Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Älykkyys - Coggle Diagram
Älykkyys
Älykkyyden mittaaminen
Älykkyyttä voidaan mitata kognitiivisten kykyjen testillä tai älykkyystestillä, jotka arvioivat laajasti yksilön suoriutumista haastavissa tehtävissä
-
-
Tutkijat painottavat nykyisin testeissä mitattavaa yleistä älykkyyttä(g-älykkyystekijä), mutta älykkyydestä voidaan erottaa erilaisia älykkyystekijöitä (m-älykkyystekijät)
-
-
-
-
Testiälykkyys eli älykkyyden periytyvyyden tutkiminen ja tutkimista äykkyyden yhteyttä muihin piirteisiin
Älykkyystesteihin kuuluu erilaisia tehtäväsarjoja, joista saadut tulokset pisteytetään tarkkojen ohjeiden mukaan ja verrataan muiden tuloksiin. Älykkyyden määrä ilmoitetaan älykkyysosamäärän avulla eli testin eri osa-alueista saadun yhteispistemäärän avulla.
-
-
-
-
Erilaiset älykkyydet
-
-
-
-
Yleisälykkyys: kyky joka auttaaa yksilöitä pärjäämään erilaisissa tiedonkäsittelytehtävissä ja on eri älykkyystestin osa-aleuissa suoriutumisen taustalla
Älykkyyden määritelmä
Älykkyys voidaan määritellä monella tapaa. Se tarkoittaa esimerkiksi yleistä kognitiivista kyvykkyyttä, jonka avulla yksilö pystyy reagoimaan uusiin asioihin ja monimutkaisiin ongelmiin.
Useimmiten se määritään psykologiassa: älykkyystesteillä mitattavaa ja älykkyysosamäärän avulla ilmaistavaa kognitiivista kyvykkyyttä, joka ilmenee yleisesti tiedonkäsittelyn nopeutena sekä taitavina suorituksia eri älykkyyden osa-alueilla, kuten matemaattisella. Tätä voidaan kutsua myös testiälykkyydeksi
Robert Sternberg määrittelee älykkyyden hieman eri tavalla: hänen mukaansa älykkyys on ensisijaisesti ihmisen kykyä toimia tehokkaasti ympäristössään
-
korosti sitä, että ollakseen älykäs yksilön ei tarvitse olla hyvä kaikilla osa-alueilla, vaan keskeisimpänä on omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen sekä kyky hyödyntää vahvuuksia ympäristössä toimittaessa--> metakognitio
laajassa mielessä älykkyys on kykyä oppia nopeasti, sopeutua uusiin tilanteisiin sekä toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Älykäs ihminen osaa hyödyntää olemassa olevaa tietoa sekä keksiä uusi sovelluksia.
Älykkyyden muutos
Flynn-efekti
Tutkijat ovat kiinnostuneet yleusen älykkyystason muutoksista viime vuosikymmeninä. Tutkimuksissa on tullut esille, että älykkyystestien tulokset ovat parantuneet tänä aikana teollistumisen ja elintason sekä koulutuksen paranemisen myötä
Nykyään useissa länsimaissa älykkyyden taso on kuitenkin alkanut laskea. Näitä maita ovat esimerkiki Suomi ja useammat Pohjoismaat sekä esimerkiki Australiassa, Yhdysvallassa ja Iso-Britanniassa.
-
Syitä on haettu mm. elämäntavoista, kuten ruokavaliosta, koulutuksen muutoksesta sekä internetin ja kännyöiden käytöstä.
Älykkyyden lievä lasku ilmenee kuitenkin lähinnä kielellisen älykkyyden alueella, ei kaikilla osa-alueilla
