Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Psykologinen tutkimus - Coggle Diagram

- - - - On haasteellista saada tutkimukseen yleistävyys, sillä eri ihmisten ympäristö(esim. maa, kulttuuri) eroaa toisista ihmisistä.
  - - - Mahdollistaa: tulosten arvioinnin, tulkinnan, kritiikin ja tiedon jatkotutkimuksen.
  - - - :small_orange_diamond:riippumaton muuttuja
        
        Muuttuja, jota tutkija ohjaa tai muuttaa nähdäkseen miten se vaikuttaa toiseen riippuvaan muuttajaan.
        
        Esim. Halutaan tutkia unen vaikutusta fyysiseen kuntoon. Tässä uni on riippumaton- ja fyysinen kunto riippuva muuttuja.
      - :small_orange_diamond:riippuva muuttuja
        
        Muuttuja, jota tutkija mittaa nähdäkseen, muuttuuko se riippumattoman muuttajan muutoksen myötä.
      - :small_orange_diamond:taustamuuttuja
        
        Ne ovat niitä muuttajia, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin.
        
        Niitä pyritään pitämään vakiona ja ottaa huomioon tilastoissa, jolla ne eivät vääristä tuloksia.
      - Riippuvan muuttujan arvot riippuvat riippumattoman muuttujan arvoista.
  - - - Esim. Halutaan mitata opiskelijan menestystä. Opiskelija kirjoittaa kokeen, josta saadaan arvosana. Abstrakti eli opiskelumenestys muunnettiin konkreettiseksi käsitteeksi eli arvosanaksi.
        
        --> Luokan arvosanoista voisi mitata keskeistä menestystä siitä luokasta.
  - - - Kvantitatiivinen tutkimus analysoi tilaston mukaan sitä tutkittavaa aihetta.
        
        Esim. Tutkitaan kouluterveyskyselyillä, kuinka moni lukiolainen kärsii minkä tason masennusta.
        
        :small_orange_diamond:Deskriptiivinen tutkimus, kuvailee ilmiöiden esiintyvyyttä ja levinneisyyttä.
        
        Esim. 20% lukiolaisista kokee keskivaikeaa masennusta.
  - - - Pyrkii löytämään objektiivisia vastauksia.
    - - järjestelmällinen aineiston hankinta
    - - Esittää tutkimuksen tavoitteet(tutkimustehtävät,-ongelmat ja -kysymykset), taustan, menetelmät ja aineiston hankintatavat.
        
        Varmistavat sen, että tulokset eivät ole sattumanvaraisia ja että ne voidaan arvioida kriittisesti.
  - - - :small_orange_diamond:valideetti
        
        Kuvaa mittauksen pätevyyttä.
        
        Esim. jos mitataan ihmisen näköä, niin testin tulisi mitata suurin piirtein sitä näköä eikä jotain muuta.
      - :small_orange_diamond:rebiliteetti
        
        Kuvaa mittauksen johdonmukaisuutta ja pysyvyyttä.
        
        Esim. mittausta toistetaan kolmatta kertaa samoissa olosuhteissa, niin sen pitäisi näyttää vastaavia tuloksia kuin aiemmissakin mittauksissa.
  - - - :small_orange_diamond:Subjektiivisuus on ihmisen omaan kokemukseen, tunteisiin, näkemyksiin ja ajatuksiin perustuvaa tulkintaa.
      - Tutkijan oman näkemykset/mielipiteet, ennakkokäsitykset tai uskomukset eivät saa vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin ja niiden analysointiin/tulkintaan.
        
        Siksi ihmistä pyritään ennen kaikkea ymmärtämään, jolla tutkimus on hermeneuttista.
        
