalaisesta tarkkaavaisuudesta
        
        jos jokin ärsyke vie tarkkaavaisuuden ihmisen itse tietoisesti sitä kohdistamalla, on kyse tahattomasta tarkkaavaisuudesta
        
        jos ärsyke on odottamaton ja yllättävä, ja vie ihmisen tarkkaavaisuuden itseensä nopeasti, on kyse orientaatioreaktiosta
        
        alalajina valikoiva tarkkaavaisuus, jossa valitaan tietoisesti juuri se, mitä halutaan tarkkailla, mutta kaikki muu jätetään huomiotta
        
        valppaus on tarkkaavaisuuden pitämistä yhdessä kohteessa. siihen vaikuttaa motivaatio, mieliala, vireystila, tilannetekijät yms
        
        joskus merkityksellisetkin asiat jäävät huomaamatta, kun tarkkaavaisuutta kiinnitetään tietoisesti johonkin muuhun = muutossokeus
        
        Cherryn dikoottisen kuuntelun koe + cocktailkutsuilmiö
        
        todstaa kuuloaistin valikoivuutta
        
        ihmiseltä saattaa jäädä huomaamatta suuriakin ärsykkeitä, jos niihin ei kiinnitetä tarkkaavaisuutta =tarkkaamattomuussokeus
        
        näkymätön gorilla-koe
        
        tarkkaavaisuutta voi jakaa myö useamman kohdeen välillä (monisuorittaminen, jaettu tarkkaavaisuus), mutta se kuormittaa aivoja enemmän, kuin keksittyminen vain yhteen tehtävään
        
        tarkkaavuuden häiriöitä mm. itseaiheutettu ADT tai perinnöllinen ADHD
    - - havainto on ärsykkeestä tietoiseksi tulemista, eli havaitset ärsykkeen, jos tulet siität tietoiseksi
        
        havaintoharhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen havaitsee asioita, joilla ei ole mitään todellista perustaa, eli niitä ei ole olemassa
        
        havaitseminen on usein moniaistista (maistaminen, kuuloaisti)
        
        esimerkkinä McGurk-efekti, jossa yhdistyy näkö- ja kuulotieto muodostaen hybridin
        
        havaintokonstanssilla tarkoitetaan sitä, että havainto ei muutu esimerkiksi tilannetekijöiden tai kateluetäisyyden vaihtuessa
        
        koon konstanssi, sävyn konstanssi, vaaleuden konstanssi, muodon konstanssi
        
        näönvarainen havaitseminen
        
        valo saapuu silmän verkkokalvolle, jossa sijaitsee sauva- ja tappisolut. solut muodostavat hermoimpulssin, joka suuntaa näköhermoa pitkin näköhermoristiin ja sieltä talamukseen. talamus välittää tiedon näköaistin ensisijaiselle aistialueelle V1, joka sijaitsee näköaivokuorella takaraivolohkolla
        
        oikeasta silmästä havainto muodostuu siis vasemmalle takaraivolohkolle ja toisinpäin
        
        V1:ltä tieto lähtee mitä- ja missä-ratoja pitkin aivokuorelle. mitä-rata kulkee kohti päälakilohkoa ja missä-rata kohti ohimolohkoa.
        
        kun havainto on tehty, tiedetään mikä se on ja missä se on, muilla aivoalueilla voidaan esimerkiksi arvioida sitä kriittisesti
        
        jos ärsyke on voimakkaita tunteita herättävä, aktivoituu myös limbisessä järjestelmässä mantelitumake
        
        jos ihminen on sokea, eli ei pysty havaitsemaan asioita silmillään, muut aivoalueet voivat kompensoida tätä ottamalla käyttöön näköaistin aivoalueet (plastisuus)
        
        jos aistiärsykkeet puuttuu kokonaan, puhutaan sensorisesta deprivaatiosta. sitä on kokeiltu ihmisillä ja on huomattu sen aiheuttavan esimerkiksi havaintoharhoja ja paniikkia
        
        synestesiassa aistit sekoittuvat, ja ihminen saattaa nähdä esimerkiksi tietyt numerot eri värisinä
    - - ihmisten välinen merkki- ja viestintäjärjestelmä (puhetta, matikkaa, kello...)
      - kielellinen ymmärtäminen tarkoittaa kielen merkityksen ymmärtämistä sen muodosta riippumatta. kielellinen tuottaminen tarkoittaa merkityksellisen kielen muodostamista sen muodosta riippumatta.
        
        puheen tuottaminen alkaa ajatuksesta, joka pilkotaan mielessä sanoiksi ja sanayhdistelmiksi, jotka pilkotaan vielä tavuiksi ja äänteiksi. tavut ja äänteet yhdistetään ääntöväylän liikkeiksi ja ääntöväylä tuottaa puheen.
        