        Hermeneutiikka on teoria tulkinnasta, joka keskittyy mm. tekstien tulkintaan.
  - - - Eli tutkimus on faktojen etsimistä ja kuvaamista.
    - - Eli tutkimus on arviointia ja kehittämistä
        
        Esim. Deskriptiivinen tutkimus on osoittanut, että yläasteella on korkea kiusaamisen määrä. Normatiivinen tutkimus arvioi eri kiusaamisen vastaisia menetelmiä, joista tutkimuksien kautta suosittelee parhainta menetelmää.
  - - - Systemaattinen tarkoittaa suunniteltua tiedonhakua.
      - Kuten koe, kysely tai haastattelu.
  - - - Testin erottavuus, esim. erittäin neuroottinen ihminen, saa korkeamman pistemäärän neuroottisuutta mittaavassa testissä kuin henkilö, joka on ekstravertti.
      - Testi on suunniteltu tiettyä väestöä varten. Esim. suomalaisille (20-60 v.) suunniteltu testi ei välttämättä sopisi japanilaisille (20-60 v.), koska kulttuuriset erot ovat suuret.
      - Normiarvot lasketaan, kun ryhmä on suorittanut testin ja tuloksista lasketaan, tilastollinen keskiarvo, normaalijakauma ja prosenttipisteen.
- - - - Tutkimusotteet ovat asetelmia, joita käytetään psykologisten ilmiöiden tutkimiseen.
        
        Tutkimusotteita ovat
        
        :small_blue_diamond:Kokeellinen tutkimus: Selvitetään syy-seuraussuhteet muuttujien välillä.
        
        :small_blue_diamond:Ei kokeelliset tutkimukset
        
        :white_small_square:Kuvaileva tutkimus: Siinä tarkastellaan tiettyä ilmiötä tai populaatiota ilman, että riippumaton muuttujia manipuloidaan.
        
        Tiedonhankintamenetelmiä: kyselyt, haastattelut jne.
        
        Kuvaileva tutkimus on usein miten kvantitatiivista eli tilastollista, mutta voi olla myös kvalitatiivista eli yksilöön keskittynyt.
        
        :white_small_square:Tapaustutkimus: Siinä keskitytään syvällisesti yhteen tai pariin yksittäiseen tapaukseen. (yksilö, ryhmä, tapahtuma)
        
        Tarkoituksena on saada kokonaisvaltainen kuva ja ymmärrys tutkittavasta.
        
        Tiedonhankintamenetelmiä: biografiat(elämänkerrat), persoonallisuus-, älykkyys-, kykytestit, neuropsykologiset testit, haastattelut ja tarkkailu.
        
        Neuropsykologinen testi: Yksilön kognitiivisia toimintoja(tiedonkäsittely toimintoja) ja aivojen suhdetta arvioidaan.
        
        :white_small_square:Korrelatiivinen tutkimus: Mittaa kahden muuttujan välisen tilastollisen riippuvuuden. (-1,00---1,00). Eli selvitetään muuttujien välistä riippuvuussuhdetta matemaattisin, tilastollisin menetelmin.
        
        Positiivinen korrelaatio: Kun x kasvaa y kasvaa myös. Esim. pituus ja paino korreloivat keskenään positiivisesti.
        
        Negatiivinen korrelaatio: Kun x kasvaa y pienenee. Esim. opiskelu(x) kasvaa ja opiskelu menestys(y) myös kasvaa, mutta negatiiviseen suuntaa eli opiskelu menestys muuttuu huonommaksi.
        
        Korrelaation pistearvot: (-1,00---1,00)
        
        voimakas korrelaatio: (1,00---0,80) tai nega
        
        huomattava korrelaatio: (0,80---0,60) tai nega
        
        kohtalainen korrelaatio: (0,60---0,30) tai nega
        
        merkityksetön korrelaatio: (alle 0,30) tai nega
  - - - :white_small_square: Tunnetuin älykkyystesti: WAIS nykyään WAIS-IV(2008): Se arvioi älykkyyttä ja kognitiivista suorituskykyä eri osa-alueilla. (Sanallinen ymmärrys, havaintokyky tai työmuisti)
      - :white_small_square: Työmuisti testi: Lyhytkestoinen numerotesti. Siinä yksilölle luetaan tasaisella tahdilla esim. 4-8 numero sarjoja. Yksilön tulee yrittää muistaa numerot, jonka jälkeen toistaa ne.
        
        Työmuisti testillä saadaan selville yksilön työmuistin kapasiteetti eli muistitila.
      - :white_small_square: Persoonallisuus testi: Tavoitteen on selvittää yksilön A) persoonallisuuden eri piireteitä(Luonnetestit, kuten Big Five). B) Tarkastella syvällisesti ja perusteellisesti yksilön tunne elämää ja ydinpersoonallisuutta, mikä vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen(kuvafrustraatiotestit).
        
        :white_small_square: Rorschachin musteläiskätesti: Yksilölle näytetään 10 symmetristä musteläiskä taulua. Yksilön tulkinnan, ajatusten, ja emootioiden perusteella voi laajimmillaan paljastaa persoonallisuus piirteitä.
        
        :white_small_square: Rosensweigin sarjakuvatesti: Siinä tutkittava kirjoittaa omia vastauksia puhekupliin.
        
        Esim. Sarjakuvassa on piirretty kaksi ihmistä tankkausasemalla. Ensimmäinen henkilö sanoo: "Valitettavasti unohdin lompakkoni, emmekä voi maksaa bensat." Toisen henkilön puhekupla on tyhjä. Tutkittavan on kirjoitettava siihen, mitä toinen henkilö vastaa.
        
        :white_small_square: Paul Costan ja Robert McCraen Big Five: Testissä on 50 väittämää, joihin tutkittava vastaa ja näiden väittämien perusteella saadaan tulokset viidestä ihmisten persoonallisuutta kuvaavasta keskeisestä alueesta.
        
        Viisi keskeistä persoonallisuutta
        
        Neuroottisuus: Taipumus kokea kielteisiä tunteita.
        
        Alapiirteet: ahdistuneisuus, masentuneisuus, vihamielisyys.
        
        Ekstraversio: Ulospäin suuntautuneisuus.
        
        Alapiirteet: itsevarmuus, aktiivisuus, lämminhenkisyys.
        
        Sovinnollisuus: Tapa, millä yksilö suhtautuu toisiin ihmisiin.
        
        Alapiirteet: luottamus, altruismi, herkkätunteellisuus
        
        Tunnollisuus: Tahdonvoimaa, organisoituminen, tavoitteellisuus.
        
        Alapiirteet: järjestelmällisyys, velvollisuudentuntoisuus, itsekuri
        
        Avoimuus: Yksilön avoimuus uusille asioille/tilanteille.
        
        Alapiirteet: Tunteellisuus, joustavuus, taiteellisuus
    - - Tutkimuksen luotettavuus(reliabiliteetti) ja pätevyys(validiteetti)
      - Mittavat muuttujat on operationalisoitu.
      - Testin standardointi
      - Testin objektiivisuus
      - Selkeät ja yksiselitteisesti tulkittavat kysymykset.
    - - Kyselylomakkeilla hankitaan tietoa väestön asenteista, arvostuksista tai tottumuksista. Esim. äänestäminen.
      - :white_small_square:Strukturoitu kyselylomake: Siinä on valmiit vastausvaihtoehdot (esim. a, b, c tai d)
      - :white_small_square:Strukturoimaton kyselylomake: Siinä on avoimet kysymykset, joihin tutkittava kirjoittaa vapaasti vastauksensa.
    - - Tutkittavan mielipiteitä kartoitetaan.
      - Diagnosoidaan tutkittavan ongelmia ja persoonallisuutta oikean hoidon löytämiseksi.
        
        Tärkeä kliinisen psykologian menetelmä.
        
        Kliininen psykologia on osa-alue, joka keskittyy mielenterveyden tutkimiseen ja hoitoon.
    - - Tietoa hankitaan tarkkailemalla testiä tekevää tutkittavaa. Esim. musteläiskätesti.
      - :white_small_square: Menetelmät
        
        Ulkopuolinen tarkkailu: Tutkija tarkkailee ulkopuolelta esim. lasiseinän takaa.
        
        Osallistuva tarkkailu. Tutkija on osa tutkittavaa ryhmää tai tilannetta.
        
        Introspektio: "Sisäänpäin katsomista". Yksilö kuvaa ja tarkkailee omia elämyksiään, tunteitaan ja kokemuksiaa.
        
        Retrospektio: "Taaksepäin katsomista". Yksilö muistelee elämänkertaansa, kuten elämän huippu- ja pahimmat kohdat.
    - - Kehon ja aivojen toimintaa mittaavia biologisia menetelmiä.
      - Tutkittavia alueita: Esim. Emotionaaliset häiriöt, skitsofrenia, afasiat(puheen- ja kielen häiriöt), muistihäiriöt(amnesiat).