        virheet puheessa johtuu siitä, että joku tavu tai äänne on yhdistetty väärään ääntöväylän liikkeeseen
        
        kielelliset käsitteet mielletään usein tiettyihin luokkiin eli kielellisiin kategorioihin mielessämme. kielelliset kategoriat voivat olla esimerkiksi toiminnallisia tai abstrakteja ja ne ovat kulttuurisidonnaisia
        
        kielelliset kategoriat muodostavat semanttisia verkkoja
        
        Brocan alue on kielellisen tuottamisen alue ja Wernicken alue on kielellisen ymmärtämisen alue. Afasia on kielellinen häiriö
      - yhteydessä muihin kognitiivisiin toimintoihin/usein niiden perusta. esimerkiksi muistaminen ja ajattelu pohjautuvat kielellisiin toimintoihin.
- - - - persoonallisuuden pohjana toimii biologinen temperamentti eli synynnäinen toiminta- ja reagointitapa erilaisiin tilanteisiin ja ärsykkeisiin
      - ympäristö voi vaikuttaa persoonallisuuteen: äidin raskaudenaikaiset tekijät, kaveripiiri, kulttuurin odotukset ja normit
        
        evokatiivinen vuorovaikutus: miten yksilön persoonallisuus vaikuttaa hänen ympäristöönsä
        
        reaktiivinen vuorovaikutus: miten ihminen itse tulkitsee ympäristöään
        
        proaktiivinen vuorovaikutus: yksilö hakeutuu persoonallisuutensa myötä tietynlaiseen ympäristöön
      - geenit luovat alttiuden persoonallisuuden piirteille ja ympäristö joko laukaisee sen tai ei. esimerkiksi älykkyys ja ekstroversio on muita hieman periytyvämpiä piirteitä
        
        persoonallisuuden piirteet vaikuttavat esimerkiksi ammatinvalintaan, terveyteen, ihmissuhteisiin, koulumenestykseen, rikollisuuteen ja lainkuuliaisuuteen
    - - perustuu narratiiviseen psykologiaan, kuvaa persoonallisuuden eri tasoja
        
        kellarissa temperamentti, 1 kerroksessa persoonallisuuden piirteet, 2 kerroksessa tulevaisuudensuunnitelmat ja ullakolla identiteetti. naapurusto kuvaa ympäristön vaikutusta persoonallisuuteen
    - - viisi yleisintä persoonallisuuden piirrettä ja niiden alapiirteet. jokainen ihminen on sekoitus näistä pääpiirteistä.
        
        neuroottisuus: ahdistuneisuus, alakuloisuus, alemmuudentunteisuus
        
        ekstroversio: iloisuus, aktiivisuus, seurallisuus
        
        sovinnollisuus: joustavuus, mutkattomuus, mukautuvuus
        
        tunnollisuus: järjestelmällisyys, kurinalaisuus, harkitsevuus
        
        avoimuus kokemuksille: taiteellisuus, suvaitsevaisuus, kokeilevuus
  - - - ihmiset jakautuvat ryhmiin ja oma ryhmä on sisäryhmä, jolloin muut ovat ulkoryhmä
        
        ryhmä on vähintään 2 ihmisen yhteenliittymä, jolla on keskinäistä vuorovaikutusta sekä yhteisiä tavoitteita
        
        ryhmän muodostumisen vaiheet ovat muodostumisvaihe, kuohuntavaihe, vakiintumisvaihe ja toteuttamisvaihe
        
        ryhmissä on erilaisia rooleja eli oletuksia siitä, miten tulisi käyttäytyä
        
        sosiaalisilla statuksilla voidaan näyttää omaa sosiaalista asemaa
        
        ryhmissä hyviä puolia on kollektiivinen älykkyys (kaikkien älykkyys yhdistetään) ja transaktiivinen muisti (ihmiset tietävät, mitä muut ryhmän jäsenet tietävät, jolloin yhteinen tekeminen ja töiden jako helpottuu)
        
        huonoja puolia on joidenkin osapuolien vapaamatkustaminen (ringelmannin efekti) sekä sosiaalinen dilemma (yksilön ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään)
        
        ihmiset polarisoituvat eli jakautuvat kahtia esimerkiksi poliittisten näkemystensä takia
      - joukko on löyhä ihmisten yhteenliittymä, jonka jäsenillä ei ole juurikaan vuorovaikutusta saati sitten yhteistä tavoitetta
        
        joukkotapahtumia
        
        villitykset (optimistisia), karnevaalit (riemukkaita), mellakat (vihamielisiä)
        
        joukkoilmiöitä
        
        deindviduaatio: ihminen menettää minuutensa hetkellisesti
        
        joukkoharha: yhteinen harhakäsitys todellisuudesta
        
        joukkopaniikki: väkijoukko vauhkoontuu vaarallisesti
    - - vankilakoe, janakoe, tottelevaisuuskoe
      - hyvä auktoriteetti on demokraattinen, huono on diktaattroimainen ja suosiva
    - - ensivaikutelma on ensisilmäyksellä muodostuva, osittain tiedostamaton käsitys tai oletus toisesta. se on altis virheille, esimerkkinä haloefekti ja stigma
      - stereotypia on ryhmää koskeva yleistys, jossa jäsenien yksilöllisyyksistä ei kiinnostuta, voi olla kielteinen tai myönteinen, mutta usein automaattinen. stereotypioiden taustalla on usein aiemmat kokemukset ja skeemat. voi liittyä mm. ikään, ammattiin, kansalaisuuteen, sukupuoleen tai uskontoon
      - ennakkoluulot ovat kielteisiä käsityksiä ryhmästä tai yksilöstä, ja ne ovat perusteettomia sekä vahingoittavia. ennakkoluulot omaksutaan sosialisaatiossa (mallioppiminen, kasvatus)
        
        voi ilmetä syrjintänä, rasismina, seksisminä, vihapuheena ja viharikoksena
        
        voi vähentää lisäämällä ryhmien välisiä kohtaamisia (kontaktihypoteesi), tiedottamalla asioista ja löytämällä yhteisiä piirteitä sekä lisäämällä empatiaa